Äänestämisen motiivit voidaan jakaa esim. seuraavasti:JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Kuuluuko siis hallintoelimen käyttämä demokratia eli oppikysymyksistä äänestäminen teokratiaan?Pro et contra kirjoitti: Jumalan valtakunnan hallinto täytyy olla teokraattista ja sellaiseksi tunnistettavaa eivätkä nykyiset vaikuttamassa olevat "asiainjärjestelmät" täytä niitä kriteereitä joita Raamatun sana asettaa mukaanlukien pyrkimisen tottelevaisuuteen Jumalan asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä täydellisen Jumalan tuntemisen.
Ei kai teokratiassa pitäisi olla demokratiaa.
Vai onko hallintoelimen käyttämä valta demokraattis-teokraattista?
1.) Poliittisista kysymyksistä äänestäminen on yksi osa demokraattista päätöksentekoa, demokratia voi toimia myös vaikka äänestyksiä ei järjestettäisikään. Tämä äänestystapa on osa yhteiskunnnan toimintaa.
2.) Ei poliittisena kannanottona änestäminen on osa prosessia jolla saadaan joko jokin päätös hyväksyttyä tai henkilö valittua johonkin tehtävään. Tällaista tapaa käytetään esim. yhdistyksissä.
___ ___ ___
Historiallisesti änestäminen on ns. "vapaiden miesten oikeus":
Miten äänestäminen sopii silloin kun kyseessä on voittavan mielipiteen valitseminen kahdesta tai useammasta vaihtoehdosta kun kyseessä on jokin sellainen kysymys jonka vastaukset on perustettu raamatun ohjaamaan näkemykseen tai peiaatteeseen?Suomen äänioikeuden historia alkaa jo sääty-yhteiskunnan ajalta. Varsinkin 1900-luvun aikana äänioikeutta on Suomessa merkittävästi laajennettu. Ruotsin vallan ja autonomian aikana Suomen kansanedustuslaitoksena toimivat nelisäätyiset säätyvaltiopäivät. Porvarissäädyssä äänioikeus määräytyi veronmaksukyvyn, talonpoikaissäädyssä maaomistuksen ja pappissäädyssä virka-aseman perusteella. Aatelissäädyn edustajia ei valittu lainkaan vaaleilla. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutettiin Suomessa valtiollisella tasolla vuonna 1906 samassa yhteydessä kun säätyvaltiopäivät korvattiin eduskunnalla. Tuolloin naiset ja myös suurin osa miespuolista väestöä saivat ensi kertaa äänioikeuden ja äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui. Kunnallisella tasolla vastaava uudistus toteutettiin 1917. Myöhemmin äänioikeudesta on vielä poistettu eräitä rajoituksia sekä äänioikeusikärajaa alennettu. Lähd.wikip.art.: Suomen äänioikeuden historia
- tapauksesta riippuen, sopii hyvin tai ei ollenkaan, Apostolien ratkaistessa kantaansa ympärileikkaukseen toinen näkökanta voitti ja toinen hylättiin, päätöksen katsotaan syntyneen yksimielisesti neuvottelun ymt. jälkeen mutta kaksikantaa tässä oli joista piti valita, äänestivätkö Apostolit? -Luultavasti eivät, vaikka tämä kysymys onkin laatuaan sellainen jonka voisi ajatella voivankin mennä äänestettäväksi ( Apt 15 ).
Syntynyt päätös oli hyväksyttävä ja hyvä; ei tarvita ympärileikkausta, lisäksi tämä syntynyt neuvottelupäätös oli suotuisa siksikin että se säästi mahdollisesti jopa tulevien pakanakäännynnäisten henkiä; oli kaiketi vähäinen riski tuonaikaisien leikkausmenetelmien vuoksi sairastua vaikka ympärileikkauksen toimittajat osasivatkin asiansa, ainakin suurilta kivuilta vältyttiin!
Alkuseurakunnan aikoina ratkaistiin kysymyksiä myös arvalla.
