JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Mutta nyt äiti alkaakin syyllistämään minua juomisestaan, että minä kannustan häntä ryyppäämään ja siksi hänen on sitten ryypättävä.
Tää oli viimeinen tikki ja naula arkkuun.
Sota on nyt julistettu näillä sanoilla, jotka puhelinviestinä lähetin:
loppuuko se ryyppäys?
Oletko harkinnut al-anonissa käyntiä? Se on alkoholistien läheisten vertaistukiryhmä. Toinen on aal eli alkoholistien aikuiset lapset. Alkoholisti nimittäin satuttaa ympäristöään pahasti, koska on oppinut hyvin manipuloimaan. Puoliso ja lapset yleensä tarvitsevat apua. Alkoholistin maailmaan on helppo pudota. Se johtaa salailuun jne.
Kosto ei ehkä ole kaunis motiivi, mutta kissan nostaminen pöydälle on aina suositeltavaa.
SonOfJesus
Laki ja Seura toimivat kasvattajina: kaikki mikä ei tapa, kasvattaa.
Ei ikinä al-anonii....sain siellä sellasen ryöpötyksen et oon itse alkoholisti. Kun satuin sanomaan siellä että juon itse jonkun verran. Kuulema pitäis olla abso, jos omat vanhemmat on ollu holisteja. Ei se kaikille sovi. Varisinkin ku senjälkeen ne rupes puhuu Jumalasta, olin saanu tarpeekseni.
Mievaan kirjoitti:Ei ikinä al-anonii....sain siellä sellasen ryöpötyksen et oon itse alkoholisti. Kun satuin sanomaan siellä että juon itse jonkun verran. Kuulema pitäis olla abso, jos omat vanhemmat on ollu holisteja. Ei se kaikille sovi. Varisinkin ku senjälkeen ne rupes puhuu Jumalasta, olin saanu tarpeekseni.
Kaikki peilaa omia mielipiteitään oman peilinsä kautta. Jos jonkun alkoholistiomaisryhmän vetäjä on ollut "siksi" itse alkoholisti (peilannut omia tekojaan vanhempansa viaksi) totta hemmetissä sille kaikki kohtuukäyttäjätki on alkkareita! Vertaistuelle ei ole laatustandardeja.
En lähtisi kaikkia al-anon ryhmiä leimaamaan vielä tuolla yhden ihmisen otoksella, saatan tietysti olla väärässäkin? Hmm. Kaadan vielä yhden viinilasillisen itselleni, ja mietin asiaa juodessani sitä.
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."
Ehkä asia vaan johtu itsestäni. Kun ajattelee taaksepäin. Olin korviamyöten täynnä JT sännöistä ja "opetuksesta". Kun sitten menin miittiin ja siellä täysin tuntemattomat rupes kommentoimaan mun elämää. En vaan pystynyt ottamaan ohjausta vastaan. Ne käyttää mukaeltuja AAn käyttämiä askelia. Siinä on vahvasti mukana tämä joku jumaluus. Ehkä se vaan oli vastareaktio kaikelle uskontoon viittaavaan. Olin saanu yliannostuksen uskontoa. Vieläkin tuntuu siltä^^
Hiukka Kaarmista komppaan. Al-Anon ryhmät ovat erilaisia jokainen. Ryhmässä pitäisi olla Jumalasta samanlainen käsitys, kuten AA-ryhmissä: Siis sellaisena, kuten hänet ymmärrämme, mikä voi tarkoittaa vaikka ateistista näkemystä. Jos tästä potkiudutaan yli, on aihetta ottaa kirjallisuus uudelleen esiin ja katsella, miten tämä ongelma aikoinaan AA:ssa ratkaistiin.
Ei myöskään ole kiellettyä antaa kokemastaan välitöntä palautetta. Asioilla on tapana selvitä.
en ehkä pystykään tekemään sitä kostotoimenpidettä: Äidilläli ei ole mitään muuta kuin viina ja jt-uskonto, jos riistän häneltä jt-uskonnon siksi, että hän lopettaisi juomisen, niin
saattaisi käydä niin, että hänet erotettaisiin seurakunnasta ja se saattaisi johtaa uskon haaksirikkoon äidin ja vanhana ja sairaana hän ehkä kuolisi,
joutuisin kantamaan syyllisyyttä siitä että, ehkä tapoin hänet
taidankin tehdä niin, että annan asian vaan olla, enkä ota yhteyttä häneen, jos hän soittaa minulle illalla, en vastaa, mutta jos hän soittaa minulle päivällä, niin voin vastata koska silloin hän ei vielä ole päissään
kosto ei tarkemmin ajatellen olekaan oikea syy myöskään, se olisi ehkä lapsellistakin
pitäköön viinansa ja Jehovansa, Jehovahan se on viinan ja äidin luonutkin
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.
JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:taidankin tehdä niin, että annan asian vaan olla, enkä ota yhteyttä häneen, jos hän soittaa minulle illalla, en vastaa, mutta jos hän soittaa minulle päivällä, niin voin vastata koska silloin hän ei vielä ole päissään
Nyt puhut viisaita, Jarkke. Oikeastaan homma alkoholismissa on verrattavissa todistajuuteen siinä, että ensin pitää olla ihan ikioma halu lopettaa. Ei asiasta muutoin tule mitään. Toki tämä tieto on kärsimysta Sinulle, mutta älä anna sen masentaa mieltäsi. Äitisi on aikuinen ihminen ja vastaa teoistaan sekä tekemättä jättämisistään. Elä Sinä omaa elämääsi ja anna hänen elää omaansa.
Taidanpa nyt sunnuntaina mennä sinne aal:ään, toivoisin löytäväni sieltä uusia ajatuksia joiden avulla voisi tulla ehyemmäksi.
Minulla on niin paljon hampaankolossa ja korvantakana kostettavaa, vihattavaa ... järkyttävää patoutunutta vihaa, onneks mulla ei ole pyssyä, enkä muutoinkaan osaa sellaista käsitellä, kun en ole armeijaa käynyt.
Jos olis pyssy niin saattais tehdä mieli vähän ammuskella. Ihan vaan viattomasti.
Sunnuntaisin se on täällä turussa ja myös keskiviikkoisin, menen käymään siellä. Siellä vois varmaan syyttää vanhempiaan niin paljon, ettei tarvis lopulta enää syyttää ketään mistään.
Elämä vain antoi hullut vanhemmat, ja minusta tuli hullu, mutta vanhemmillanikin oli tunnevammaiset vanhemmat myös ja ei ollut onnellista heilläkään.
Se on musta synkkyyskierre.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.
Toi käräyttäminen on hiukan kyseenalainen keino. Jos äitisi saisi fudut järjestöstä hän repeisi ja on vaikea ennustaa onko tulos pitkän päälle huono vai hyvä. Repeäminen saattaisi olla ihmisen kasvua edistävä prosessi, seurakunnan tutorit ovat vaan niin hemmetin vastuuntunnottomia, että jättävät räjähtäneen ihmisen oman onnensa nojaan. Äitisi itsetunto on nollattu niin pahanpäiväisesti, että nyt saisi jo riittää.
lavanpalvelija kirjoitti:Toi käräyttäminen on hiukan kyseenalainen keino. Jos äitisi saisia fudut järjestössä hän saattaisi revetä ja on vaikea ennustaa onko tulos pitkän päälle huono vai hyvä.
Joo , päätinkin jo etten käräytä äitiä, koska hänellä on vain viina ja Jehova.
Pitäkööt ne, jos hän tuntee olevansa niiden avulla onnellinen, mitäpä minä niitä riistämään häneltä.
Teen vain niin, että panen välit poikki ja pidän ne poikki, enkä vastaa enää hänen puheluihinsa, koska äiti repii aina minun arvet verille uudestaan, kun ne ovat hiukankin parantuneet.
Minähän vain yritän puolustaa itseäni, ei se ole väärin.
Taidan jopa vaihtaa puh.numeroni ja laittaa sen salaiseksi.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.
Tiedän kokemuksesta holistin kännipuhelut. Veikkaampa että jos vastaa niihin osittain hyväksyy juomisen, ainakin vähäsen tukee sitä. Itse lopetin niihin vastaamisen, ihan itseni kannalta en jaksanut kuunnella samoja löpinöitä uudelleen ja uudelleen. Meni siinä muutama vuosi, kun kyseinen henkilö tajusi asian. Se ei todellakaan auta jos holistille yrittää puhua järkeä. Se itse lopettaa, jos on lopettaakseen. Tietysti kannattaa kokeilla al-anonia, jos ryhmässä pystyy avautumaan ja saa lukkoja auki. Olisin varmasti suhtautunut samalla tavalla, jos veljesseuran/uutn miiteissä, olis ollu samanlaista jumaluus teema. Mikäs siinä, jos on pystynyt säilyttämään uskon jumalaan kaiken jälkeen, siit vaan=)
äiti syyttää meitä lapsia siitäkin, jos hänen puheluihinsa ei vastata, olemme kuulemma sairaita mieleltämme, kun emme voi kuunnellä hänen kännisiä vaikerruksiaan
toistuvasti hän puhuu siitä kuinka hänen geeninsä ja meidän isämme geenit eivät sopineet yhteen ja meistä tuli henkisesti sairaita sen vuoksi
minä olen esmes isäni näköinen ja oloinen luonteeltani ja siksi paha ja kiero
kun tällaista kuulee nuoresta asti, sitä kasvaa kieroon sillä tavoin että uskoo itsekin olevan hyvin paha ja vahingollinen toisille ihmisille, vaikka olen todellisuudessa vahingoittanut aina vaan itseäni enimmäkseen
äidin hommautin kerran teini-ikäisenä putkaan, kun rupes riehumaan päissään, ja siitäkin olen tuntenut aina huonoa omaatuntoa
mielestäni äiti on vahingoittanut meitä lapsia hyvin paljon, mutta hänelle on turha sitä sanoa, kun hän vetoaa siihen , että hän on meidät elättänyt
se katkeruus on kauheaa, äitikin on kieroon kasvanut ja aina valinnut itselleen alkoholisti-miehiä - hyvät miehet eivät ole kelvanneet, kun ovat nynnyjä
mutta katkera on noille miehille hautaan asti
ja minä olen yhtä huono, mutta menen tänään sinne kokoukseen ja aloitan se aal- tuessa ramppaamisen, ei tätä muuten jaksa ja puhukoot jumalasta, ei se minua häiritse jos ohjelma voisi minua auttaa
on se kamalaa kun on saanut tällaiset eväät elämälle, juopot vanhemmat, vinot geenit, samannäköisyys isäni kanssa, sama luonteisuus isäni kanssa, katkera äiti joka ei näe itsessään mitään vikaa,itselläni sairas luonne, ja kaikin tavoin kyvytön kaikkeen, jälkeenjäänyt
olen joskus sanonut, että minulla on niin paljon esteitä pystyssä elämäni tiellä, että joudun etsimään rakoja näiden esteiden väleistä päästäkseni ehkä väkisin työntymään aina jostain raosta eteenpäin ja vain siksi, että sitten pitää taas etsiä uusia rakoja jane
avioeroni jälkeen en ole uuteen parisuhteeseen mennyt, koska en ole halunnut vahingoittaa naisia enempää elämässäni, yksin on hyvä sählätä, ei vahingoita toisia
omaan poikaani en ole onneksi pääsyt istuttamaan huonon luonteeni piirteitä, kun olen asunut niin etäällä hänestä, kun hän on ollut teini-ikäinen
ja se on auttanut, hänestä onkin kehkeytynyt työtä tekevä nuori mies, 500km välimatkaa auttaa kummasti
on hyvä etten pilannut hänen elämäänsä
olen ajatellut että hylkään vanhempani kokonaan ja en enää ole heidän kanssaan missään yhteyksissä, en mene edes hautajaisiin sitten kun se aika tulee
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.
JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Joo , päätinkin jo etten käräytä äitiä...
Sikälikin perusteltu ajatus, että mahdollisesti jo heti alkuun seurakunnan vanhimmat kuuntelisivat erotettua tällaisessa asiassa hieman epäluuloisesti. Vanhimpien into puuttua muiden alkoholinkäyttöön riippuu usein heidän omasta suhteestaan alkoholiin. Toinen asia on se, että viinasta ei kovin hanakasti eroteta niin kauan kun se ei haittaa julkisuuskuvaa tai aiheuta esimerkiksi samassa taloudessa asuville ongelmia. Jälkimmäisestä tunnen tapauksen jossa jt-perheenpään annettiin dokailla melko pitkään ennen kuin päätettiin heilauttaa monoa.
...koska hänellä on vain viina ja Jehova.
Seuraamieni esimerkkien valossa noiden kahden varassa eläminen on erotettuna usein raskaampaa kuin dokailevana seurakunnan (ulko-) jäsenenä. Kirjoittamasi perusteella lähden äitisi kohdalla siitä olettamasta ettei mahdollinen kuviteltu monottaminen muuttaisi hänen kuvitelmiaan Jehovasta.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:äiti syyttää meitä lapsia siitäkin, jos hänen puheluihinsa ei vastata, olemme kuulemma sairaita mieleltämme, kun emme voi kuunnellä hänen kännisiä aikerruksiaan
Alkolismiin sairastuneen ominaisuuksiin kuuluu läheisten syyllistäminen mitä pirullisimmin keinoin. Tästä syystä, ja koska alkoholisti itse ei halua apua vastaanottaa, ovat kaikki läheiset vaarassa sairastua. On viisautta etsiä ajoissa apua itselleen. Syyllisyyskin alkaa helpottaa ja koko olo kaikkiaan. Oppii ymmärtämään itseään ja sudhettaan niin alkoholisoituneeseen omaiseen kuin hänen sairauteensa yleensä.
