Pro et contra kirjoitti:Raamatun teksti oikeuttaa myös tulkintaan, se pitää myös muistaa.
Kuitenkin monen mielestä tulkinnan soisi jotenkin tangeeraavan Raamatun tekstiä, esimerkiksi Jeesuksen kuulijoilleen antama totisesti-sanalla ja persoonapronomineilla terästettyjä lupauksia kannattaisi suosiolla tulkita kyseiselle porukalle suunnatuksi lupaukseksi, eikä esittää Jeesukseen viitanneen ajanlaskumme kolmannelle vuosituhannelle.
On oikein puolustaa uskonkäsityksiään ja keskustella niistä mikäli osapuolilla on jotain rakentavaa sanottavaa...
Se kun kokemukseni mukaan menee niin, että "rakentavuuden" ratkaisee käytännössä aina jehovantodistaja, hilpeimmissä tapauksissa toisen lainatessa Vt-seuran tekstiä leimaa jehovantodistaja sen luopiotekstiksi. En pidä jehovantodistajien sanelutyyliä kovinkaan kummalisena, rakentavuus on kaukana jo senkin takia, että vastapuolen mielipiteitä tai kysymyksiä noteerata asiallisesti.
...Paavali muistuttaa Timoteusta välttämään kuitenkin "kiistelyä" joissa käytetään sanoja jotka voivat aiheuttaa "...kuolion laitumella... 2 Tim: 2:14-17 KIT
Paavalin suuhun laitettu ohje on annettu tiettyyn tilanteeseen, josta meillä ei voi olla täyttä kokonaiskuvaa. Joka tapauksessa Raamatun ohjeen keskiöön on sijoitettu Hymeneus ja Filetos siksi, että ovat sanoneet ylösnousemuksen jo tapahtuneen.
Josta tuleekin mieleen Vartiotorniseuran julkaisema kirja “Kadotetusta paratiisista ennallistettuun paratiisiin” kertoo sivulla 192:
”Yksi monista valistavista totuuksista, joita Jumala antoi nyt todistajilleen, koski Jumalan hengellisen kansan jäseniä, jotka olivat kuolleet ruumiillisesti. Tämä tapahtui vuonna 1927. Todistajat ymmärsivät tuona vuonna, että kuolleet hengelliset israelilaiset oli herätetty 1918 elämään taivaassa Kristuksen Jeesuksen kanssa. Se oli tietysti näkymätön ylösnousemus.”
Oli siis jumalallinen totuus, että 1918 alkoi (á la Hymeneus ja Filetos) ilmavoimien ylösnousemus, vuoden 2007 tammikuussa Vt-seura kiistelee aiemman kantansa kanssa ja peruu tuon lennon.
Mitä mieltä olet jakeisiin 2 Tim: 2:14-17 rinnastettavasta kiistelystä, jossa ensin asia ilmoitetaan jumalalta saaduksi valistavaksi totuudeksi ja sitten se perutaan?
Pelko ja kunnioitus Sanaa kohtaan saa käsittelemään totuuden sanaa sillekuuluvalla arvostavuudella.
Liittyen jakeeseen 1. Pietarin kirje 3:15 minä viittasinkin siihen, että Vt-seuran tulkinta eroaa Raamatun tekstistä. Jehovantodistajalla on pelko ja kunnioitus Vt-näkemyksiä kohtaan, Raamattu on kakkossijalla, jos silläkään.
Ei esimerkiksi ole lainkaan rakentavaa ruotia esim. Jumalan erisnimen ääntämystapoja julkisesti ja anonyymisti keskustelussa jossa vaarana on että syyllistytään epäkunnioittavaan käytökseen ja siten totuuden sanaa käytetään väärin.
Kuinka niin? Jehova/Jahve -skaban pohjallahan on tilanne, että Vt-seura hehkuttaa jumalansa nimen olevan hyvin, hyvin tärkeä. Sen estämättä Vt-seura on jo 1950-nurkalta katsonut, että Jahve lausumisasu on todennäköisemmin oikeampi kuin Jehova-lausumisasu, mutta asialle ei haluta tehdä mitään. Esimerkiksi Fred Franz toi tämän varovasti esille rivien välissä vuonna 1946 (OJT)
"Mitään ei voiteta sillä väitteellä, että hänen nimensä ei ole oikein lausuttuna Jehova." (s. 24)
Mitä anonyyminä kirjoitteluun tulee, niin itse en sellaiseen en omalla nimelläni kykene. Kuten jo olen kirjoittanut, niin jokin perustavaa laatua oleva ongelma on jos esittää edustavansa Raamatun kantoja ja toimivansa niiden kehottamalla tavalla ja tätä ohjetta pitää vielä seliselitellä:
”...olkaa aina valmiit puolustautumaan jokaisen edessä, joka vaatii teiltä teissä olevan toivon perustetta, mutta tehkää se lempeämielisesti ja osoittaen syvää kunnioitusta.” (1. Pietarin kirje 3:15 UMK)
