Seurakunnissa on luettu kirje MAJ auttamisjärjestelystä

[Luopio?]

Minä olen ollut siinä uskossa, että lasten lakiosaan kajoaminen ei ihan helposti onnistu. Muun osan voi toki testamentata, vaikka sitten rakkauden lahkolle.

Kyse oli tietenkin lakiosan ylijäävästä osuudesta, joka sekin terveissä perheissä laitetaan lapsille, ellei sitten jaettavaa ole ylen määrin, sitä tarkoitin lasten ohituksella.

Juurikin näin.

[YksinäinenSusi]

Raamattu korostaa voimakkaasti sitä, että piti huolehtia sukulaisista ja turvata suvun edut omaisuutta jaettaessa. Kuinka hyvällä omallatunnolla joku JT testamenttaa omaisuutensa Vartiotorniseuralle, jos hänellä on elossa olevaa sukua jäljelllä? Tätä kannattaa miettiä. Mistä on kyse? Jokainen päätelköön itse.

Tämä testamenttien ronkkuminen sukulaisten ohi oli yksi niistä asioista, jotka häiritsivät minua jehovantodistajuudessa. En voinut sulattaa sitä vaikka kuinka sitä ajattelin. Sen sijaan useimmat näyttivät hyväksyvän sen. Olihan se laillistakin, joten miksi ei.

Minun mielestäni asian laillisuus taasen ei välttämättä tee asiasta kuin asiasta moraalisesti oikeaa ja rehtiä. No - aito jt varmaan sanoisi, että tuohan on vain sinun luopionäkemyksesi ja mielipiteesi.

On tietysti ymmärrettävää, että todistajuuteen syntyneet eivät näe testamenttauksessa mitään ahneutta tai muuta arveluttavaa koska heidät on niin kasvatettu.

Mutta minä näin, koska vanhempani eivät olleet todistajia tuolloin ja en ollut varsinaisesti kasvatettu jt:ksi. Äidistä myöhemmin vanhoilla päivillään tuli jt.