Veljesseura.org

sattuuko olemaan mitään tietoa siitä kuinka iso prosentti eronneista on todistajaperheistä ja kuinka iso prosentti on heistä jotka ovat itsenäisesti tulleet mukaan, suhteessa kasteellemenolukuihin? jos ei ole tietoa, niin onko mutu-tuntumaa...

mietin että kuinka paljon ongelmat alkavat siinä vaiheessa kun jt-oppeja aletaankin syöttää äidinmaidossa?

Mieti vaikka sitä että kasteelle aletaan painostamaan jo jotain 9-vuotiaita. Sitten tulee teini-ikä, aikuisuus ja omaa ajattelua. Sen takia karttamisrangaistus onkin niin väärin, kun on 9-vuotiaana tehnyt koko elämää sitovan päätöksen. Jos se sitten myöhemmin ei tunnukkaan oikealta menettää perheensä ja kaikki ystävät. Ei oo reilua. Prosenteista en osaa sanoa.

Lisäsin aloitukseen äänestyksen, niin saadaan jotain mustaa valkoiselle. Yleisesti ottaen on niin että todella iso osa todistajista on todistajien omaa jälkipolvea. Hatusta heittäisin että ehkä joka kymmenes todistaja on ulkopuolelta käännytetty. Nykyään edelleen vähenevässä määrin.

tunnen myös todistajia jotka ei ole alkaneet karttaa perheenjäseniään ollenkaan vaikka kuinka ois erotettu... nää tosiaan siis kuitenkin kaikki esimerkit mitä itse tiedän niin sellaisia joissa on menty kasteelle vasta myöhemmin, että ei oo ketään lapsesta asti opetettu joten EHKÄ semmoista pelkoa ei sitten ole järjestöstä???

Onko teillä kokemusta siitä että miten alunperin todistajaperheistä olevat ja myöhemmin mukaan tulleet muutoin ovat ystävystyneet keskenään, että onko sillä ollut mitään vaikutusta?

Tony: LOISTAVA IDEA!

Kastetuista muutenkin suurin osa on todistajaperheeseen syntyneitä. Nuorena kasteelle mennään, koska se on oletettua. Myöhemmällä iällä kasteelle mennään, koska todistajien lupaama paratiisi vetoaa, varsinkin jos on vastoinkäymisiä nykyisessä elämässä. En tunne hirveästi ihmisiä, jotka sanoivat olleensa elämäänsä tyytyväisiä ennen kastettaan. Tai jos olivat tyytyväisiä, niin heiltä puuttui tarkoituksellisuus elämästään.

mua kyllä kiehtonut jotenkin se kaikenselittävä totuus synnistä... että mikä sitä ihmisessä vetää ja mikä työntää... siksi itse olen Raamatun ääreen tieni päätynyt...

toi kyllä saa pohtimaan että kuinka paljon lapsille oikeastaan voi opettaa - vai olisiko oikein vain opetella siinä vieressä ja luottaa siihen että lapset sitten valkkaa mitä valkkaa kun sen aika tulee... että kerron omista valinnoistani ilman että väitän mitään totuudeksi... en osaa sanoa, tätä täytyy pohdiskella (t. neljän lapsen äiti)

On hyvin paheksuttavaa, jos on tällainen "ikikiinnostunut", kuten olen, eikä ole mennyt kasteelle. Mitä taas kaikki selittävään "totuuteen" tulee, moinen kauhistuttaa minua kovin.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti: Mitä taas kaikki selittävään "totuuteen" tulee, moinen kauhistuttaa minua kovin.

Sanoin: "Kaiken selittävä totuus SYNNISTÄ" ja tarkoitan tällä että Raamatun valossa ei jää kysymyksiä ihmisen käsittämättömyyden dramaturgiasta

pavloff kirjoitti:Sanoin: "Kaiken selittävä totuus SYNNISTÄ" ja tarkoitan tällä että Raamatun valossa ei jää kysymyksiä ihmisen käsittämättömyyden dramaturgiasta

Tämänkään estämättä.

Aika tasan nuo lukemat ainakin tällä hetkellä on.

Kyllähän jotkut jeppulat piti harvoja ulkopuolelta tulleita arvossaan, koska he "olivat nähneet maailman pahuuden ja siksi tulleet järjestöön turvaan omasta tahdostaan". Eli heissä palo järjestöä kohtaan olis suurempaa.

Toki toisaalta mainittiin, että perheensä ja sukunsa kanssa järjestössä olevan voi olla vaikeampi lähteä, koska katkeaa käytännössä koko elämä.

Nukahtanut kirjoitti:Aika tasan nuo lukemat ainakin tällä hetkellä on.

Jännä.

Tässä oli vastaajia 38, jako 79% vs. 21%.

Toisaalla tehdyssä gallupissa oli mukana 79 vastaajaa, jako 85% vs. 15%.

Tony kirjoitti:

Nukahtanut kirjoitti:Aika tasan nuo lukemat ainakin tällä hetkellä on.

Jännä.

Tässä oli vastaajia 38, jako 79% vs. 21%.

Toisaalla tehdyssä gallupissa oli mukana 79 vastaajaa, jako 85% vs. 15%.

Todistaako tää sitten sen, että myös mukaan joskus kääntyneitä alkaa toiminta ärsyttämään? Sen verran räikeitä juttuja alkaa paljastumaan, että jopa käännynnäiset huomaavat ettei jt-järjestö ehkä olekaan tosi uskonto.
Aika näyttää

Nukahtanut kirjoitti:Todistaako tää sitten sen, että myös mukaan joskus kääntyneitä alkaa toiminta ärsyttämään?

Mikä ettei. Jos vaikka kääntyminen on saanut kimmokkeen esimerkiksi jostain elämään liittyneestä surusta tai menetyksestä taikka hullaantumisesta jehovantodistajaan. Miksi tuollaisen henkilön silmät eivät aukeninisi ja aukenevathan ne. Tuosta jälkimmäisestä mekanismista on sellainen esimerkki (muistaakseni) Australiasta, että hullaantuneen kaste mitätöitiin. Homma oli edennyt pikavauhtia ja kaverin silmät aukenivat hetimiten, koska häntä ei oltu riittävän kauan pehmitetty.

Sen verran räikeitä juttuja alkaa paljastumaan, että jopa käännynnäiset huomaavat ettei jt-järjestö ehkä olekaan tosi uskonto.

Saliuskottavuutta hakeva ja/tai ylläpitävä pysyy kaukana todellisuudesta ja kuuntelee ainoastaan virallisia tiedotteita, joiden mukaan kaikki on hyvin, Jehova siunaa ja työ menee kohinalla eteenpäin. Ei se meno ole siitä muuttunut mitä mä muistelen 1950-luvulta.

Aika näyttää

Aika on edelleen Jehovan profeetaksi itsensä nimittäneen porukan vihollinen numero 1. Yksikään lukuisista ennustuksista ja odotuksista ei ole toteutunut, no siinä tietty on yksi raamatullisuuspiirre Vt-seurassa.

Joskus on vartiotornissa, kaiken tiedon vertauskuvassa, kirjoitettu että ovityöhön tulee lähteä vasta kun on ollut vuoden verran mukana. Olisiko jotain sen tapaista perustelua että kypsyy oikein kunnolla ne asiat mielessä.
Tuli mieleen että se hullaantumisvaihe voi olla arka kuitenkin lahkoa tuntevan henkilön kysymyksille

Nukahtanut kirjoitti:Todistaako tää sitten sen, että myös mukaan joskus kääntyneitä alkaa toiminta ärsyttämään? Sen verran räikeitä juttuja alkaa paljastumaan, että jopa käännynnäiset huomaavat ettei jt-järjestö ehkä olekaan tosi uskonto.

Osaltaan, ehkä. Toki tämä on vain yksi gallup muiden joukossa.

Käännynnäisen eroaminen voi myös joiltain osin olla helpompaa kuin todistajuuteen syntyneillä. Lähtiessä ei menetä läheisiään.