Kirjoittaja Vieras » 06.06.2011 21:52
Vartiotorni 15.6.2011
Miten voit "menestyä tielläsi"? s.29
Vartiotorni 15.6.2011 s.29
"Menestys" on sana, joka väkisinkin vangitsee huomiomme. Jotkut ovat edenneet urallaan ja saavuttaneet menestystä siinä mielessä, että heistä on tullut rikkaita ja kuuluisia.
> Jokainen meistä haluaa menestyä eli onnistua saavuttamaan elämälleen asettamansa tavoitteet. Onko rikkaus ja kuuluisuus se itsestään selvä tavoite, jota kohti me ponnistelemme?
Vartiotorni 15.6.2011 s.29
Menestys riippuu suurelta osin siitä, mihin ihminen elämässään keskittyy. Kaksi muuta tärkeää tekijää ovat se, mihin hän käyttää aikansa ja energiansa, sekä se, ilmaiseeko hän aloitteellisuutta.
> Kuten jo perinteinen kansanviisauskin tietää, ahkeruus ja aktiivisuus on avain menestymiseen, toisin kuin laiskuus ja passiivisuus, onpa tavoitteemme sitten mikä tahansa.
Vartiotorni 15.6.2011 s.29
Monet kristityt ovat saaneet syvää tyydytystä osallistumalla täysipainoisesti sananpalvelukseen. Kokoaikainen palvelus elämänurana on auttanut niin nuoria kuin iäkkäitäkin menestymään.
> Sen sijaan, että vain rikkaus ja kuuluisuus olisivat elämässä menestymistä, sitä voi olla myös se, että kokee syvää tyydytystä tekemästään työstä. Vaikka olisit rikas ja kuuluisa, mutta et saa tyydytystä työstäsi, et tällöin voi sanoa menestyneesi aivan täydessä määrin. Mutta jos sen sijaan tunnet syvää tyydytystä työstäsi, josta saat myös riittävän toimeentulon, tällöin voit kokea aitoa menestymisen tunnetta.
Vartiotorni 15.6.2011 s.29
Kristityllä on raamatullinen velvollisuus pitää huolta perheestään, sen aineelliset tarpeet mukaan luettuina (1.Tim.5:8). Mutta vaaditaanko siihen välttämättä yliopistokoulutusta?
Olisi hyvä pohtia, miten korkeakoulutuksen hankkiminen saattaisi vaikuttaa suhteeseesi Jehovaan.
> Jos koet huolehtivasi perheesi tarpeista riittävän hyvin, voit tällöin epäilemättä tuntea menestyneesi perheesi huoltajana. Siihen ei vaadita yliopistokoulutusta, kuten Vartiotorni toteaa. Mutta olisiko sinulla mahdollisesti kykyjä auttaa muitakin kuin vain omaa perhettäsi? Jotta yhteiskunta toimii ja antaa elinmahdollisuudet tarvitaan erityistaitoja osaavia ihmisiä hallinnollisiin tehtäviin, terveydenhoitoon, teollisuuteen, rakennustoimintaan ja talouden hoitamiseen. Näiden vastuullisten tehtävien hoitamiseen tarvitaan koulutusta ja niiden johtamiseen ja organisointiin korkeampaa koulutusta. Voisiko kouluttautuminen näihin tehtäviin, jotka vaikuttavat monien ihmisten hyvinvointiin, olla jotenkin ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa, jopa vaurioittaa suhdettasi häneen?
Vartiotorni 15.6.2011 s.30
Jos pystyt elättämään itsesi, täytyykö sinun tosiaan uhrata aikaa, rahaa ja vaivaa jatkokoulutuksen hankkimiseen vain toteuttaaksesi toiveita, joita on itselläsi, vanhemmillasi tai muilla sukulaisillasi?
> Jos pystyt elättämään itsesi ja mahdollisen tulevan perheesi, niin se riittää. Muut kouluttautukoon hoitamaan näitä yhteiskunnalle välttämättömiä tehtäviä. Näinkö on todella oikein ajatella? Jos todella ajattelet näin, etkö silloin tietoisesti karta vastuuta ja ole jopa muiden siivellä eläjä. Et halua tehdä omaa osaasi yhteiskunnan hyväksi, ajattelet vain itsekkäästi omaa toimeentuloasi. Jos onnistut näin pääsemään helpommalla, onko se sitä elämässä menestymistä, jota tavoittelet?
Jos sinulla sen sijaan on toive kouluttautua saadaksesi toteuttaa itseäsi, taipumuksiasi ja kykyjäsi kaikkien yhteiseksi hyväksi, etkö silloin voi saada aitoa tyydytystä ja kokea menestyneesi elämässäsi? Ei tule ajatella, että kaikki näin toimivat olisivat vain itsekkäitä oman edun tavoittelijoita, vaikka Vartiotorni niin antaakin ymmärtää.
Vartiotorni 15.6.2011 s.30
Jumalan sana kehottaa tosi kristittyjä olemaan ahkeria ja kantamaan vastuunsa työntekijöinä tai työnantajina. Apostoli Paavali kirjoitti: "Mitä teettekin, työskennelkää siinä kokosieluisesti niin kuin Jehovalle eikä ihmisille." (Kol.3:22,23.) Mutta vaikka ahkera työnteko ansaitsee kiitoksen, tarvitaan jotain muutakin: hyvä suhde Luojaamme (Saarn.12:13). Jos kristitty joutuu ansiotyönsä pauloihin, hengelliset pyrkimykset voisivat helposti jäädä taka-alalle.
> Eivät kaikki israelilaisetkaan olleet pappeja. Vain leeviläiset, eivätkä heistäkään kaikki. Tuolloinkin tarvittiin eritystaitoja osaavia ammattilaisia esim. temppelin rakentamiseen. Ei heidän eritystaitonsa ja sen oppiminen ollut millään tavalla ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa.
Samoin oli varhaiskristittyjen keskuudessa. Eivät kaikki heistäkään olleet evankelistoja ja opettajia. Se että Paavali opasti sanomalla: "Mitä teettekin, työskennelkää ... kuin Jehovalle", osoitti, että tuolloinkin kristityt toimivat moninaisissa maallisissa tehtävissä, epäilemättä myös eritystaitoja vaativissa tehtävissä. Nuo tehtävät ja niihin kouluttautuminen ei ollut millään tavalla ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa, koska näitä tehtäviä osaavia ihmisiä tarvittiin.
Jos lääkärin tointa tekevä joutuu tämän vaativan tehtävänsä "pauloihin", vaurioittaako se hänen suhdettaan Jumalaan? Eikö ennemminkin päinvastoin, koska se on vain osoitus siitä, että hän haluaa hoitaa tätä tehtäväänsä tunnollisesti "kuin Jehovalle" tuntiessaan potilaittensa terveyden olevan hänen vastuullaan. Ei tämän tehtävän "pauloissa" oleminen tuhoa hänen sydämen uskoaan, jos hänellä vain tällainen aito usko ylipäätään on.
Vartiotorni 15.6.2011 s.30
Liiallinen uppoutuminen ansiotyöhön voi riistää kristityltä voimat, jotka hän tarvitsisi hengellisen tasapainonsa ylläpitämiseen ja perheensä auttamiseen.
> Kuten Paavali kirjoitti: "Mitä teettekin, työskennelkää siinä kokosieluisesti". Me kaikki toivomme, että lääkäri, jonka vastaanotolle olemme menneet "työskentelee kokosieluisesti", jotta hän hoitaa sairautemme oikealla asianmukaisella tavalla. Se tuottaa hänelle tyydytystä voidessaan auttaa potilastaan ja meille hyötyä parantuessamme sairaudestamme. Luonnollisesti lääkärikin on vain ihminen ja hänen tulee huolehtia omastakin jaksavuudestaan, kuten myös perheestään.
Raskasta ja huonosti palkattua työtä tekevä eritystaitoja osaamaton ei ole yhtään paremmassa asemassa, ennemminkin päinvastoin. Työstään hän tuskin saa lainkaan tyydytystä, ja taloudelliset huolet ovat lisäksi uhkaamassa hänen perheensä onnellista elämää.
Vartiotorni 15.6.2011 s.31
Jeesus varoitti seuraajiaan "etsimästä omaa kunniaansa" (Joh.7:18). Päätätpä hankkia minkä verran maallista koulutusta tahansa, oletko "varmistautunut tärkeimmistä asioista"? (Fil.1:9,10.)
> Kouluttautuminen eritystaitoa vaativaan ammattiin ei välttämättä liity lainkaan oman kunnian saamiseen, niin kuin Vartiotorni vihjaa. Sen sijaan se saattaa tuoda hyvinkin tyydytystä tuottavan elämän ja aidon menestymisen tunteen. Oman kunnian saaminenkin saattaa olla taustalla vaikuttava tekijä, mutta niin se saattaa olla kokoajansaarnaajallakin. Sen sijaan, että hän tämän päätöksen tehtyään alkaisi heti käyttää mahdollisimman paljon aikaa julistustyöhön, haluaa hän kuitenkin ensin saada nimityksen "tienraivaaja", ennen kuin hän ryhtyy tähän työhön. Miksi, vaikka hän voisi ilman nimitystäkin tehdä tuota työtä vaikka kuinka paljon? Hän haluaa saada itselleen kunniaa nimenomaan nimitettynä "tienraivaajana". Mikä hänelle tässä työssä tuo tyydytystä? Sekö että hän saa kunniaa "tienraivaajana", vai se että hän Jumalan sanoman julistajana voi auttaa ihmisiä pelastumaan lähestyvältä tuholta? Jos tyydytystä tuo ensisijassa ihmisten auttaminen, niin miksi hän halusi saada "tienraivaaja" nimityksen, ennen kuin hän alkoi suuremmassa määrin auttaa ihmisiä pelastumaan? Tätäkö siis onkin "varmistautuminen tärkeimmistä asioista"?
"Varmistautuminen tärkeimmistä asioista" tarkoittaa kuitenkin ensisijaisesti sitä, että varmistuu, onko ihmisille kerrottava sanoma todella sanoma Jumalalta ja onko varmasti päteävä julistamaan tätä sanomaa, joista riippuu ihmisten elämä.
Nuoret jotka 60- ja 70- luvulla pohtivat elämänsä tavoitteita saivat tuolloin seuraavanlaista opastusta:
> Herätkää! 8.9.1969 s.14
Jos olet nuori, niin sinun on myös tunnustettava se tosiasia, ettet ehdi tulla vanhaksi nykyisessä asiainjärjestelmässä. Miksi et? Koska kaikki Raamatun ennustusten täyttymyksen todisteet osoittavat, että tämä turmeltunut järjestelmä on saava loppunsa muutaman vuoden kuluessa. Jeesus ennusti siitä sukupolvesta, joka näki "viimeisten päivien" alun vuonna 1914: "Tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat." - Matt.24:34.
> Nämä nuoret ovat nyt lähestymässä eläkeikää. Joten heidän on "tunnustettava se tosiasia", että heidän saamansa opastus oli väärää, jopa heidän omalle elämälleen vahingollista opastusta. He syyllistyivät julistamaan Jumalan nimissä sanomaa, joka ei ollutkaan lähtöisin häneltä, vaikka niin vakuutettiin. Joten ei voida sanoa, että he olisivat menestyneet eli onnistuneet elämälleen asettamassaan tavoiteessa julistaa Jumalan sanomaa.
Vartiotorni 15.6.2011 s.31
Varaa hieman aikaa vaikuttimiesi ja tärkeysjärjestyksesi rehelliseen arviointiin.
> Erinomainen neuvo. Joten "varmistautuminen tärkeimmistä asioista" on tehtävä huolella ja perusteellisesti ennen kuin tekee päätöksen elämän tavoitteista, jos todella haluaa menestyä elämässään.
Vartiotorni 15.6.2011
Miten voit "menestyä tielläsi"? s.29
Vartiotorni 15.6.2011 s.29
"Menestys" on sana, joka väkisinkin vangitsee huomiomme. Jotkut ovat edenneet urallaan ja saavuttaneet menestystä siinä mielessä, että heistä on tullut rikkaita ja kuuluisia.
> Jokainen meistä haluaa menestyä eli onnistua saavuttamaan elämälleen asettamansa tavoitteet. Onko rikkaus ja kuuluisuus se itsestään selvä tavoite, jota kohti me ponnistelemme?
Vartiotorni 15.6.2011 s.29
Menestys riippuu suurelta osin siitä, mihin ihminen elämässään keskittyy. Kaksi muuta tärkeää tekijää ovat se, mihin hän käyttää aikansa ja energiansa, sekä se, ilmaiseeko hän aloitteellisuutta.
> Kuten jo perinteinen kansanviisauskin tietää, ahkeruus ja aktiivisuus on avain menestymiseen, toisin kuin laiskuus ja passiivisuus, onpa tavoitteemme sitten mikä tahansa.
Vartiotorni 15.6.2011 s.29
Monet kristityt ovat saaneet syvää tyydytystä osallistumalla täysipainoisesti sananpalvelukseen. Kokoaikainen palvelus elämänurana on auttanut niin nuoria kuin iäkkäitäkin menestymään.
> Sen sijaan, että vain rikkaus ja kuuluisuus olisivat elämässä menestymistä, sitä voi olla myös se, että kokee syvää tyydytystä tekemästään työstä. Vaikka olisit rikas ja kuuluisa, mutta et saa tyydytystä työstäsi, et tällöin voi sanoa menestyneesi aivan täydessä määrin. Mutta jos sen sijaan tunnet syvää tyydytystä työstäsi, josta saat myös riittävän toimeentulon, tällöin voit kokea aitoa menestymisen tunnetta.
Vartiotorni 15.6.2011 s.29
Kristityllä on raamatullinen velvollisuus pitää huolta perheestään, sen aineelliset tarpeet mukaan luettuina (1.Tim.5:8). Mutta vaaditaanko siihen välttämättä yliopistokoulutusta?
Olisi hyvä pohtia, miten korkeakoulutuksen hankkiminen saattaisi vaikuttaa suhteeseesi Jehovaan.
> Jos koet huolehtivasi perheesi tarpeista riittävän hyvin, voit tällöin epäilemättä tuntea menestyneesi perheesi huoltajana. Siihen ei vaadita yliopistokoulutusta, kuten Vartiotorni toteaa. Mutta olisiko sinulla mahdollisesti kykyjä auttaa muitakin kuin vain omaa perhettäsi? Jotta yhteiskunta toimii ja antaa elinmahdollisuudet tarvitaan erityistaitoja osaavia ihmisiä hallinnollisiin tehtäviin, terveydenhoitoon, teollisuuteen, rakennustoimintaan ja talouden hoitamiseen. Näiden vastuullisten tehtävien hoitamiseen tarvitaan koulutusta ja niiden johtamiseen ja organisointiin korkeampaa koulutusta. Voisiko kouluttautuminen näihin tehtäviin, jotka vaikuttavat monien ihmisten hyvinvointiin, olla jotenkin ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa, jopa vaurioittaa suhdettasi häneen?
Vartiotorni 15.6.2011 s.30
Jos pystyt elättämään itsesi, täytyykö sinun tosiaan uhrata aikaa, rahaa ja vaivaa jatkokoulutuksen hankkimiseen vain toteuttaaksesi toiveita, joita on itselläsi, vanhemmillasi tai muilla sukulaisillasi?
> Jos pystyt elättämään itsesi ja mahdollisen tulevan perheesi, niin se riittää. Muut kouluttautukoon hoitamaan näitä yhteiskunnalle välttämättömiä tehtäviä. Näinkö on todella oikein ajatella? Jos todella ajattelet näin, etkö silloin tietoisesti karta vastuuta ja ole jopa muiden siivellä eläjä. Et halua tehdä omaa osaasi yhteiskunnan hyväksi, ajattelet vain itsekkäästi omaa toimeentuloasi. Jos onnistut näin pääsemään helpommalla, onko se sitä elämässä menestymistä, jota tavoittelet?
Jos sinulla sen sijaan on toive kouluttautua saadaksesi toteuttaa itseäsi, taipumuksiasi ja kykyjäsi kaikkien yhteiseksi hyväksi, etkö silloin voi saada aitoa tyydytystä ja kokea menestyneesi elämässäsi? Ei tule ajatella, että kaikki näin toimivat olisivat vain itsekkäitä oman edun tavoittelijoita, vaikka Vartiotorni niin antaakin ymmärtää.
Vartiotorni 15.6.2011 s.30
Jumalan sana kehottaa tosi kristittyjä olemaan ahkeria ja kantamaan vastuunsa työntekijöinä tai työnantajina. Apostoli Paavali kirjoitti: "Mitä teettekin, työskennelkää siinä kokosieluisesti niin kuin Jehovalle eikä ihmisille." (Kol.3:22,23.) Mutta vaikka ahkera työnteko ansaitsee kiitoksen, tarvitaan jotain muutakin: hyvä suhde Luojaamme (Saarn.12:13). Jos kristitty joutuu ansiotyönsä pauloihin, hengelliset pyrkimykset voisivat helposti jäädä taka-alalle.
> Eivät kaikki israelilaisetkaan olleet pappeja. Vain leeviläiset, eivätkä heistäkään kaikki. Tuolloinkin tarvittiin eritystaitoja osaavia ammattilaisia esim. temppelin rakentamiseen. Ei heidän eritystaitonsa ja sen oppiminen ollut millään tavalla ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa.
Samoin oli varhaiskristittyjen keskuudessa. Eivät kaikki heistäkään olleet evankelistoja ja opettajia. Se että Paavali opasti sanomalla: "Mitä teettekin, työskennelkää ... kuin Jehovalle", osoitti, että tuolloinkin kristityt toimivat moninaisissa maallisissa tehtävissä, epäilemättä myös eritystaitoja vaativissa tehtävissä. Nuo tehtävät ja niihin kouluttautuminen ei ollut millään tavalla ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa, koska näitä tehtäviä osaavia ihmisiä tarvittiin.
Jos lääkärin tointa tekevä joutuu tämän vaativan tehtävänsä "pauloihin", vaurioittaako se hänen suhdettaan Jumalaan? Eikö ennemminkin päinvastoin, koska se on vain osoitus siitä, että hän haluaa hoitaa tätä tehtäväänsä tunnollisesti "kuin Jehovalle" tuntiessaan potilaittensa terveyden olevan hänen vastuullaan. Ei tämän tehtävän "pauloissa" oleminen tuhoa hänen sydämen uskoaan, jos hänellä vain tällainen aito usko ylipäätään on.
Vartiotorni 15.6.2011 s.30
Liiallinen uppoutuminen ansiotyöhön voi riistää kristityltä voimat, jotka hän tarvitsisi hengellisen tasapainonsa ylläpitämiseen ja perheensä auttamiseen.
> Kuten Paavali kirjoitti: "Mitä teettekin, työskennelkää siinä kokosieluisesti". Me kaikki toivomme, että lääkäri, jonka vastaanotolle olemme menneet "työskentelee kokosieluisesti", jotta hän hoitaa sairautemme oikealla asianmukaisella tavalla. Se tuottaa hänelle tyydytystä voidessaan auttaa potilastaan ja meille hyötyä parantuessamme sairaudestamme. Luonnollisesti lääkärikin on vain ihminen ja hänen tulee huolehtia omastakin jaksavuudestaan, kuten myös perheestään.
Raskasta ja huonosti palkattua työtä tekevä eritystaitoja osaamaton ei ole yhtään paremmassa asemassa, ennemminkin päinvastoin. Työstään hän tuskin saa lainkaan tyydytystä, ja taloudelliset huolet ovat lisäksi uhkaamassa hänen perheensä onnellista elämää.
Vartiotorni 15.6.2011 s.31
Jeesus varoitti seuraajiaan "etsimästä omaa kunniaansa" (Joh.7:18). Päätätpä hankkia minkä verran maallista koulutusta tahansa, oletko "varmistautunut tärkeimmistä asioista"? (Fil.1:9,10.)
> Kouluttautuminen eritystaitoa vaativaan ammattiin ei välttämättä liity lainkaan oman kunnian saamiseen, niin kuin Vartiotorni vihjaa. Sen sijaan se saattaa tuoda hyvinkin tyydytystä tuottavan elämän ja aidon menestymisen tunteen. Oman kunnian saaminenkin saattaa olla taustalla vaikuttava tekijä, mutta niin se saattaa olla kokoajansaarnaajallakin. Sen sijaan, että hän tämän päätöksen tehtyään alkaisi heti käyttää mahdollisimman paljon aikaa julistustyöhön, haluaa hän kuitenkin ensin saada nimityksen "tienraivaaja", ennen kuin hän ryhtyy tähän työhön. Miksi, vaikka hän voisi ilman nimitystäkin tehdä tuota työtä vaikka kuinka paljon? Hän haluaa saada itselleen kunniaa nimenomaan nimitettynä "tienraivaajana". Mikä hänelle tässä työssä tuo tyydytystä? Sekö että hän saa kunniaa "tienraivaajana", vai se että hän Jumalan sanoman julistajana voi auttaa ihmisiä pelastumaan lähestyvältä tuholta? Jos tyydytystä tuo ensisijassa ihmisten auttaminen, niin miksi hän halusi saada "tienraivaaja" nimityksen, ennen kuin hän alkoi suuremmassa määrin auttaa ihmisiä pelastumaan? Tätäkö siis onkin "varmistautuminen tärkeimmistä asioista"?
"Varmistautuminen tärkeimmistä asioista" tarkoittaa kuitenkin ensisijaisesti sitä, että varmistuu, onko ihmisille kerrottava sanoma todella sanoma Jumalalta ja onko varmasti päteävä julistamaan tätä sanomaa, joista riippuu ihmisten elämä.
Nuoret jotka 60- ja 70- luvulla pohtivat elämänsä tavoitteita saivat tuolloin seuraavanlaista opastusta:
> Herätkää! 8.9.1969 s.14
Jos olet nuori, niin sinun on myös tunnustettava se tosiasia, ettet ehdi tulla vanhaksi nykyisessä asiainjärjestelmässä. Miksi et? Koska kaikki Raamatun ennustusten täyttymyksen todisteet osoittavat, että tämä turmeltunut järjestelmä on saava loppunsa muutaman vuoden kuluessa. Jeesus ennusti siitä sukupolvesta, joka näki "viimeisten päivien" alun vuonna 1914: "Tämä sukupolvi ei katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat." - Matt.24:34.
> Nämä nuoret ovat nyt lähestymässä eläkeikää. Joten heidän on "tunnustettava se tosiasia", että heidän saamansa opastus oli väärää, jopa heidän omalle elämälleen vahingollista opastusta. He syyllistyivät julistamaan Jumalan nimissä sanomaa, joka ei ollutkaan lähtöisin häneltä, vaikka niin vakuutettiin. Joten ei voida sanoa, että he olisivat menestyneet eli onnistuneet elämälleen asettamassaan tavoiteessa julistaa Jumalan sanomaa.
Vartiotorni 15.6.2011 s.31
Varaa hieman aikaa vaikuttimiesi ja tärkeysjärjestyksesi rehelliseen arviointiin.
> Erinomainen neuvo. Joten "varmistautuminen tärkeimmistä asioista" on tehtävä huolella ja perusteellisesti ennen kuin tekee päätöksen elämän tavoitteista, jos todella haluaa menestyä elämässään.