Kirjoittaja YksinäinenSusi » 28.12.2013 03:42
Nimrod kirjoitti:
Jeppujen maailmankuva on nopeasti vilkaistuna rohkaiseva ja turvallinen. Kun sitä lähtee tarkastelemaan käytännön asioiden tasolla, muuttuu siitä käsittämätön ja hilpeän lapsellisen yksinkertainen ja naivi - mahdoton.
Tässähän se ongelma just varmaankin on.
Kun on käynyt kasteella ja elämä nuorena jt-aikuisena pakottaa tarkastelemaan elämää itsenäisemmin, eikä enää jt-äidin helmoista käsin, niin käytännön asiat alkavat törmätä enemmän jt-ihanteiden kanssa.
Esim. omantunnon arka vanhurskas, yltiö jt-nuorukainen, voisi esim ajatella, että kaikkia liikennesääntöjä pitää noudattaa kirjaimellisesti, ettei pahoittaisi jehovan mieltä.
No, hän ajaa pyörällä tiellä missä milloinkin ja näyttää kuuliaisesti suuntamerkin kädellään kääntyessään, taluttaa pyörän varalta joka suojatien yli, pysähtyy ja taluttaa ja pysähtyy ja taluttaa - suojateitä kun on paljon matkan varrella.
Koskaan hän ei voi ylittää tietä, muutoin kuin suojatien kautta, koska ajattelee virheellisesti, että laki vaatii ylittämään tien ainoastaan suojatien kautta.
No, tämä on tietysti hyvin kärjistävää, mutta herkkäomatuntoinen jt-nuori voisi väsyttää itsensä liiallisella vanhurskaudella, kun omatunto ei anna yhtään periksi.
Myöskin luonnolliset halut vetävät häntä, mutta kun seksi aina ollut syntiä, ja sänkyhommat on niitä samoja olipa naimisissa tai ei, niin miten voi naimisiin mennä, kun joutuisi harrastamaan syntisiä asioita vaimonsa kanssa. Kun omatunto on liian herkkä ei voi tehdä mitään.
Niin, ne sänkyhommathan ovat samanlaisia, mitä maailmallisetkin tekevät, miten sitä voisi, vaikka on naimisissa, semmosia, sehän olis iljettävää.
Lopulta jt-nuorukainen erinäisten käytännön ongelmien jatkuessa saattaa heittää raamatun seinään ja salkun ikkunasta ulos - repiä puvun päältään ja laittaa tilalle siniset verkkahousut, joiden takataskuun hän sulloo koskenkorvapullon, ja kysyy "onks Viljoo näkyny, jaa ei, no lycka till", ostaa paketit kortsuja ja lähtee maailmaan - tarkemmille tutkimusmatkoille.
Liian kauan kiristettynä ollut jousi ponnahtaa yhtäkkiä ja tosi kauas toiseen äärimmäisyyteen, kunnes käytännön elämän vastaturbulenssi tasoittaa äärimmäisyysheilahtelua pikku hiljaa. Mutta sitten onkin korvia myöten elatusapu-velvollinen ja velkaantunut ym.
[quote="Nimrod"]
Jeppujen maailmankuva on nopeasti vilkaistuna rohkaiseva ja turvallinen. Kun sitä lähtee tarkastelemaan käytännön asioiden tasolla, muuttuu siitä käsittämätön ja hilpeän lapsellisen yksinkertainen ja naivi - mahdoton.
[/quote]
Tässähän se ongelma just varmaankin on.
Kun on käynyt kasteella ja elämä nuorena jt-aikuisena pakottaa tarkastelemaan elämää itsenäisemmin, eikä enää jt-äidin helmoista käsin, niin käytännön asiat alkavat törmätä enemmän jt-ihanteiden kanssa.
Esim. omantunnon arka vanhurskas, yltiö jt-nuorukainen, voisi esim ajatella, että kaikkia liikennesääntöjä pitää noudattaa kirjaimellisesti, ettei pahoittaisi jehovan mieltä.
No, hän ajaa pyörällä tiellä missä milloinkin ja näyttää kuuliaisesti suuntamerkin kädellään kääntyessään, taluttaa pyörän varalta joka suojatien yli, pysähtyy ja taluttaa ja pysähtyy ja taluttaa - suojateitä kun on paljon matkan varrella.
Koskaan hän ei voi ylittää tietä, muutoin kuin suojatien kautta, koska ajattelee virheellisesti, että laki vaatii ylittämään tien ainoastaan suojatien kautta.
No, tämä on tietysti hyvin kärjistävää, mutta herkkäomatuntoinen jt-nuori voisi väsyttää itsensä liiallisella vanhurskaudella, kun omatunto ei anna yhtään periksi.
Myöskin luonnolliset halut vetävät häntä, mutta kun seksi aina ollut syntiä, ja sänkyhommat on niitä samoja olipa naimisissa tai ei, niin miten voi naimisiin mennä, kun joutuisi harrastamaan syntisiä asioita vaimonsa kanssa. Kun omatunto on liian herkkä ei voi tehdä mitään.
Niin, ne sänkyhommathan ovat samanlaisia, mitä maailmallisetkin tekevät, miten sitä voisi, vaikka on naimisissa, semmosia, sehän olis iljettävää.
Lopulta jt-nuorukainen erinäisten käytännön ongelmien jatkuessa saattaa heittää raamatun seinään ja salkun ikkunasta ulos - repiä puvun päältään ja laittaa tilalle siniset verkkahousut, joiden takataskuun hän sulloo koskenkorvapullon, ja kysyy "onks Viljoo näkyny, jaa ei, no lycka till", ostaa paketit kortsuja ja lähtee maailmaan - tarkemmille tutkimusmatkoille.
Liian kauan kiristettynä ollut jousi ponnahtaa yhtäkkiä ja tosi kauas toiseen äärimmäisyyteen, kunnes käytännön elämän vastaturbulenssi tasoittaa äärimmäisyysheilahtelua pikku hiljaa. Mutta sitten onkin korvia myöten elatusapu-velvollinen ja velkaantunut ym.