Mitä tehdä entisen elämän vaatteille?

[Milla]

Erosin jehovantodistajista noin puolitoista vuotta sitten. Nyt minulla roikkuu kaapissa läjäpäin "kokousvaatteita": hameita, mekkoja, kauluspaitoja, kenkiä, laukkuja.. Kaikkea, mitä normaalin jehovantodistajanaisen vaatekaapissa pitikin olla. Pahoin (tai onnellisena) pelkään, ettei tuollaiselle kokousuniformulle juurikaan ole käyttöä. Mitä te olette tehneet entisen elämän vaatekerroille?

.

[RehellinenReino]

Mullahan on sama kattaus mutta miehelle. En ole edes aatellu. Kai yksi puku pitää olla.

[Markku Meilo]

Paas Milla myyden vaatteet kirpparilla ja lappu niihin, että ovat jt-kenttävaatteita, eli siis demonivapaita.

[Occamin partaveitsi]

Minua lähinnä kiusasi useamman kymmenen vuoden aikana kerääntynyt kirjallisuus ja vartsikan + herätkää lehden vuosikerrat, ne vei tilaa asunnostani turhan paljon.
Otin ne tässä muutama viikko sitten mustiin säkkeihin ja vein roskikseen. Kyllä helpotti.

[Veli-Hopea]

Jos seurakunnassa on näitä "ystäviä" kelle vaatteet sopii niin voihan sitä yrittää lahjoittaa heille, elleivät pelkää mitään luopiotartuntaa.

Yksi tietenkin on toi mainittu kirpputori mutta Make on kyllä väärässä siitä että ovat demonivapaita. Jotakin demonitartuntaahan niissä täytyy olla joka on saanut Millan eroamaan .

Lahjoitukseen,Kirpputoreille taikka tiskiräteiksi.
Käsistään kätevät voivat ommella ja neuloa niistä jotakin vapaamuurarien lippuja, myydäänhän niitä salejakin vapaamuurareille.

Minä olen omiani kuskannut lähetyskirppiksen keräyslootiin, jospa löytäisivät tiensä jollekkin köyhemmäelle väelle joilla on pulaa kaikenlaisista vaatteista.

[Markku Meilo]

Yksi tietenkin on toi mainittu kirpputori mutta Make on kyllä väärässä siitä että ovat demonivapaita. Jotakin demonitartuntaahan niissä täytyy olla joka on saanut Millan eroamaan .

Teokraattista sodankäynnin tyyppistä ajattelin, eli siis katsotaan ettei jt ei tässä tapauksessa ole oikeutettu tietämään kaikkea. Laput voisi olla vaikka raporttilomakkeita tjsp. Vahinkoa ei tule, koska demonit esiintyvät ainoastaan demonikauhuisten korvien välissä.

[Nukahtanut]

Mulla on vieläkin aika kattava solmiokokoelma kaapissa. Puvut ja muut meni ajat sitten roskiin/kirppikselle kuntonsa mukaan.
Yhet housut ja yks takki löytyy, jos sattuu johonkin kissanristiäisii joskus tarvitsevan.

[Markku Meilo]

Kyllä helpotti.

Jehovantodistajana mulla oli sellainen ajattelun perusvire, että Vt-matsku oli pyhyydeltään Raamatusta seuraava. Silloin puhuttiin, että Raamattua on käsiteltävä arvokkaasti, ei missään tapauksessa roskikseen vaan poltettava. Tietysti vallalla oli teokraattisen kirjaston ihailu, mutta mulla on tunne, ettei tosi kristitty® mielellään heittänyt matskua tuolloin roskikseen, vaan pinosi sitten vaikka kaappiin.

Nyt Vt-matskua on kirppareilla ja kierrätyskeskuksissa, josta ponnahti mieleen kokemusta. Kierrätyskeskuksen uskonnollisten kirjojen joukossa oli yleensä melkoisesti Vt-materiaalia ja tarkistin ne aina ohimennessäni. Kerran löysin 1943/1945 helmen, eli "Totuus on tekevä teidät vapaiksi" ja kerran sitten katselin jotain kirjaa, jossa oli omistuskirjoitus tutuille etunimille. Otin asian kerran esille, jolloin harrasteveljeni (jonka systeri on jt) kertoi, että niitä alkoi olla taas sen verran paljon hyllyssä, että niistä piti päästä eroon.

[Milla]

Kiitos vinkeistä!
Kenties pitää nuo moraalisesti hyväksyttävät hamoset kantaa kirpputorille. Jospa ne jollekulle kelpaavat. Hirveän määrä niitä on kyllä kaappiin kertynyt, vaikken juurikaan edes välitä mekoista saati korkokengistä. Kerran sain konventissa moitteita siitä, että minulla oli TAAS päällä se sama mekko. Siitä se idea sitten lähti... Aikamoista puku- ja meikkipelleilyähän nuo konventit olivat.

Lehdet roudasin ihan surutta paperinkeräykseen ja kävin ostamassa kirpparilta paheellisen Harry Potterin hyllyyn. Eläköön kapina.

[January]

Sakset käteen ja mekot puolta lyhyemmäksi! Minä inhosin aina niitä vähintään polvimittaisia hameita, kyllä vaihtui nopeasti pituus reippaasti lyhyemmäksi, kun lähdin

[Lottopallo]

Omat valtakunnansalin ominaistuoksulla varustetut vaatteet ovat olleet atomeina jo parisenkymmentä vuotta. Ysärimalliset bleiserit jenkkifutarin olkatoppauksilla ja takkiin kuuluivat mahdollisen eriväriset housut. Ainiin ja Camel -merkkiset kengät oli veljillä kovassa huudossa ysärillä kuten minulla, vaikka lihan ja hengen saastutuksen merkki olikin.

Aiheessa pysyäkseni design kledut kannattaa säästää, jos sattuu omistamaan. Vuosien saatossa ne saattavat nousta arvoon arvaamattomaan. Muuten kaikki vähänkään tarpeeton tai huonoja viboja aiheuttava kannattaa laittaa kierrätykseen.

Vitsikun aina joskus iskee retroilu päälle. Tiedättehän tunteen.

[Vieras]

Voi herranenaika! Järjestelin parisen päivää sitten kaappejani ja löysin laukun! Siis kenttälaukun! Olen ostanut sen joskus 15v. sitten ja kyllä, sinne sopii hyvin Vartiotorni (?) Herätkää (?) Raamattu ja pari kirjaa. Ja tietysti muistiinpanovihko kynineen. Kysymysmerkit lehtien perässä kertoo, etten tiedä ilmestyykö ko. lehtiä enään? Eli kyllä ne vaatteet ja veskat mietittiin, että ne sopivat kenttäpalvelukseen!

[Milla]

Hahaha, tosiaan kenttälaukut!
Itse muistan kauhulla talvisia kenttäkenkiä.. Lämpimiä talvikenkiä ei tietenkään saanut käyttää. Piti ostaa sellaisia siistejä saapikkaita, jotka eivät täysin soveltuneet Suomen pakkassäihin. 1,5 tuntia maaseutukenttää ja varpaat olivat täysin tunnottomat. Mutta kun piti vaan käyttää niitä typeriä hameita ja niihin mätsääviä kenkiä.

[Skald]

Ite en ole vieläkään hameihmisiä, vaikka nykyään on hipsteriä käyttää konservatiivisempiakin vaatteita ja hameita. On vissiin jäänyt niin jt-vibat hameista, että ei vaan iske. Ne hameet oli kyllä niin ruman näköisiä. Yläasteella ja lukiossa vaihtoehtomuoti oli in, kokoushameetkin vaihtuivat mustiin ja raitasukat oli jalassa. Ihme kyllä sitä suvaittiin kokouksissa, paitsi joku vanha sisar ihmetteli, että hautajaisiinko sitä ollaan menossa. Mietin, että taisin kyllä loppuaikoina kokouksissa käydessä olla aika erikoinen näky. Konventeissa näkyi aina muutama muukin ernu, mutta aika harvinaista ja syntistä varmaan tuollainen räväkkyys ja erottuminen. Tiukemmassa perheessä oltaisi varmaan keskusteltu jo asiasta ja löydetty joku raamatunkohta tuollekin.

[Eteisvahti]

Näin miehenä, olen käyttänyt suoria housuja ja kauluspaitoja työvaatteina. Siihen ne sopivat oikein hyvin.