Älykkyys ja usko

[Jakke]

Mielenkiintoinen yhteenveto tutkimuksista, jotka käsittelevät älykkyyden ja uskon suhdetta toisiinsa:

http://www.stabu.net/uskojaao.html

[RaM]

Aika rankka tutkimus jonka johtopäätöksiin en haluaisi kovinkaan yleistävästi ja yksisilmäisesti uskoa.
Uskovaisissa on erittäin älykkäitä ihmisiä ja ateisteissa täysiä ääliöitä joten omasta mielestäni ihmisen tunne-elämä vaikuttaa älykkyyden ohella vähintäinkin merkittävästi uskonnollisuuteen ('uskontogeeni').

[almi]

Jokainen ihminen on uskonnollinen. Aika moni on nostanut itsensä tai rahan epäjumalakseen.

Tuollaiset tutkimukset ovat ihan mielenkiintoisia. Ongelmana vaan useimmiten lienee se, että kysymyspatteristot eivät ole kovin hyvin tehtyjä. Ts. uskontoon liittyvät kysymykset on muotoiltu huonosti.

[Vieras]

Kuten edellä Rami

Helppo kai tutkia jos hyväksytään menetelmä

1) oletko uskovainen

2) paljonko on yksi ynnä yksi

Jossain määrin kai Mensan testit ovat vähintään suuntaa antavia. Jos taas jäsenistöltä kysyttäisiin uskoa, voi herätä kysymys myös että minkätyyppiset henkilöt haluavat älliänsä antaa toisten mitattavaksi.

Uskovaisuudessa saattaisi olla sellainen puoli tässä yhteydessä, että koehenkilö ikäänkuin pakotetaan ottamaan kantaa epämääräisen kummalliseen juttuun, jos nyt sitten juttuunkaan (kuten nyt tuoreiden fysiikan nobelin palkintojen jaon jälkeen kysytttäisiin koekadunmiehiltä, että uskotteko että nämä kvarkkitutkijat saadessaan vielä materiakokkareensa pienemmiksi, löytävät niiden sisästä pyhää henkeä ?)

Joskus taas tuntuu siltä, että mitä lujemmin koehenkilö vakuuttaa uskovaisuuttaan, testi oikeastaan mittaakin fanaattisuutta

[almi]

Helppo kai tutkia jos hyväksytään menetelmä

1) oletko uskovainen

Tällainen ei ole kovin laadukas kysymys, koska uskovaisuutta ei ole määritelty. Ilman määritelmiä ei voi vastata kysymyksiin, ellei sitten haluta esitystä siitä, mitä kaikkea ihmiset ajattelevat ao. ilmauksen tarkoittavan.

[RaM]

Olettaisin termin uskovainen/uskovaisuus vakiintuneen käsittämään jumalaan/jumaluuksiin uskovaa henkilöä.

[almi]

Olettaisin termin uskovainen/uskovaisuus vakiintuneen käsittämään jumalaan/jumaluuksiin uskovaa henkilöä.

Mitä/ketä/millä tavalla? Miten Jumala määritellään, uskontunnustuksenko mukaan? Mikä on uskoa? Nämä pitäisi määritellä ennen kysymysten tekemistä.

[Tony]

Voidaan myös kysyä onko varsinkaan konservatiivisella ja fundamentalistisella uskonnollisuudella yksilön älykkyyden kehittymisen kannalta todennäköisemmin positiivinen vai negatiivinen vaikutus?

[almi]

Voidaan myös kysyä onko varsinkaan konservatiivisella ja fundamentalistisella uskonnollisuudella, yksilön älykkyyden kehittymisen kannalta todennäköisemmin positiivinen vai negatiivinen vaikutus?

Riippuu älykkyyden lajista. Kriittinen ajattelu ei varmaankaan kehity funkkuyhteisöissä. Sen sijaan sosiaalinen älykkyys voi kehittyä, koska pienissä yhteisöissä ihmisistä tulee todella herkkiä sosiaalisten tilanteiden tulkitsijoita.

[RaM]

Olettaisin termin uskovainen/uskovaisuus vakiintuneen käsittämään jumalaan/jumaluuksiin uskovaa henkilöä.

Mitä/ketä/millä tavalla? Miten Jumala määritellään, uskontunnustuksenko mukaan? Mikä on uskoa? Nämä pitäisi määritellä ennen kysymysten tekemistä.

Itse näen asian siten, että jos jotain ihmistä kutsutaan uskovaiseksi, niin käytännöllisesti katsoen jokainen suomalainen käsittää tuon tarkoittavan sitä, että henkilö kuuluu johonkin lahkoon (ei puututa lahko-sanaan) ja uskoo sen mukaiseen jumaluuteen.

Ei usko tai uskominen ole sidoksissa oikeauskoisuuteen tai Ainoaan Oikeaan Jumalaan sekä -Totuuteen uskomiseen.

En oikein usko kovinkaan monen yhdistävän varsinaisesta asiayhteydestään irrallista uskovainen-sanaa esimerkiksi ydinvoimaan uskomiseen.

[almi]

Itse näen asian siten, että jos jotain ihmistä kutsutaan uskovaiseksi, niin käytännöllisesti katsoen jokainen suomalainen käsittää tuon tarkoittavan sitä, että henkilö kuuluu johonkin lahkoon (ei puututa lahko-sanaan) ja uskoo sen mukaiseen jumaluuteen.

Vähän ontuvaa. Nimittäin esimerkiksi erään evankelis-luterilaisen kirkon piirissä tehdyn tutkimuksen mukaan enemmistö sen jäsenistä uskoo Jumalaan. Moni tosin kommentoi "mutta ei niin kuin kirkko opettaa". Osa ei tiennyt, mikä tai millainen Jumala on.

Rami-setä, edelleenkään teologisia asioita ei voi väännellä mielensä mukaan niin kuin muovailuvahaa. On toki jokaisen oma asia, mihin uskoo vai uskooko. Tosin sanoista ja niiden sovituista merkityksistä olisi syytä pitää kiinni, jotta keskusteltaisiin samasta asiasta.

[Jakke]

Itse näen asian siten, että jos jotain ihmistä kutsutaan uskovaiseksi, niin käytännöllisesti katsoen jokainen suomalainen käsittää tuon tarkoittavan sitä, että henkilö kuuluu johonkin lahkoon (ei puututa lahko-sanaan) ja uskoo sen mukaiseen jumaluuteen.

Ainakin osa noista (amerikkalaisista) tutkimuksista näyttää kyllä tilastoineen enemmän nimenomaan uskomista, eikä sitä, kuuluuko johonkin uskonnolliseen yhteisöön.

Enpäs ole ihan varma, mutta onko niin, että USA:n koulujärjestelmässä useimmilta oppilailta mitataan ÄO:ta jonkinlaisella testillä jossain vaiheessa? Suomessahan tällaista ei tapahdu, joten asian tutkiminen olisi meillä vähän hankalampaa. Arvosanoista tietysti voisi jotain suuntaa antavia juttuja päätellä, ehkä?

Vaikka tilastot osoittaisivatkin jotain yhteyksiä uskon ja vähäisen älykkyyden välillä, niin pitää toki muistaa, ettei näitäkään asioita missään tapauksessa pidä mennä yleistämään.

Ehkäpä on kuitenkin jotenkin niin, mihin jo viitattiinkin, että älykkö, joka on kasvanut uskonnollisessa ympäristössä, kyseenalaistaa lapsesta lähtien oppimiansa asioita helpommin kuin sellainen vähemmän älykäs yksilö, joka ei halua tai kykene kyseenalaistamaan opittuja "totuuksia". Kyseenalaistaja voi päätyä joko ateismiin tai jumaluuksiin uskomiseen. Uskon hylkääminen on kuitenkin todennäköisempää kuin sellaisella joka ei kyseenalaista koskaan mitään. Kun varsinkin USA:ssa usko jumalaan on osa kulttuuria, on melko selvää, että se periytyy myös jälkipolville ilman sen suurempia pohtimisia.

Olis varsin mielenkiintoista tietää, miten älykkyys ja usko liittyvät toisiinsa sellaisissa tapauksissa, joissa henkilö on lähtöisin "uskonnottomasta" perheestä ja ympäristöstä. Voiko ateistisessa ympäristössä kasvaneesta älyköstä tulla uskovaista? Kuinka todennäköistä se on verrattuna vähän yksinkertaisempaan yksilöön?

Ja siis korostan, että henkilökohtaisesti tiedän ja tunnen sekä älykkäitä, että vähemmän älykkäitä uskovaisia. Tilastot ovat tilastoja, mutta ei pidä unohtaa, että ihmiset ovat yksilöitä ja me kaikki olemme tavalla tai toisella keskiarvosta poikkeavia. Hyvä niin.

[almi]

Olis varsin mielenkiintoista tietää, miten älykkyys ja usko liittyvät toisiinsa sellaisissa tapauksissa, joissa henkilö on lähtöisin "uskonnottomasta" perheestä ja ympäristöstä. Voiko ateistisessa ympäristössä kasvaneesta älyköstä tulla uskovaista? Kuinka todennäköistä se on verrattuna vähän yksinkertaisempaan yksilöön?

Periaatteessa oikein mielenkiintoinen kysymys. Varsinainen mittaaminen olisi vain tosi vaikeaa, koska uskonnollisuus ei ole vakioarvo.

Ja siis korostan, että henkilökohtaisesti tiedän ja tunnen sekä älykkäitä, että vähemmän älykkäitä uskovaisia. Tilastot ovat tilastoja, mutta ei pidä unohtaa, että ihmiset ovat yksilöitä ja me kaikki olemme tavalla tai toisella keskiarvosta poikkeavia.

Tämä on totta. Ja ympäristö sekä perintötekijät vaikuttavat joka tapauksessa ihmiseen, olipa koti uskovainen tai ei.

[Johanneksen poika]

Mielenkiintoinen yhteenveto tutkimuksista, jotka käsittelevät älykkyyden ja uskon suhdetta toisiinsal

Onko tuosta tutkimuksesta tulkittavissa tällainen tulos:

Pohjois-Koreassa asuu maailman älykkäintä väkeä, koska siellä ei hirmuisesti ole uskonnollisuutta.

Vastaavasti Vatikaanissa on maailman tyhmimmät asukkaat, koska uskonnollisuus on siellä huipussaan.

Näinkö tämä menee?

[almi]

Niin, JP, ilmeisesti mustavalkoinen uskonnollisuus/älykkyys -mittarin tuijottaminen johtaisi tuollaisiin tuloksiin. Mutta mahtaisivatko ne olla kovin luotettavia?