Matka tuntemattomaan

Rekisteröityneet käyttäjät voivat esitellä itsensä tai kertoa taustoistaan täällä.

Valvoja: Moderaattorit

Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Matka tuntemattomaan

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

pavlovin koira kirjoitti:Voihan nämä asiat nyt vielä tietenkin tehdä, mutta onko se sitten enää samanlaista kuin se olisi ollut silloin...
Mielestäni eivät ole lähellekään ja siksi en ajattele, että jt-aikaa voisi pitää millään mittarilla hyödyllisenä kun kokonaisuutta ajattelee. Mitään sellaista positiiviseksi luokiteltavaa, jota muissa yhteisöissä ei olisi, ei jehovantodistajuus tarjoa. Itse asiassa useimmin viitattu asia - yhteisöllisyys - on sekin jehovantodistajuudessa pelkkä harha, koska se on ehdollista.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Matka tuntemattomaan

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Ajattelen, että menneitä on turha murehtia. Huomattavasti hyödyllisempää on elää tässä päivässä ja katsoa, mitä nyt voi elämällään tehdä. Vaihtoehdoista ei ole pulaa. Kenties taivas putoaa niskaan huomenna, mutta se taas on sen ajan murhe ja sitäkään ei tarvitse kantaa yksin.
Veli-Hopea
Viestit: 5324
Liittynyt: 28.12.2010 16:25

Re: Matka tuntemattomaan

Viesti Kirjoittaja Veli-Hopea »

Kenties taivas putoaa niskaan huomenna, mutta se taas on sen ajan murhe ja sitäkään ei tarvitse kantaa yksin.
Jännä kun tällaiset murheet oli harmakehtoneineen ennen arkipäivää, nykyään se ei ole minkäänlainen taakka.

Tulee niskaan sitten kun tulee jos on tullakseen, siihenhän se homma sitten loppuu. Tällä ei pysty enään pelottelemaan, mikä on sekin erittäin vapauttavaa ja elämää helpottavaa.
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?

-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Matka tuntemattomaan

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Veli-Hopea kirjoitti:Tulee niskaan sitten kun tulee jos on tullakseen, siihenhän se homma sitten loppuu. Tällä ei pysty enään pelottelemaan, mikä on sekin erittäin vapauttavaa ja elämää helpottavaa.
Koko jt-hulabalooteatteri pyöriikin Vt-Jehovan naurettavan epäoikeudenmukaisuuden varassa siten, että kuka tahansa kovan luokan täysroisto (joka ei ole koskaan kuullut Vt-seurasta) tuntu selviävän hengissä Vt-maailmanlopusta, mutta jt-pedofiilejä hyysäävää Vt-seuraa perustellusti kritisoiva entinen jehovantodistaja on opillisesti katsoen tuhon oma. Se kun on vielä auki se opetettu Jehovan erikoistoimenpide, jota tarvitaan kun havaittiin, etteivät jt-rahkeet tule koskaan yltämään nuoruuteni opetukselle, jossa aivan jokaisen ovella käydään ja sitten tulee uusi maailma.
Avatar
Verilettu
Moderaattori
Viestit: 1865
Liittynyt: 06.07.2014 17:30
Viesti:

Re: Matka tuntemattomaan

Viesti Kirjoittaja Verilettu »

Veli-Hopea kirjoitti:Jännä kun tällaiset murheet oli harmakehtoneineen ennen arkipäivää, nykyään se ei ole minkäänlainen taakka.

Tulee niskaan sitten kun tulee jos on tullakseen, siihenhän se homma sitten loppuu. Tällä ei pysty enään pelottelemaan, mikä on sekin erittäin vapauttavaa ja elämää helpottavaa.
Tämä johtuu siitä että harva oikeasti haluaisi elää ikuisesti kun tässä nykyisessä rajallisessa ajassakin on kova tekeminen. Se että uudessa maailmassa olisi terve jne. mutta sitä ei tiedä mitä Jehovalla on takataskussa uudeksi painolastiksi kun ne uudet kirjakääröt avataan. Tiedä vaikka olisi vielä rankempaa elämää; ja ikuisesti.
Nimrod
Viestit: 267
Liittynyt: 09.09.2013 19:10

Re: Käytä vapauttasi oikein.

Viesti Kirjoittaja Nimrod »

Occamin partaveitsi kirjoitti:Minun mielestäni ei elämä ole mennyt hukkaan, vaikka onkin elänyt Jehovantodistajain yhteydessä. Monesti se on jopa plus merkkistä, (esim. minun kohdallani) ...on ollut suojaisessa elämässä mukana.
Minä olen ollut jehovantodistajain piirissä mukana ikäni. eli lähes 80 vuotta (välillä erotettuna n.20 vuotta, mutta mieleltäni olin kuitenkin jehovantodistaja.
Nyt toki silmäni on avautuneet ja en hyväksy kaikkia heidän oppejaan, enkä yleensäkään hyväksy enää mitään uskontoja, vaan uskomukseni on, että me itse rakennamme elämäämme täällä maan päällä.

Jos me siinä onnistumme, niin saamme siitä myös nauttia, jos emme onnistu, ...niin nauttiminen jää vähemmälle.

Siksi on hyvä huomioida, että kun vapautuu jostain kahleista, niinkuin esim. Jehovantodistajuudesta, niin ei ole silti hyvä heittäytyä kaikenlaisiin "vapauden suomiin huvituksiin", vaan edelleen olla valikoiva.

Esim.kun häkissä olut eläin pääsee vapaaksi luontoon, niin hän voi joutua moneen ikävään vaaratilanteseen, joka voi olla kohtalokasta.
Kaikella kunnioituksella, en voinut olla kommentoimatta tätä. Tässä kiteytyy se mielenhallinta minkä laajuutta ei välttämättä edes entinen jt tiedosta itsessään.

Edittiä: Sitä olenkin aina sanonut että lahkosta eroaminen on jokseenkin samantekevää, ellei ymmärrä kauttaaltaan entisen lahkonsa todellista luonnetta ja sitä miten laajalle se ulottuu ihmisessä. Silmien avaaminen oppikysymysten suhteen ei vielä riitä, pitää myös havahtua siihen miten se koko elämäntapa ja syötetyt näkemykset vaikuttavat mieleen.
"Kuka on jumala, niin että minun pitäisi totella hänen ääntään? En tunne ketään jumalaa." -Mahtava metsästäjä
Occamin partaveitsi
Viestit: 685
Liittynyt: 02.11.2014 14:14

Re: Käytä vapauttasi oikein.

Viesti Kirjoittaja Occamin partaveitsi »

Nimrod kirjoitti:
Kaikella kunnioituksella, en voinut olla kommentoimatta tätä. Tässä kiteytyy se mielenhallinta minkä laajuutta ei välttämättä edes entinen jt tiedosta itsessään.

Edittiä: Sitä olenkin aina sanonut että lahkosta eroaminen on jokseenkin samantekevää, ellei ymmärrä kauttaaltaan entisen lahkonsa todellista luonnetta ja sitä miten laajalle se ulottuu ihmisessä. Silmien avaaminen oppikysymysten suhteen ei vielä riitä, pitää myös havahtua siihen miten se koko elämäntapa ja syötetyt näkemykset vaikuttavat mieleen.
Kiitos kommentista!

Minä olen tämän palstallaoloaikanani oppinut ymmärtämään, että henkilö, joka on syntynyt jehovantodistajaksi esim. Russelin valtakaudella eli 1930-40 luvun paikkeilla (niinkuin minä), on kasvanut hieman erillaiseksi ajattelutavaltaan, kun esim. 1960-1980 syntyneet.
Russelin aikana oli vapauksia enemmän ja jopa mahdollisuus esittää ääneen kysymyksiä esim. esitelmänpitäjälle esitelmän aikana tai puhetilaisuuden päätyttyä.
Nk. Russelilainen ajattelutapani onkin aiheuttanut elämäni aikana sen, että ei koskaan edes pyydetty seurakunnan vanhemmistoon.
Aina olen pitänyt itselläni esim viiksiä ja jopa leukapartaa. Aina olen ainakin mielessäni kritisoinut Jt:jien tiukkapipoisuutta ja siitä syystä olinkin erotettuna parikymmentä vuotta.
En myöskään koskaan noudattanut erotetun karttamissääntöä, pidin niin hölmönä olla tervehtimättä jos kerta tunsin ihmisen.
Minulla on myös kaksi lasta, joista kumpaakaan (luojan kiitos) en ole kasvattanut jehovantodistajaksi.

Muutama vuosi sitten ajattelin, että olen huono ihminen, kun en ole edes lapsiani kasvattanut todistajuuteen, saatikka sitten vieraita ihmisiä, mutta nyt ajattelen, että olenkin ollut hyvä ihminen.

Syntyminen tämänpäivän jehovantodistajain perheeseen on todellakin toisenlaista, kuin esim 1900 luvun alkupuoliskolla.
Asioita ei tule monimutkaistaa tarpeettomasti.
"Occamin partaveitsi ja Einsteinin hiomakivi"
Nimrod
Viestit: 267
Liittynyt: 09.09.2013 19:10

Re: Matka tuntemattomaan

Viesti Kirjoittaja Nimrod »

Kuulisin mielelläni perustelut, miksi nuoremmasta polvesta poiketen todistajuus tuohon aikaan olisi ollut sen vähemmän/ei lainkaan hukattua aikaa? Olihan vastaavat vaatimukset ja kiellot silloinkin päällä.

Näen vaan asian sillä tavalla että elämä vt-seuran kynsissä on aina hukkaan heitettyä aikaa. Lähinnä siis tarkoitan sitä kultin vaatimaa aktiviteettia. Valheiden päälle perustettu indoktrinaatio on myös väärin, oli kultin johdossa kuka hyvänsä.

Vapauksia saattoi olla tuolloin enemmän mutta rajoitusten jälkeen ollaan edelleen reippaasti pakkasen puolella :lol:
"Kuka on jumala, niin että minun pitäisi totella hänen ääntään? En tunne ketään jumalaa." -Mahtava metsästäjä
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Matka tuntemattomaan

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Nimrod kirjoitti:Kuulisin mielelläni perustelut, miksi nuoremmasta polvesta poiketen todistajuus tuohon aikaan olisi ollut sen vähemmän/ei lainkaan hukattua aikaa? Olihan vastaavat vaatimukset ja kiellot silloinkin päällä.
Jos vanhemmalla polvella tarkoittaa vaikka noin 1930-1950 nurkilla syntyneitä, niin kyllä siinä meni hukkaan vielä enemmän kuin nykyään nuoremmilla. Jos sitten ajattelee jehovantodistajuutta yleisemmin, niin ainakaan minä en keksi siitä mitään sellaista etua tai positiivista, jota saisi ainoastaan saliporukassa. Sen sijaan keksin lukuisia elämään liittyviä hankaluuksia, puhumattakaan normaaliin elämään vapautumiseen liittyvistä tekijöistä.
Vapauksia saattoi olla tuolloin enemmän mutta rajoitusten jälkeen ollaan edelleen reippaasti pakkasen puolella :lol:
Koitin miettiä mahdollisia käytösvapauksia menneeltä ajalta, mutta en tähän öiseen hätään keksi mitään oleellisempaa kuin karttaminen, jota ei ollut ennen 1970-lukua. Entisiä todistajia lähinnä säälittiin siihen asti, kunnes tuli kielto puhua hengellisistä asioista.

Itse asiassa silloin oli 10 tunnin kuukausitavoite, jota ei enää ole, varttitunnilla ei pysynyt erossa leimakirveestä, tosin nyt kynätunnit valtaavat alaa.
Occamin partaveitsi
Viestit: 685
Liittynyt: 02.11.2014 14:14

Re: Matka tuntemattomaan

Viesti Kirjoittaja Occamin partaveitsi »

Nimrod kirjoitti:Kuulisin mielelläni perustelut, miksi nuoremmasta polvesta poiketen todistajuus tuohon aikaan olisi ollut sen vähemmän/ei lainkaan hukattua aikaa? Olihan vastaavat vaatimukset ja kiellot silloinkin päällä.

Näen vaan asian sillä tavalla että elämä vt-seuran kynsissä on aina hukkaan heitettyä aikaa. Lähinnä siis tarkoitan sitä kultin vaatimaa aktiviteettia. Valheiden päälle perustettu indoktrinaatio on myös väärin, oli kultin johdossa kuka hyvänsä.

Vapauksia saattoi olla tuolloin enemmän mutta rajoitusten jälkeen ollaan edelleen reippaasti pakkasen puolella :lol:
En ole täysin varma, että nuoruutensa viettäminen juuri jehovantodistajuudessa olisi ollut sen kummemmin "hukattua aikaa" , kun esim. omaamalla jonkin muun uskonnon tai elämänkatsomuksen.

En ole Pekka Ervastin kannattaja, mutta hänen kirjoituksensa antaa paljon ajattelemisen aihetta.
Hän mm. kirjoitti allaolevassa kirjoituksessa seuraavasti..." Maailman suuret ja pienet uskonnot, filosofisemmat ja taikauskoisimmat järjestelmät - kaikki ne ovat tässä suhteessa olleet ihmiselle avuksi. Tätä merkitystä ei niiltä kukaan voi kieltää".

Uskonto, joka minun kohdalla sattui olemaan jehovantodistajuus, antoi voimaa ja toivoa tulevaisuudesta sodan repimässä Suomessa ja varsinkin Rovaniemellä, kun se 1945 oli täysin maan tasalla. Varmasti tuota uskoa tulevaisuuteen ja toivoa paremmasta elämästä tulevaisuudessa olisi tietysti antanut jokin muukin uskonto.

Eli toisin sanoen uskonnot kuuluvat elämään, se että ne jälkikäteen todettuina ovatkin osottautuneet vääriksi profeetoiksi, ei liene merkitystä kovin paljoa koska ne kuitenkin auttoivat ihmistä vaikean ajan yli.

Uskonnot ja erillaiset elämänkatsomukset kuuluvat ihmisen elämään kaikkialla maailmassa, oli ne sitten oikeita tai vääriä.

Tässä Pekka Ervastin kirjoitus....

http://www.teosofia.net/pe/suuret1.htm
Asioita ei tule monimutkaistaa tarpeettomasti.
"Occamin partaveitsi ja Einsteinin hiomakivi"
Veli-Hopea
Viestit: 5324
Liittynyt: 28.12.2010 16:25

Re: Matka tuntemattomaan

Viesti Kirjoittaja Veli-Hopea »

Eli toisin sanoen uskonnot kuuluvat elämään, se että ne jälkikäteen todettuina ovatkin osottautuneet vääriksi profeetoiksi, ei liene merkitystä kovin paljoa koska ne kuitenkin auttoivat ihmistä vaikean ajan yli.

Uskonnot ja erillaiset elämänkatsomukset kuuluvat ihmisen elämään kaikkialla maailmassa, oli ne sitten oikeita tai vääriä.
Joutuu olemaan samaa mieltä. Uskonnoista löytyy kritisoitavaa, mutta monesti niistä on myös paljon hyötyä huolimatta siitä että se on joskus vain placeboa.

Joskus jonkin yliselviytymiseen riittää placebo.
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?

-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Matka tuntemattomaan

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Occamin partaveitsi kirjoitti:En ole täysin varma, että nuoruutensa viettäminen juuri jehovantodistajuudessa olisi ollut sen kummemmin "hukattua aikaa" , kun esim. omaamalla jonkin muun uskonnon tai elämänkatsomuksen.
Et siis esimerkiksi ollut Karvialla? Itse pidän valheellisten väitteiden sekä lupausten levittämistä hukkaan heitettynä aikana.
Uskonto, joka minun kohdalla sattui olemaan jehovantodistajuus, antoi voimaa ja toivoa tulevaisuudesta sodan repimässä Suomessa ja varsinkin Rovaniemellä, kun se 1945 oli täysin maan tasalla. Varmasti tuota uskoa tulevaisuuteen ja toivoa paremmasta elämästä tulevaisuudessa olisi tietysti antanut jokin muukin uskonto.
Etenkin Vt-seuran kaltaisissa kulteissa tuo voima ja toivo on johtanut ojasta allikkoon, koska elämää on muokattu sen mukaan. Parhaiten se ennen vuoden 1975 lokakuuta.
Eli toisin sanoen uskonnot kuuluvat elämään, se että ne jälkikäteen todettuina ovatkin osottautuneet vääriksi profeetoiksi, ei liene merkitystä kovin paljoa koska ne kuitenkin auttoivat ihmistä vaikean ajan yli.
Uskonnot kuuluvat elämään silloin kun alistutaan uskonnon hallittavaksi, aiemmin se on ollut hyvinkin pakollista, seuraavassa vaiheessa ryhmäpaine ajoi siihen ja vasta nyt uskonnon ikeestä voi länsimaissa ja etenkin näillä kulmilla irtautua ilman leimatuksi tulemista. Todistajuuden kaltainen kultti auttaa näennäisesti vaikeuksien yli, mutta todellisuudessa asioiden jättäminen Jehovan huomaan on passiivisuutta sen rinnalla, että tekee asialle jotain.
Uskonnot ja erillaiset elämänkatsomukset kuuluvat ihmisen elämään kaikkialla maailmassa, oli ne sitten oikeita tai vääriä.
Ongelmana en näe ihmisen uskonnollisuutta, vaan valheellisten väitteiden ja perusteettoman toivon levittäminen on se jokin. Oletan aniharvan uskonnottoman, jos niinkään monen, olevan huolissaan siitä mitä kukin sisimmässään uskoo ja millä kirkkosalilla käy ja mitä itsekseen tai kuorossa joikaa.
Veli-Hopea
Viestit: 5324
Liittynyt: 28.12.2010 16:25

Re: Matka tuntemattomaan

Viesti Kirjoittaja Veli-Hopea »

Elämän voi elää ihan hyvin ilman minkään valheellisen ja väärän kuvan levittämisiäkin. Jos näin tekee, ei tarvi puheistansakaan potea jälkikäteen mielipahaa.

Uskontoja ei tarvi, mielipiteitä ja uskoa sen sijaan saatetaan tarviakkin ja se sallittakoon ihan täysillä.
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?

-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
Occamin partaveitsi
Viestit: 685
Liittynyt: 02.11.2014 14:14

Re: Matka tuntemattomaan

Viesti Kirjoittaja Occamin partaveitsi »

Markku Meilo kirjoitti:
Occamin partaveitsi kirjoitti:En ole täysin varma, että nuoruutensa viettäminen juuri jehovantodistajuudessa olisi ollut sen kummemmin "hukattua aikaa" , kun esim. omaamalla jonkin muun uskonnon tai elämänkatsomuksen.
Et siis esimerkiksi ollut Karvialla? Itse pidän valheellisten väitteiden sekä lupausten levittämistä hukkaan heitettynä aikana.
Uskonto, joka minun kohdalla sattui olemaan jehovantodistajuus, antoi voimaa ja toivoa tulevaisuudesta sodan repimässä Suomessa ja varsinkin Rovaniemellä, kun se 1945 oli täysin maan tasalla. Varmasti tuota uskoa tulevaisuuteen ja toivoa paremmasta elämästä tulevaisuudessa olisi tietysti antanut jokin muukin uskonto.
Etenkin Vt-seuran kaltaisissa kulteissa tuo voima ja toivo on johtanut ojasta allikkoon, koska elämää on muokattu sen mukaan. Parhaiten se ennen vuoden 1975 lokakuuta.
Eli toisin sanoen uskonnot kuuluvat elämään, se että ne jälkikäteen todettuina ovatkin osottautuneet vääriksi profeetoiksi, ei liene merkitystä kovin paljoa koska ne kuitenkin auttoivat ihmistä vaikean ajan yli.
Uskonnot kuuluvat elämään silloin kun alistutaan uskonnon hallittavaksi, aiemmin se on ollut hyvinkin pakollista, seuraavassa vaiheessa ryhmäpaine ajoi siihen ja vasta nyt uskonnon ikeestä voi länsimaissa ja etenkin näillä kulmilla irtautua ilman leimatuksi tulemista. Todistajuuden kaltainen kultti auttaa näennäisesti vaikeuksien yli, mutta todellisuudessa asioiden jättäminen Jehovan huomaan on passiivisuutta sen rinnalla, että tekee asialle jotain.
Uskonnot ja erillaiset elämänkatsomukset kuuluvat ihmisen elämään kaikkialla maailmassa, oli ne sitten oikeita tai vääriä.
Ongelmana en näe ihmisen uskonnollisuutta, vaan valheellisten väitteiden ja perusteettoman toivon levittäminen on se jokin. Oletan aniharvan uskonnottoman, jos niinkään monen, olevan huolissaan siitä mitä kukin sisimmässään uskoo ja millä kirkkosalilla käy ja mitä itsekseen tai kuorossa joikaa.
En ollut Karvialla, mutta olin 9 kk Hästöbyson saarella Hangon edustalla, olisikin mielenkiintoista tietää, onko tällä foorumilla muita Hästöbysossa olleita ?

Aika Hästössä oli mielenkiintoinen, opin mm, ruuan laittoa, jota taitoa nyt tarvitsen omaishoitajan virassani.
Hästön jälkeen olin työsiirtolassa 6 kk, rakensin Vaasan lentokenttää, opin siellä paljon asioita elämänuraani silmällä pitäen.
Molemmat keikat otin oppiakseni elämään kovassa maailmassa.

Minä en kokenut meneväni " ojasta allikkoon" , ja minä en luonteeni mukaisesti uskonut 1975 höpinöihin, ja sitä paitsi olin juuri silloin erotetussa tilassa.

Eli, tätä juuri tarkoitin, että olen sitä Russelin sukupolvea, jossa vähemmän noteerattiin hallintoelimen ohjeistusta ja ajateltiin enemmän omilla aivoilla. Toki tiukkapipoisuutta oli silloinkin, mutta nyt tilanne on kiristynyt, onneksi olen pääsemässä paraikaa siitä pois, ja siitä taas on kiittäminen tätä keskustelufoorumia ja Johanneksen poikaa.
Asioita ei tule monimutkaistaa tarpeettomasti.
"Occamin partaveitsi ja Einsteinin hiomakivi"
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Matka tuntemattomaan

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Occamin partaveitsi kirjoitti:En ole täysin varma, että nuoruutensa viettäminen juuri jehovantodistajuudessa olisi ollut sen kummemmin "hukattua aikaa" , kun esim. omaamalla jonkin muun uskonnon tai elämänkatsomuksen.
Tässä olen kanssasi täysin samaa mieltä. Uskonnosta riippumatta, sillä on ollut ainakin minulle myös hyvin paljon myönteistä merkitystä. En edes katso hukanneeni aikaani. Sainhan siltä hyvin laaja-alaisen ammatin, jolla elättää perheeni ja sittemmin itseni. En liioin katso valehdelleeni. Piekemminkin vastasin kulloisenkin kuulijakuntani toiveisiin. Lisäksi tein hyvin paljon erinomaisen käytännöllistä ja kouriintuntuvaa työtä asiakkaitteni parhaaksi.
Varmasti tuota uskoa tulevaisuuteen ja toivoa paremmasta elämästä tulevaisuudessa olisi tietysti antanut jokin muukin uskonto.
Myös tämän allekirjoitan.
Eli toisin sanoen uskonnot kuuluvat elämään, se että ne jälkikäteen todettuina ovatkin osottautuneet vääriksi profeetoiksi, ei liene merkitystä kovin paljoa koska ne kuitenkin auttoivat ihmistä vaikean ajan yli.
Myös tähän ajatukseen voin liittyä, mutta nimen omaan toivon näkökulmasta.
Uskonnot ja erillaiset elämänkatsomukset kuuluvat ihmisen elämään kaikkialla maailmassa, oli ne sitten oikeita tai vääriä.
Niinpä, mikä uskonto on oikea tai väärä! Uskonto kuuluu useinpien ihmisten elämään ja ne ilmenevät mitä moninaisimmin. Väärä uskonto voidaan toki erottaa, ei toisiten uskontojen tai uskomusten perusteella, vaan tavasta hallita ja manipuloida ihmisiä. Kyse on uskonnon motiiveista ja siitä, mitä ne ilmaisevat ja mikä niiden pyrkimys on, ajattelen.
Vastaa Viestiin