Jatkosodasta puhuttaessa ei tule unohtaa niitä monia, jotka eivät ylittäneet vanhaa rajaa omantunnonsyistä. Tämä tapahtui ihan ilman kenttäoikeudenkäyntejä ja teloituksia. Itsepuolustuksesta kieltäytymisestä on toki helppo sanoutua irti jos ei ole joutunut tilanteeseen, missä oikeasti joutuisi valitsemaan itsensä, läheistensä ja hyökkääjän väliltä. Itse en voisi kunnioittaa Jumalaa tai mitään muutakaan auktoriteettia mikä asettaisi oman "kunniansa" kunkin lähimmäisen hyvinvoinnin edelle.Johanneksen poika kirjoitti:Kaikkihan aina vain väittävät puolustavansa itseään. Niinhän oli jatkosodassakin, missä Suomen joukot olivat siirtyneet jo vanhan rajan yli Neuvostoliiton puolelle. Suomen "puolustusvoimista" puhuttiin, vaikka hyökkäysretkellä oltiin.Vieras kirjoitti:Eikö puhtaasti itsepuolustukseen perustuva systeemi ratkaisisi tuon ongelman?
Itse en voi hyväksyä sitä, että väkivalta olisi ratkaisu. Jos se olisi ratkaisu, kaikki eläisivät jo rauhassa. Puhutaanpa siitä sitten hyökkäyksenä tai puolustuksena.
Jonkin maan "sankarit" ovat toisten mielestä "terroristeja". Kuka tuomaroi näiden mielipiteiden välillä? Itse en rohkenisi ottaa tuomarin asemaa. Olen vain pieni ihminen, joka kannattaa rauhaa.
Terroristit ja sankarit voi mielestäni erottaa helposti sillä perusteella ketä vastaan väitetty "puolustautuminen" kohdistuu. Mikäli se kohdistuu esimerkiksi koko väestöä, sukua, kansalaisuutta, uskontoa tai verrattavissa olevaa vastaan, niin kyse on kostosta, eikä puolustautumisesta. Puolustautuminen on mielestäni välittömästi alkaneeseen hyökkäykseen vastaamista, eikä mitään muuta. Tuollaiseen hyökkäykseen on mielestäni oikeus vastata niin rankasti, ettei tuolta taholta ole ikinä odotettavissa vastarintaa. Luonnollisesti en hyväksy hyökkääjän sukulaisiin, uskonveljiin tai muihinkaan sivullisiin kohdistuvaa väkivaltaista "puolustautumista". Jokaisen puolustussotaa käyvän tulisikin myöntää erehdykset rehellisesti ja asettaa väärintekijät vastuuseen teoistaan. Valitettavasti tämän periaatteen mukaisesti toimivaa valtiota ei ole - ainakaan oman tietoni mukaan toistaiseksi - löytynyt, mutta työn tekemisestä tämän löytymisen eteen ei varmastikkaan ole mitään harmia. Otaksuisin oikeudenmukaisen Jumalan päinvastoin katsovan hyvällä työskentelyä oikeudenmukaisuuden puolesta.