keskittymiskyvyn häiriö

[YksinäinenSusi]

On se mulla paha tuo keskittymiskyvyn häiriö, kun - vaikka olis hyvin kiinnostunut jostain ajankohtaisesta ohjelmasta, joka tulee tv:stä - niin ei pysty keskittymään siihen mitä puhutaan.

Tämä on pilannutkin elämäni mahdollisuudet aivan kokonaan. Ei pysty menestymään missään.

Toisaalta olen jo luovuttanutkin, kun turha lyödä päätä seinään. Ei kannata yrittää mitään ainakaan omalla kohdallani.

Mutta en kuitenkaan ole silti masentunut(mikä on hyvä asia), että täytyy vaan jotenkin yrittää sopeutua asiaan.

[SuurinBabylon]

Moni ei tätä tiedä, mutta minun on hyvin vaikea keskittyä mihin tahansa "tylsään" tai "pakolliseen". Koulussa ja työpaikalla tästä on vaihtelevaa haittaa, kun huomiokyvyttömyyttäni hukkaan tavaroita, unohdan deadlinen tai hävitän koulukirjat, tärkeän monisteen, jne. Sähläämisestä johtuen - joka tosiaankin on tahatonta - olen usein myöhässä tapaamisista.

Kärsin myös päättämättömyydestä. Mitä vähäpätöisempi päätös, sitä vaikeampi sitä on tehdä. Joskus aivot menevät totaalisesti lukkoon ja joudun pysähtymään miettimään esim. kierränkö lampputolpan oikealta vai vasemmalta, tai otanko kaupassa ylä- vai alahyllyllä olevan mehupurkin.

Minulla on ollut näitä ongelmia jo lapsesta asti, ja luulen tietäväni mistä ne johtuvat. Asiaan on kuitenkin vaikea saada apua tässä maassa.

Muutama lisäkysymys: Jos teet jotain itsellesi hyvin, hyvin mielenkiintoista, pystytkö silloin keskittymään? Parantaako kahvi tai liikunta keskittymiskykyä?

[YksinäinenSusi]

Muutama lisäkysymys: Jos teet jotain itsellesi hyvin, hyvin mielenkiintoista, pystytkö silloin keskittymään? Parantaako kahvi tai liikunta keskittymiskykyä?

En pysty keskittymään mielenkiintoisinkaan asioihin kauan, nekin jäävät aina kesken. Varsinkin pitkät projektit jäävät aina kesken, en siis pysty esim mihinkään työhon, koska ne jäävät aina kesken ja sitten karenssit päälle aina, kun lopettaa ja sossun luukulle kerjäämään.

Tulee sellanen seinä vastaan jossain vaiheessa vaikka olisi mielenkiintoinenkin asia ja joutuu lopettamaan. Ei pysty jatkamaan. Kaikki työt menny mönkään elämässä mitä oon yrittäny.
Teen aina jonkin aikaa sitä ja jonkin aikaa tätä ja mitään valmista ei tule mistään.

Mutta yksi asia on onnistunut. Jos olen löytänyt kirjastosta mielenkiintoisen kirjan, niin sen olen aina jaksanut lykea loppuun, mikäli se on todella kiinnostanut minua.

Nykyään olen harrastanut punttisalitreeniä melkein joka päivä jo 3 kuukauden ajan, ja se ei ole jäänyt kesken ainakaan vielä, ihme ja kumma.

Mutta scifi/kauhu-kirjojen lukeminen ei sinänsä hyödytä mitään rahansaantimielessä, kuten ei myöskään punttisalitreenikään, koska ne ovat vain harrastuksia.
Ja nykyään on vielä näkökin huonontunut niin, että kirjojen lukemisessa kipeytyy silmät ja pää.

Yritän pitää yllä kuitenkin tuon punttisalitreenin, että pysyis kuitenkin lihaskunto hyvänä. Jos sais sen vaikka kehitettyä tavaksi, kun sanovat sellaista että kun 100 päivää tekee jotain säännöllisesti niin siitä tulee jopa elämäntapa ja olen jo tehnytkin sen 100 päivää ja enemmänkin.

Saa nyt sitten nähdä tuleeko minusta kehonrakentajaa, kun aloitin vasta 45 vuotiaana.

Kirjoittaminen on myös lisääntyvässä määrin kiinnostanut, mutta siinäkin täytyy pitää taukoja, ettei tulisi seinä vastaan. Siinä yritän välttää sitä seinää, kun se on aika tärkeältä tuntuvaa minulle.

Jos tulee seinä vastaan jossain jutussa, niin sitä en pysty tekemään pitkään aikaan ja en ehkä ollenkaan enää koskaan.

Mutta kovasti tosiaan yritän kaikkea, että löytäisin mulle sopivan jutun, jossa ei tulisi seinä vastaan ja voisin sitä tehdä jatkuvasti.

Kahvi ja liikunta ei sinänsä vaikuta keskittymiskyvyn paranemiseen ainakaan, ei se minulla tunnu paranevan, mitä nyt iän lisääntyessä aivan pikkuisen.
Tämä ero minkä olen huomannut niin vanhenemisen myötä mulla on alkanut hiukan keskittymiskyky parantua verrattuna esim. siihen millaista se oli 10 vuotta sitten, jolloin en pystynyt kuin vaan siihen scifi- ja kauhu kirjojen lukemiseen.

Eilen löysin kirjastosta taas hyvän kirjan pitkästä aikaa, mutta luen sitä vaan iltaisin vähän ennen nukkumaanmenoa, ettei silmät kipeytyisi.

Elokuvat esim joudun aina katseleen tallenteina tietsikalta, että voin aina kelata hiukan taaksepäin, kun mieli on lähtenyt harhailemaan jonnekin kaukaisuuteen omiin maailmoihin ja herään taas , että "helkkari, pitääkö tätä yhtä elokuvaa taas katsoa koko päivä".

Melkoinen kirous, vai mitä sanoo viisaat ja fiksut, filmaattiset ja kunnolliset?

[Jaakko Ahvenainen]

Jarkke, älä sure. Useimmilla meistä on omat vaivansa ja ellei vielä ole, todennäköisesti tulee. Kun jokin asia alkaa rassaamaan minua todella, silloin en pysty keskittymään. Iän myötä on tullut LUKI-häiriötä. Toisinaan täytyy tavata pitkään, että sanasta saan selvän. Vastaavasti, kun kirjoitan, saattavat kirjaimet vaihtaa paikkaa tai sanojen alusta ja lopusta jää kirjain pois.

Ikänäkö tulee useimmille vastaan Sinun ijissäsi. Siihen ei auta muu kuin mennä silmälääkärille ja hankkia lasit. Silloin eivät silmät väsy niin helposti ja päänsärkykin korjaantuu.

Olen ollut töissä jonkin aikaa puusepänverstaassa yläjyrsimellä. Ei sopinut minulle se työ lainkaan. Yhtä samaa isoa kapulasarjaa pyörittelin ympäri särmiä pyöristäen. Viimeistään iltapäivällä olin jo ihan omissa maailmoissani. Siihen hätkähtäen heräsi, kun terien ilmavirta tuntui sormenpäissä. Onneksi vain tuntui, ei sormia mennyt.

Kun tätä näpyttelin, korjasin matkalla kymmenkunta virhettä ja voipi niitä olla vieläkin joku huomaamatta. Se, ettet pysty keskittymään ei ole vikasi, vaan ominaisuutesi. Kenties löydät vielä sellaisen työn, mikä sopii Sinulle ja on riittävän vaihtelevaa niin, että jaksat sen loppuun. Tsemppiä.

[SuurinBabylon]

Vanhetessahan keskittymiskyky tosiaan muutenkin heikkenee. Ihmisen ikääntyessä myös aivot vanhenevat. Ne menettävät plastisuuttaan ja jopa tilavuuttaan. Siksi vanhuksilla on lähimuistin ongelmia ja vaikeuksia uuden oppimisessa.

Ärsyttää vain kun itsellä näitä ongelmia on nuoresta iästä huolimatta, eivätkä ongelmat aina ole edes lieviä. Olen kuitenkin kehittänyt menetelmiä arjessa pärjäämiseen ja pärjännyt elämässä ainakin kohtalaisesti, vaikka helppoa se ei aina ole ollut.

[YksinäinenSusi]

Ärsyttää vain kun itsellä näitä ongelmia on nuoresta iästä huolimatta, eivätkä ongelmat aina ole edes lieviä. Olen kuitenkin kehittänyt menetelmiä arjessa pärjäämiseen ja pärjännyt elämässä ainakin kohtalaisesti, vaikka helppoa se ei aina ole ollut.

Minua pelottaa millainen olen 55-60 vuotiaana, kun nämä keskittymiskyvyn ongelmat ovat vaivanneet jo lapsuudesta saakka. Pelottaa, että saatan olla jo aivan toimintakyvytön jo tuolloin.

Tai sitten minulla menee kaikki päinvastoin kuin yleensä ihmisillä ja minusta tulee vanhana terävä kuin partaveitsi ja muistan kaiken. Jos niin kävisi niin olisin onnellinen vanhana.

Monet hyvämuistiset ja fiksut haaveilevat hienoista autoista, nopeista veneistä ja lottovoitosta eivätkä osaa arvostaa sitä, että heillä olisi edellytykset vaikka opiskella ja nauttia siitä.

Minulla taas kun ei ole mitään edellytyksiä juuri mihinkään surkean pääni vuoksi, niin suurin haaveeni olisi hyvä keskittymiskyky ja hyvä muisti, se riittäisi minulle.
Mutta yritän taistella ja toivoa, että jospa ne lopulta kehittyisivät.

[Jaakko Ahvenainen]

Jarkke, googlaa keskittymishäiriöt ja toiseksi muistihäiriöt. Löytyy useita linkkejä näihin ongelmiin. Löytyisikö linkeistä Sinulle apua?

[SuurinBabylon]

Minua pelottaa millainen olen 55-60 vuotiaana, kun nämä keskittymiskyvyn ongelmat ovat vaivanneet jo lapsuudesta saakka.

Kyllä se varmaan on niin, että kognitiiviset kyvyt heikkenevät aikaisemmin niillä, joilla on synnynnäisiä keskittymiskyvyn ja muistin ongelmia. Esim. AD(H)D potilailla tietyt aivojen osat ovat pienempiä ja otsalohon aktiivisuus on alhaisempaa, joten heidän luulisi olevan herkempiä vanhuudessa tapahtuville muutoksille. Tietysti terveet elämäntavat ja alkoholinkäytöstä pidättäytyminen ovat parasta ennaltaehkäisyä muistisairauksia ajatellen.

Kahvi ja nikotiini tutkitusti parantavat tilapäisesti kognitiivisia kykyjä. Nikotiini ehkäisee ja kenties jopa hoitaa muistisairauksia, koska se aktivoi kolinergistä hermostoa, joka esimerkiksi Alzheimerin taudissa rappeutuu. Polttaminen on kuitenkin todella haitallinen annostelutapa, joten purkka tai laastari on parempi vaihtoehto.

...nämä keskittymiskyvyn ongelmat ovat vaivanneet jo lapsuudesta saakka

Näin on omallakin kohdalla ja vaiva on todella ärsyttävä. Yleensä ihmiset eivät ymmärrä, koska "kaikkienhan on joskus vaikea keskittyä" ja siksipä en asiasta jaksa juurikaan puhua. On kuitenkin eri asia, jos kaiken aikaa on vaikea keskittyä, asioita unohtuu, laskuja jää maksamatta, töissä tekee virheitä, jne. Onneksi vaivan kanssa oppii elämään kehittelemällä menetelmiä, jotka minimoivat helposti harhautuvasta tarkkaavaisuudesta aiheuvia haittoja. Moni ei uskoisikaan, että kärsin tällaisesta ongelmasta, koska olen niin "fiksu" ja "hyvin pärjäävä".

Olen kuitenkin nyt viimein saanut lähetteen yhteen harvoista paikoista Suomessa, jossa näitä asioita hoidetaan. Toivotaan, että se johtaa johonkin.

[sinner74]

Polttaminen on kuitenkin todella haitallinen annostelutapa

Tuon tyyppinen röökinpolton analysointi on jo lähes nerokasta

[YksinäinenSusi]

No entäs se uusi höyrytupakka, jossa se nikotiini vaan isketään lippaaseen ja sitten vaan sopivaa henkossarjaa siitä sitten?

[Jaakko Ahvenainen]

Mikäli nikotiini ehkäisee radikaalisti muistisairauksia, lienee paras mussuttaa nikotiinipurukumia.

[SuurinBabylon]

No entäs se uusi höyrytupakka, jossa se nikotiini vaan isketään lippaaseen ja sitten vaan sopivaa henkossarjaa siitä sitten?

Sähkötupakka on todennäköisesti vähemmän haitallista kuin varsinainen tupakointi, mutta höyryssäkin on ylimääräisiä kemikaaleja ja FDA:n tutkimus (laiskoille riittänee tiivistelmä) paljasti nesteissä epäpuhtauksia, joita ei oltu mainittu pakkausselosteissa. Varmasti tässäkin on valmistajakohtaisia eroja, mutta kun valvontaa ei ole, niin on luotettava vain valmistajan antamiin tietoihin.

...lienee paras mussuttaa nikotiinipurukumia.

Näin varmasti on.

[SuurinBabylon]

Kahden ja puolen vuoden jälkeen diagnoosi saatiin viimein tehtyä. Lääkityskin aloitettiin, vaikka vielä suoritetaan aivojen kuvaus ja neuropsykologisia testejä (ei hajuakaan millaisia ne ovat). Ensimmäisen pillerin otettua olo oli samanlainen kuin saatuani ensimmäiset silmälasini. Näinko tarkka ja yksityiskohtainen maailma todellisuudessa onkin? Vähän otti kyllä sydämestä alkuun tuo lääke, mutta nyt haitat ovat jo tasaantuneet.

Lääkäri oli sitä mieltä, että nyt kannattaa ottaa kaikki mahdolliset tutkimukset, koska olen vielä nuori ja "vanhoja ei enää tutkita." Jos epäilee itsellään tarkkaavuushäiriötä ja haluaa siihen hoitoa, kannattaa varautua vuoden tai kahden prosessiin, joka edellyttää paljon omaa aktiivisuutta. Julkisella puolella tutkimuksia tehdään käytännössä vain Helsingissä, joten kauempana asuvan on syytä varautua matkustamaan pääkaupunkiin. Yksityisestikin diagnoosi on mahdollista saada, mutta kulut voivat nousta tonniin tai pariin.

Mutta kummasti helpottaa, kun voi keskittyä vaivatta eikä tarvitse jatkuvasti liikkua pystyäkseen ajattelemaan selkeästi.

[stigma]

Muutama lisäkysymys: Jos teet jotain itsellesi hyvin, hyvin mielenkiintoista, pystytkö silloin keskittymään? Parantaako kahvi tai liikunta keskittymiskykyä?

En pysty keskittymään mielenkiintoisinkaan asioihin kauan, nekin jäävät aina kesken. Varsinkin pitkät projektit jäävät aina kesken, en siis pysty esim mihinkään työhon, koska ne jäävät aina kesken ja sitten karenssit päälle aina, kun lopettaa ja sossun luukulle kerjäämään.

Tulee sellanen seinä vastaan jossain vaiheessa vaikka olisi mielenkiintoinenkin asia ja joutuu lopettamaan. Ei pysty jatkamaan. Kaikki työt menny mönkään elämässä mitä oon yrittäny.
Teen aina jonkin aikaa sitä ja jonkin aikaa tätä ja mitään valmista ei tule mistään.

Mutta yksi asia on onnistunut. Jos olen löytänyt kirjastosta mielenkiintoisen kirjan, niin sen olen aina jaksanut lykea loppuun, mikäli se on todella kiinnostanut minua.

Nykyään olen harrastanut punttisalitreeniä melkein joka päivä jo 3 kuukauden ajan, ja se ei ole jäänyt kesken ainakaan vielä, ihme ja kumma.

Mutta scifi/kauhu-kirjojen lukeminen ei sinänsä hyödytä mitään rahansaantimielessä, kuten ei myöskään punttisalitreenikään, koska ne ovat vain harrastuksia.
Ja nykyään on vielä näkökin huonontunut niin, että kirjojen lukemisessa kipeytyy silmät ja pää.

Yritän pitää yllä kuitenkin tuon punttisalitreenin, että pysyis kuitenkin lihaskunto hyvänä. Jos sais sen vaikka kehitettyä tavaksi, kun sanovat sellaista että kun 100 päivää tekee jotain säännöllisesti niin siitä tulee jopa elämäntapa ja olen jo tehnytkin sen 100 päivää ja enemmänkin.

Saa nyt sitten nähdä tuleeko minusta kehonrakentajaa, kun aloitin vasta 45 vuotiaana.

Kirjoittaminen on myös lisääntyvässä määrin kiinnostanut, mutta siinäkin täytyy pitää taukoja, ettei tulisi seinä vastaan. Siinä yritän välttää sitä seinää, kun se on aika tärkeältä tuntuvaa minulle.

Jos tulee seinä vastaan jossain jutussa, niin sitä en pysty tekemään pitkään aikaan ja en ehkä ollenkaan enää koskaan.

Mutta kovasti tosiaan yritän kaikkea, että löytäisin mulle sopivan jutun, jossa ei tulisi seinä vastaan ja voisin sitä tehdä jatkuvasti.

Kahvi ja liikunta ei sinänsä vaikuta keskittymiskyvyn paranemiseen ainakaan, ei se minulla tunnu paranevan, mitä nyt iän lisääntyessä aivan pikkuisen.
Tämä ero minkä olen huomannut niin vanhenemisen myötä mulla on alkanut hiukan keskittymiskyky parantua verrattuna esim. siihen millaista se oli 10 vuotta sitten, jolloin en pystynyt kuin vaan siihen scifi- ja kauhu kirjojen lukemiseen.

Eilen löysin kirjastosta taas hyvän kirjan pitkästä aikaa, mutta luen sitä vaan iltaisin vähän ennen nukkumaanmenoa, ettei silmät kipeytyisi.

Elokuvat esim joudun aina katseleen tallenteina tietsikalta, että voin aina kelata hiukan taaksepäin, kun mieli on lähtenyt harhailemaan jonnekin kaukaisuuteen omiin maailmoihin ja herään taas , että "helkkari, pitääkö tätä yhtä elokuvaa taas katsoa koko päivä".

Melkoinen kirous, vai mitä sanoo viisaat ja fiksut, filmaattiset ja kunnolliset?

Kertomasi perusteella sulle on lyöty aina yhtä kerrosta liian iso kakku eteen. Otko koskaan saanut ammattilaiselta tuohon neuvoja?

[YksinäinenSusi]

Kertomasi perusteella sulle on lyöty aina yhtä kerrosta liian iso kakku eteen. Otko koskaan saanut ammattilaiselta tuohon neuvoja?

No, asiaa tutkitaan minunkin kohdalla vähin erin ja hitaasti. Mutta kun työkkärissäkin minut jo tietävät työtä vieroksuvaksi ja keskittymiskyvyttömaksi, niin lääkärinkin on pakko asiaan nyt tarttua, koska työvoimatoimistoon täytyy saada jotain todistuksia työkyvyttömyydestä.

Saa nähdä, aika näyttää. Voi myös olla että se kakku joka on terveelle ihmiselle helppo nakki, onkin tämmöiselle sairaalle liian iso pala.