Veljesseura.org

Markku Meilo kirjoitti:

Pro et contra kirjoitti:Erotettua tai eronnutta todistajaa ei kasteta uudestaan koskaan...

Tuossa teoria ja käytäntö ovat eri linjoilla. Brittihemmo sai monoa ja muutti USAan, heittäytyi kiinnostuneeksi, eteni vauhdilla ja kostuttautui. Eteneminen jatkui vauhdilla ja hemmo ryhtyi pitämään esitelmiä ja jatkoi sitä niin kauan kunnes yleisön joukkoon osui maanmiehensä, joka tunnisti hänet. Ainakaan minä en jaksa uskoa, että tuo olisi ainoa tapaus maailmassa.

Mites sen A, B ja C -kostuttelun kanssa menee arvojärjestys?

Mikäli ymmärrän kysymyksen

mikä on tilanne jos henkilö kostuttautuu liikkeeseen A ja hän jättää sen kostuttautuen liikkeeseen B , jonka jätettyään kostuttautuu liikkeeseen C. Mitä Raamattu kertoo kasteen voimassaolosta tai mitätöinnistä ja onko esimerkin kastejärjestyksellä jotain merkitystä kostutuksen arvon suhteen?

annetaan Helsingin hiippakunnan vastata:

" " Mitkä kirkot hyväksyvät luterilaisen kasteen?
Kaikki vanhat kristilliset kirkot ja uskonpuhdistuksessa syntyneet kirkot yleensä hyväksyvät luterilaisen kirkon kasteen. Näitä ovat katolinen ja ortodoksinen kirkko, sekä anglikaaniset ja reformoidut kirkot. Katolinen kirkko on esittänyt jäsenilleen toiveen, että he eivät toimisi muiden kirkkojen jäsenten kummina.

Muiden kirkkojen osalta asia pitää yleensä tarkistaa erikseen.

Nk. vapaakirkot eivät hyväksy luterilaista lapsena toimitettua kastetta. Näistä merkittävimmät kirkon ovat Vapaakirkko ja helluntaiherätys." " Lähd. Hels.hiippak.art: 'kummit'

Raamatun näkökulma: Ef.4:5

Pro et contra kirjoitti: Tietysti, tietysti, oman pään sisällä ( kaste ) voikin mitätöityä, mutta vain siellä.

Mikä tahansa hihhuliporukka voi tietysti väittää kasteen olevan loputtomiin voimassa, vaikka se vertauskuvaisikin vihkiytymista olennolle, jonka kastettu on myöhemmin tajunnut olevan silkkaa mielikuvituksen tuotetta. Kastetun kannalta kasteen varsinainen merkitys riippuu kuitenkin ihan puhtaasti niistä pään sisäisistä jutuista, kuten sen myös mielikuvituksen tuotoksille vihkiytymisen voimassaolo, jota kasteen on tarkoitus symboloida. Ja koska kyse on nimenomaan mielikuvituksen tuotoksista, sen hihhuliporukan kanta ei tässä ratkaise.

Pro et contra kirjoitti:Mikäli ymmärsin kysymyksen...

Oletin näinkin yksinkertaiseen kysymykseen vastausta raamatunjakeilla, ei Helsingin hiippakunnan mielipiteillä.

Markku Meilo kirjoitti:

Pro et contra kirjoitti:Mikäli ymmärsin kysymyksen...

Oletin näinkin yksinkertaiseen kysymykseen vastausta raamatunjakeilla, ei Helsingin hiippakunnan mielipiteillä.

Kyllä vastasin: Raamatun näkökulma; Efs.4:5 toteutuu kun on toimittu Mat.28:19 mukaan kerran.

Jos nyt todistajuudesta puhutaan niin tällöin kasteelle otetaan lisämerkityksiä vaikka tunnustetaankin kasteella olevan ainoastaan vertauskuvallinen merkitys (vihkiytymisestä), lisämerkitys tulee lähinnä siinä kuinka kasteenottajaa (usein ymmärtämätön lapsi tai nuori) kohtaan toimitaan esm. erimielisyyskysymyksissä jotka voivat johtaa eroon.

Muuten Jeesuksen opetuslasten kasteesta joita myös apostoleiksi kutsutaan , ei kerrota Raamatussa mitään, jos he saivat kasteen Johannekselta ( kuten Jeesuskin ), niin tuo kaste vertautuisi lapsikasteeseen joka myöhemmin vahvistettiin Heluntain tapahtumissa.

Pro et contra kirjoitti:Kyllä vastasin: Raamatun näkökulma; Efs.4:5 toteutuu kun on toimittu Mat.28:19 mukaan kerran.

Unohdetaan se, että Efesolaiskirje käsitteli tilannetta, jossa vielä oli toivoa Jeesuksen paluusta. Asiayhteys pitää itsestäänselvyytenä yhtä kostutusta, kostutus kilpailevalle jumalalle olisi silloisissa oloissa uskon hylkääminen ja kostutuksen merkityksen mitätöityminen, koska sellaista henkilöä ei olisi odotetusti temmottu Jeesusta vastaan. Matteus käsittelee samaa asiaa ja mitä saarnaamiseen tulee, niin Raamatun mukaan se suoritettiin noihin aikoihin kaikessa maassa, joka taivaan alla oli.

Minulle Raamatun näkökulma on eri kuin aiemmin esittämäsi.

Jos asu olisi vapaa niin ilmanmuuta kelluntapuku. Jotenkin kutkuttava ajatus kun mua yritettäisiin painaan pinnanalle mutta ei vaan mee, ei saatana millään. Veli kastajavanhimman huuluilta vois lukea vitun ja muita voimasanoja voimien ehtyessä. Lopuksi minut työnnettäisiin liukuun pintaa pitkin kohti altaan portaita josta poistuisin saunaan.

Markku Meilo kirjoitti:

Pro et contra kirjoitti:Kyllä vastasin: Raamatun näkökulma; Efs.4:5 toteutuu kun on toimittu Mat.28:19 mukaan kerran.

Unohdetaan se, että Efesolaiskirje käsitteli tilannetta, jossa vielä oli toivoa Jeesuksen paluusta. Asiayhteys pitää itsestäänselvyytenä yhtä kostutusta, kostutus kilpailevalle jumalalle olisi silloisissa oloissa uskon hylkääminen ja kostutuksen merkityksen mitätöityminen, koska sellaista henkilöä ei olisi odotetusti temmottu Jeesusta vastaan. Matteus käsittelee samaa asiaa ja mitä saarnaamiseen tulee, niin Raamatun mukaan se suoritettiin noihin aikoihin kaikessa maassa, joka taivaan alla oli.

Minulle Raamatun näkökulma on eri kuin aiemmin esittämäsi.

Siinäpä todiste todella vahvasta uskosta, ja miksei näin olisi koska monet olivat Jeesuksen ylösnousemuksen aikaan henkilökohtaisesti paikalla.
Puolet asiaa jo tapahtunut -> Apt. 1:9-11

Pro et contra kirjoitti: Jos nyt todistajuudesta puhutaan niin tällöin kasteelle otetaan lisämerkityksiä vaikka tunnustetaankin kasteella olevan ainoastaan vertauskuvallinen merkitys (vihkiytymisestä), lisämerkitys tulee lähinnä siinä kuinka kasteenottajaa (usein ymmärtämätön lapsi tai nuori) kohtaan toimitaan esm. erimielisyyskysymyksissä jotka voivat johtaa eroon.

Niin. Tällöin muut ihmiset antavat jonkun toisen aikoinaan ottamalle kasteelle mielikuvitukseen perustuvia merkityksiä, joita tämä itse ei sille enää anna, ja toimivat sen mukaan. He ottavat julkeasti oikeudekseen katsoa toisen ihmisen jo päättyneen kuvitelman eli satuhahmon kanssa tehdyn sopimuksen olevan vielä joltain osin voimassa. Heidän mielipiteensä on väärä ja heidän toimintansa tuomittavaa. Siksi heidän näkemyksellään ei ole tässä yhteydessä merkitystä.

Uskonasiat tulee muutenkin nähdä yksityisasioina ja uskonnonvapaus yksilönvapautena. Vain moukka tunkee nokkaansa toisten asioihin.

EDIT: yhd yssan avirhe.

Pro et contra kirjoitti:Siinäpä todiste todella vahvasta uskosta...

Vahva usko ei kerro yhtään mitään useampien kostutusten keskinäisistä arvotuksista.

...ja miksei näin olisi koska monet olivat Jeesuksen ylösnousemuksen aikaan henkilökohtaisesti paikalla.
Puolet asiaa jo tapahtunut -> Apt. 1:9-11

Tämä on tyylipuhdas kehäpäätelmä, tuosta Raamatun mainitsemasta ylösnousemuksesta ei ole Raamatun ulkopuolisia luotettavia havaintoja. Ja vielä vähemmän se kertoo eri liikkeille suoritettujen kostutusten välisistä suhteista. Jeesuksen katteetonta paluulupausta ei myöskään voi laimentaa kehäpäätelmällä, Jeesus joko piti paluulupauksensa tai sitten ei.

RehellinenReino kirjoitti:Jos asu olisi vapaa niin ilmanmuuta kelluntapuku.

Paukkuliivi voisi myös piristää tunnelmaa.

Markku Meilo kirjoitti:Mites sen A, B ja C -kostuttelun kanssa menee arvojärjestys?

Tästäpä vasta riemu ratkeaa ja ansaitsisi oman aloituksensa. Kullakin uskonnollisella yhdyskunnalla tai kirkolla kun ovat omat liittymisriittinsä, usein kaste. Nyt riippuu paljon siitä mikä firma minkäkin muun firman rituaalin hyväksyy ja vice versa.

Parhaassa tapauksessa, jos henlilö X on kastettu firmassa A, jonka firmat B ja C hyväksyvät, riittää yksi kaste. Pahimmassa tapauksessta henkilö X tulee kastetuksi kaikissa kolmessa.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:

J Hepatiitti kirjoitti:Muissa uskonnoissa kuulemma harjoitetaan lapsikastetta ja se onkin sitten kinkkisempi juttu, jos kastettu aikuistuttuaan tulee katumapäälle.

Kuinka niin?

Ei, ihan totta tarkoitin, P&c. Haluasin kysyä, mitä kinkkistä lapsena kastetulle seuraa, jos aikuisena kastettaan katuu.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Nyt riippuu paljon siitä mikä firma minkäkin muun firman rituaalin hyväksyy ja vice versa.

Mun tää A, B ja C -lähtökohta olisi esimerkiksi vaikka evlut, hellari ja jt. Viimeksi mainittu opettaa, että pitää nimenomaan lähteä pois vääräoppisesta liikkeestä, jotta ei olisi vikapää sen synteihin. Minusta tuo opetus jo yksin kertoo, että kaksi aiempaa kostutusta menettävät merkityksensä kun asiaa katsoo tuosta Vt-opetuksen vinkkelistä.

Parhaassa tapauksessa, jos henlilö X on kastettu firmassa A, jonka firmat B ja C hyväksyvät, riittää yksi kaste. Pahimmassa tapauksessta henkilö X tulee kastetuksi kaikissa kolmessa.

Tai vikkelä henkilö useammassa, käsittääkseni adventistit kostuttelevat aikuisen tulokkaan, mutta miten on lestadiolaisten kanssa? Jos, niin alkaa olla aakkosia koossa kuin ökyauton hutlarissa konsaan.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:

J Hepatiitti kirjoitti:Muissa uskonnoissa kuulemma harjoitetaan lapsikastetta ja se onkin sitten kinkkisempi juttu, jos kastettu aikuistuttuaan tulee katumapäälle.

Kuinka niin?

Ei, ihan totta tarkoitin, P&c. Haluasin kysyä, mitä kinkkistä lapsena kastetulle seuraa, jos aikuisena kastettaan katuu.

Ai jai. Kritiikin kärki oli tosiaan siinä, miten Jehovan todistajat ovat tekopyhiä lapsikasteasiassa. Mutta jos aihe enemmän kiinostaa, niin kaipaisiko tämä oman pros and cons (plussat ja miinukset) of lapsikaste-ketjun. Mielipiteitä minulla asiasta kyllä on. Perusteltua faktaa ei välttämättä nimeksikään.

Ehkä kasteen kestoon soveltuu se mitä Paavali kirjoitti epäjumalille uhratusta ruoasta: koska epäjumalat eivät ole todellisia, ei niille uhrattu ruokakaan ole tavallista kummempaa. Eli oma usko kasteen merkitykseen on ratkaiseva.

Jos usko muuttuu, niin kasteen merkitys myös muuttuu. Muiden uskomuksilla ei ole merkitystä, jos en itse anna niille merkitystä. Tätä ymmärsin JA:n kysymyksellään vihjanneen.