Kyllä se kaikesta lännen kristittyjen tuhovimmasta huolimatta kehittyikin, yllättävästi vaan itäisessä maanosassa jota nykyään ei osata arvostaa.JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti: Mitä meillä jo olisikaan kaikkea paljon ihmeellisempää jos tiede olisi saanut rauhassa kehittyä sen 1500 vuotta, kun se jo muutamassa sadassa vuodessa on kehittynyt tälle tasolle ja viimeisimpänä satana vuotena kaikkein eniten ja kiihtyy vain kiihtymistään.
300-luvulla eliitille suunnattu opetus siirtyi katedraalikouluihin ja antiikin ajan tiedolliset ihmeet oli niissä unohdettu.
Tultaessa 600-luvulle jolloin muslimien valtaus eteläisessä Euroopassa alkoi ja muslimiviisaat ymmärsivät kuinka lännen kirkon heikko arvostus antiikin älymystön saavutuksiin.
Muslimit ottivat haltuunsa ne teokset jotka kirkon tuhovimmalta oli säästynyt ja käänsivät niitä arabiaksi. Heitä saamme kiittää mm. Aristotelen ja Platonin kirjojen säilymisestä.He ymmärsivät jatkaa siitä mihin antiikin tiede jäi.
700-luvulla Bagdadin tieteellisessä keskuksessa, eritoten tähtitieteessä syntyi ongelma joten he matkasivat Intiaan Ariniin joka oli silloinen hinduoppineiden tieteellisen, tähtitieteellisen ja matemaattisen tieteen keskus.
800-luvulle tultaessa tunnettiin jo kaikki kuusi trigonometristä perusfunktioita, eli sini, kosini, tagentti, kotagentti, sekantti,kosekantti ja vain ensimmäiseen tarvittiin intialaista älyä, loput olivat arabien saavutuksia. Funktiot mahdollistivat laskelmien käyttämisen geometristen kaavioiden sijaan, mikä viitoitti tietä nykyaikaisen matemaattisen astronomian kehittymiselle.
1000-luvulla tapahtuu jo herätystä lännessäkin .Ristiretkeilijöiden mukaan lähtee opineitä jotka nyt kääntävät antiikin teoksia arabiasta latinaksi, uraauurtavan työn aloitti Aderlard Bathialainen vuosituhannen alussa esitti selkeän väitteen, että Jumalan olemassaolon ei tulisi estää ihmistä tutkimaan luonnonlakeja, sanoen " En vie mitään Jumalalta, sillä kaikki mitä on tulee häneltä..."
Bagdadin yliopistossa Avicenna ja Ahaverroes "korjasivat" Aristoteleen metafysiikkaa mahduttaakseen jumalan mukaan kuvioihin laativat näin vastalauseen Plotemaioksen 100 jKr. luomaan siihen asti vallinneeseen malliin maailmankaikkeudesta, samalla se avasi tietä Kopernikuksen ja Newtonin vallankumouksilliseen näkemykseen. Ja sillä tiellä me nyt olemme.
Oliko varhainen kirkko Paholaisen vai Jumalan puolella? Onko tiede paholaisesta? Voidaanko puhua tietesuskovaisuudesta?
Nämä kysymykset paljastavat paholaiseen ja jumalaan uskovien näkemyksen tieteestä ja ihmisen älykkyyden arvostamisesta.
