Kirjoittaja Polyester » 05.07.2014 01:01
Vanhoillislestadiolaisuus on vahva liike meilläpäin. Itselläni ei ole osittaistakaan VL-taustaa, mutta monet lapsuudenkaverit olivat lestadiolaisesta perheestä ja ihan normaalisti heidän kanssaan kaveerattiin, mitä nyt sattuivat olemaan vähän tavallista kiinnostuneempia televisiovastaanottimesta.
Minä vertaisin Jehovan todistajia juuri vanhoillislestadiolaisiin, osittain tuttuuden takia, mutta kyllä niissä on harvinaisen paljon samaa. Pieniä sisäänpäin lämpiäviä liikkeitä, joiden sisällä on helppo verkostoitua, mutta ulkopuolisiin pidetään aina tietty etäisyys. Sekä VL:t että JT:t pitävät itseään ainoana totuutena ja pyrkivät erottautumaan ulkopuolisesta maailmasta ulkoisilla piirteillä ja tapakulttuurilla. Lestadiolaiset kuuluvat kirkkoon, mutta eivät siellä yleensä pahemmin käy, vaan viihtyvät paremmin omalla rauhanyhdistyksellään, jossa maallikkopuhujat (heikäläisten vanhimmat) pitävät ohjelmaa. Molemmilla on oma suositeltu raamatunkäännös, JT:llä Uuden maailman käännös ja VL:llä Biblia 1776 (joka toki on kirkon peruja, mutta vanha). Tietysti jos asiaa kysyisi ihan kummalta ryhmältä vaan, he itse katsoisivat eroavansa toisistaan kuin yö ja päivä, mutta ulkopuolisen mielestä opilliset erot ovat lähinnä kosmeettisia. Ja kun katsoo Youtubesta suviseuroihin liittyviä pätkiä, saattaa tulla vahvoja bon voyage -fiiliksiä aluekonventtiin liittyen. Vaihtaisi vähän liturgista sanastoa, mutta pitäisi saman monotonisen äänen ja tuunaisi pukeutumista pykälää juhlavammaksi, se olisi siinä. Raamatunlausekin on nostettu seinälle kokouksen teemaksi.
Suuri syntyvyys, joka on VL-liikkeessä toisaalta ongelmallinenkin asia, pitänee huolen jäsenmäärästä jatkossakin. Perinteet ja sosiaaliset verkostot pitävät porukan kohtalaisen hyvin ruodussa ilman karttamistakin, tosin perhekohtaisesti siinä on isoja eroja, miten vapaasti uskostaan saa luopua. Uuden VL-nokkamiehen nöyrä tiedotuslinja ansaitsee pisteet ja ainakin haluan uskoa, että asiat todella ovat muuttuneet avoimempaan suuntaan myös ruohonjuuritasolla.
Vanhoillislestadiolaisuus on vahva liike meilläpäin. Itselläni ei ole osittaistakaan VL-taustaa, mutta monet lapsuudenkaverit olivat lestadiolaisesta perheestä ja ihan normaalisti heidän kanssaan kaveerattiin, mitä nyt sattuivat olemaan vähän tavallista kiinnostuneempia televisiovastaanottimesta.
Minä vertaisin Jehovan todistajia juuri vanhoillislestadiolaisiin, osittain tuttuuden takia, mutta kyllä niissä on harvinaisen paljon samaa. Pieniä sisäänpäin lämpiäviä liikkeitä, joiden sisällä on helppo verkostoitua, mutta ulkopuolisiin pidetään aina tietty etäisyys. Sekä VL:t että JT:t pitävät itseään ainoana totuutena ja pyrkivät erottautumaan ulkopuolisesta maailmasta ulkoisilla piirteillä ja tapakulttuurilla. Lestadiolaiset kuuluvat kirkkoon, mutta eivät siellä yleensä pahemmin käy, vaan viihtyvät paremmin omalla rauhanyhdistyksellään, jossa maallikkopuhujat (heikäläisten vanhimmat) pitävät ohjelmaa. Molemmilla on oma suositeltu raamatunkäännös, JT:llä Uuden maailman käännös ja VL:llä Biblia 1776 (joka toki on kirkon peruja, mutta vanha). Tietysti jos asiaa kysyisi ihan kummalta ryhmältä vaan, he itse katsoisivat eroavansa toisistaan kuin yö ja päivä, mutta ulkopuolisen mielestä opilliset erot ovat lähinnä kosmeettisia. Ja kun katsoo Youtubesta suviseuroihin liittyviä pätkiä, saattaa tulla vahvoja bon voyage -fiiliksiä aluekonventtiin liittyen. Vaihtaisi vähän liturgista sanastoa, mutta pitäisi saman monotonisen äänen ja tuunaisi pukeutumista pykälää juhlavammaksi, se olisi siinä. Raamatunlausekin on nostettu seinälle kokouksen teemaksi.
Suuri syntyvyys, joka on VL-liikkeessä toisaalta ongelmallinenkin asia, pitänee huolen jäsenmäärästä jatkossakin. Perinteet ja sosiaaliset verkostot pitävät porukan kohtalaisen hyvin ruodussa ilman karttamistakin, tosin perhekohtaisesti siinä on isoja eroja, miten vapaasti uskostaan saa luopua. Uuden VL-nokkamiehen nöyrä tiedotuslinja ansaitsee pisteet ja ainakin haluan uskoa, että asiat todella ovat muuttuneet avoimempaan suuntaan myös ruohonjuuritasolla.