Veljesseura.org

Pahimmat "traumat" jäi lapsena kun kierrosviikko tuli. Aina sattumalta ajauduin tietenkin kentälle kierrosvalvojan kanssa. Parista ensimmäisestä kerrasta jäi ihan mukavat fiilikset, kierrosvalvoja oli mukava eikä vaatinut ihan hirveitä. Seuraavat kaksi kierrosvalvojaa olikin sitten vähän pahempia tapauksia. En ikinä oikeen valmistautunut kentälle ja vedin aika lonkalta lehtien esittelyt aika lyhyesti (eli luin kannen tekstin). Kyllä oli kierrosvalvojien ilmeet aika totiset kun en esittänyt lehtiä ohjeiden mukaan. Ekan ovikäynnin jälkeen mentiinkin sitten autoon harjoittelemaan. Aika usein sitten tulikin jäädyttyä ovella.

Loppuaikoina sitten kieltäydyinkin kohteliaasti kenttäilystä kierrosvalvojan kanssa. Ei muuten ollut kauheasti halukkuutta muutenkaan seurakunnassa, aina valiteltiin kuinka tyhjältä lista näyttää.

pavlovin koira kirjoitti: Kyllä oli kierrosvalvojien ilmeet aika totiset kun en esittänyt lehtiä ohjeiden mukaan. Ekan ovikäynnin jälkeen mentiinkin sitten autoon harjoittelemaan. Aika usein sitten tulikin jäädyttyä ovella.

Mää taas opettelin ulkoa valtakunnan palveluksesta tai puhu perustellen - kirjasta esityksiä ja esitin kirjaimellisesti ulkomuistista ovilla. Sekää ei toiminut. Aiheutti aina PAM - efektin, kun ovi vedettii nenän edestä kiinni.

Loppuaikoina sitten kieltäydyinkin kohteliaasti kenttäilystä kierrosvalvojan kanssa. Ei muuten ollut kauheasti halukkuutta muutenkaan seurakunnassa, aina valiteltiin kuinka tyhjältä lista näyttää.

Tässä toimit oikein. Niin kauan kuin annamme toisten pompotella itseämme tekemää jotain, niin tasan niin kauan meitä pompotellaan.
Mutta kun kieltäydymme kohteliaasti niin ei meitä sit enää voida pompotella.