Kirjoittaja Kivikko » 01.09.2014 18:01
Tällä palstalla lienee hiljaista sen suhteen että oltaisiin oikeasti joku ulkopuolinen onnistuttu värväämään aikana aktiivisena Jt:na. Ehkäpä sitä tilannetta on alitajuisesti (tai ihan tietoisestikin) vältelty, varsinkin jos oma usko on alkanut kadota. Itse en ottanut omia aluekortteja, koska halusin välttää omalta kohdaltani jopa uusintakäynnit (aloittajalle selvennys: uk= kiinnostusta osoittavan kanssa voidaan sopia uusi aika jolloin mennään juttelemaan lisää, niin usein kuin kiinostunut haluaa/suostuu). Toki muiden uk-paikoissa tuli oltua mukana hiljaa seisoskelemassa.
Tältä pohjalta tuntuu typerältä koko ajatus saarnaamistyöstä, kun ei edes halunnut kenenkään kuuntelevan...
Jos joku haluaa tosissaan yrittää käännyttää, niin aikaa ja vaivaa käytetään siihen todella paljon, sopivan ehdokkaan löydyttyä (eli helkkarin monen turhan ovelta ovelle-työtunnin jälkeen). Kotikäynnit yleensä viikoittain (=kirjallisuuden "tutkiminen"), muutenkin kyläily, mahdolliset tuliaiset kun kiinnostunut on käynyt jo tutummaksi (kahvia, pullaa tms. pientä), kyyditään mahdollisesti kokouksiin jos toinen ei pienemmällä painostuksella itse sinne halua lähteä. Muodostetaan aidon tuntuisia ystävyyssuhteita ja ollaan loputtoman kilttejä siihen saakka että käännytettävä luulee löytäneensä jotain aidosti hyvää. Prosessi kestää vähintään kuukausia, pisimmillään vuosia (en laske ns. ikikiinnostuneita enää tähän, heillä omat kuvionsa).
Tällä palstalla lienee hiljaista sen suhteen että oltaisiin oikeasti joku ulkopuolinen onnistuttu värväämään aikana aktiivisena Jt:na. Ehkäpä sitä tilannetta on alitajuisesti (tai ihan tietoisestikin) vältelty, varsinkin jos oma usko on alkanut kadota. Itse en ottanut omia aluekortteja, koska halusin välttää omalta kohdaltani jopa uusintakäynnit (aloittajalle selvennys: uk= kiinnostusta osoittavan kanssa voidaan sopia uusi aika jolloin mennään juttelemaan lisää, niin usein kuin kiinostunut haluaa/suostuu). Toki muiden uk-paikoissa tuli oltua mukana hiljaa seisoskelemassa.
Tältä pohjalta tuntuu typerältä koko ajatus saarnaamistyöstä, kun ei edes halunnut kenenkään kuuntelevan... :roll:
Jos joku haluaa tosissaan yrittää käännyttää, niin aikaa ja vaivaa käytetään siihen todella paljon, sopivan ehdokkaan löydyttyä (eli helkkarin monen turhan ovelta ovelle-työtunnin jälkeen). Kotikäynnit yleensä viikoittain (=kirjallisuuden "tutkiminen"), muutenkin kyläily, mahdolliset tuliaiset kun kiinnostunut on käynyt jo tutummaksi (kahvia, pullaa tms. pientä), kyyditään mahdollisesti kokouksiin jos toinen ei pienemmällä painostuksella itse sinne halua lähteä. Muodostetaan aidon tuntuisia ystävyyssuhteita ja ollaan loputtoman kilttejä siihen saakka että käännytettävä luulee löytäneensä jotain aidosti hyvää. Prosessi kestää vähintään kuukausia, pisimmillään vuosia (en laske ns. ikikiinnostuneita enää tähän, heillä omat kuvionsa).