- ”merkittyjen” jäsenten kanssa ei saa viettää paljoa aikaa?
Lue lisää
Reply to comment
Jehovan todistajat & skientologia
Lahkojen yhteisiä piirteitä
Jehovan todistajat ja skientologia eroavat suuresti uskomuksiltaan,
mutta useissa keskusteluissa olen huomannut selkeitä viitteitä kyseisten järjestelmien samankaltaisuuksista.
Tässä kirjoituksessa tuon lyhyesti esiin muutamia huomioitani kahden
amerikkalaislähtöisen kultin samankaltaisuuksista. Johtuen hyvin
erilaisista uskojärjestelmistä, kirjoitus pohjaa lähinnä toimintatapoihin, entisten jäsenten kohteluun sekä muihin käytännön asioihin. Uskomukset ovat uskomuksia, ja niihin en nyt ota kantaa.
Suhtautuminen eronneisiin
Yhteisistä toimintatavoista selkein on entisten jäsenten kohtelu. Niin
skientologiassa kuin Jehovan todistajissakaan entisten jäsenten kanssa ei saa puhua. Skientologit ottavat vielä asteen kovemman kannan, entisten jäsenten taustoja saatetaan tonkia ja mustamaalata. Skientologit kutsutavat tätä leikkisästi termillä "fair game" - reilu peli.
Reiluun peliin kuuluu myös mm. oikeuteen haastaminen, vakoilu ja
kaikenlainen häiriköinti. Virallisesti "reilu peli" on nykyään vanhentunut oppi, mutta kuten BBC:n Panorama -dokumentin tekijä John Sweeney huomasi, käytännössä tämä jatkuu yhä.
Jehovan todistajat sen sijaan keskittyvät enemmän henkiseen "reiluun peliin". Entisiä jäseniä mustamaalataan kokouksissa luomalla steretypioita siitä, millaisia ovat ne jotka jättävät Vartiotorniseuran.
Todellisuus on kuitenkin toisenlainen, mutta jäsenille sillä ei ole väliä. Järjestö on totuus, ja sen sanomaa ei voi kritisoida.
Mielenhallinnan maailma
Sekä Jehovan todistajien oppijärjestelmä, että skientologia perustuu
ihmisen omien ajatusten vaientamiseen, ja niiden korvaamiseen virallisella totuudella. Jehovan todistajuudessa tämä tapahtuu "omantunnon valmentamisella" ja skientologiassa eräänlaisilla "persoonan kehityskursseilla". Skientologit ratsastavat maailman pahuudella kuten holokaustilla, siinä missä Jehovan todistajatkin.
Eräs mielenkiintoinen yhteinen piirre on tiedon yksipuolisuus.
Molemmissa järjestelmissä vastaanotettavaa tietoa pyritään rajoittamaan. Kun BBC teki Panoramadokumentin skientologiasta, kirkko teki heti vastinevideon jossa se pyrki mustamaalaamaan Panoramadokumentin tekijät.
Hieman samankaltaista yksisuuntaista informaatiotulvaa harrastaa myös Vartiotorniseura. On videoita joissa ylistetään järjestön avustustyötä, yhtenäisyyttä, perhearvoja ja niin edelleen. Muihin uskontoihin tutustuminen tulisi tapahtua Vartiotorniseuran julkaiseman Ihmiskunta etsii Jumalaa -opuksen välityksellä. Kirjan objektiivisuus on vähintäänkin kyseenalainen, koska sen kirjoittajat uskovat Jehovan todistajien olevan ainoa oikea uskonto.
Avustustyö
Sekä Jehovan todistajat että skientologit pyrkivät parantamaan
julkisuuskuvaansa avustustyöllä. Jehovan todistajat hehkuttavat olevansa ensimmäisinä auttamassa kun katastrofi kohtaa. Samaa tekee myös Skientologiakirkko. Koskaan ei kuitenkaan muisteta mainita sitä, että suuren onnettomuuden kohdanneet ovat kaikkein herkimpiä hurahtamaan uusiin uskontoihin. Tämä lienee avustustyön tärkein seikka, potentiaaliset käännytettävät. Rakkauspommitusta suoraan käytännön elämässä. Jehovan todistajien avustustyön ainopiste on muutenkin omissa jäsenissä.
Psykologia
Skientologit ovat avoimen vihamielisia psykologiaa ja psykiatriaa kohtaan.
Myös Jehovan todistajat olivat ennen hyvin ennakkoluuloisia mielenterveyshoitoa kohtaan. Esimerkiksi eräässä vanhemmassa Vartiotornissa todettiin mm. seuraavaa:
”Vaikka Jehovan todistajat eivät siis ehdottomasti hylkääkään mahdollisuutta ottaa vastaan hoitoa lääkäreiltä, jotka ovat erikoistuneet tunneperäisiin tai henkisiin pulmiin, niin jos todistaja kääntyy sellaisen lääkärin puoleen, hänen tulee huolellisesti tutkia jokaista suositeltua hoitomenetelmää. Hänen ei pitäisi koskaan unohtaa, että Jehovan lakien pitäminen koituu hänen henkiseksi terveydekseen nykyään ja ikuiseksi elämäkseen tulevaisuudessa.” (Vartiotorni 1976 1/1 s. 23)
Tätä nykyä suhtaudutaan mielenterveydellisten ongelmien ammattiapuun melko tasapainoisesti. Vanhemman polven jäsenistössä vanhat opit saattavat monessa tapauksessa yhä kummitella.
Molemmat järjestelmät antavat psykologian tilalle kuitenkin jotain
omaakin: Jehovan todistajat lisäävät kenttätyötä ja raamatun lukemista, jotka kuulemma auttavat kaikkiin vaivoihin. Skientologit puolestaan suosivat omia hoitomenetelmiään. Skientologien mielenterveyspotilaiden hoidosta ei kovin vakuuttavia tuloksia ole: mm. Lisa McPherson lähti pois psykiatrisesta sairaalasta ja kuoli heidän hoivissaan. Toinen tunnettu tapaus on Jeremy Perkinsin tapaus. Hän puukotti äitiään 77 kertaa. Todennäköinen syy tähän oli se, että Jeremyn diagnosoitu skitsofrenia jäi hoitamatta, koska äidin mielestä vitamiinit ja skientologien rutiinit olivat parempaa hoitoa kuin psykologia ja lääkitys.
Tyypillisiä lahkoja
Jehovan todistajissa ja skientologeissa on siis useita yhteneviä piirteitä ja lisääkin varmasti löytyisi. Vastaavia ominaisuuksia luonnollisesti löytyy myös monista muistakin uususkonnoista.
Skientologia kuitenkin vaikuttaa kuin tuoreemmalta versiolta Vartiotorniseurasta, mutta huomattavasti kehittyneemmillä metodeilla. Kahden järjestelmän suurin ero näyttäisi olevan se, että Skientologit tekevät kaikki kontrollikeinot huomattavasti tehokkaammin kuin Jehovan todistajat. Valitettavasti molemmat järjestelmät jättävät jälkeensä kärsimystä ja hajonneita perheitä.