Kirjoittaja YksinäinenSusi » 28.01.2015 16:43
Kun lopulta on päässyt eroon jehova-hömpastä, ymmärtänyt ja hyväksynyt kuolevaisuutensa, niin elämä on alkanut tuntua ihan hyvältä.
Siis siitäkin huolimatta etten ole parkettien partaveitsi, enkä maailman johtaja, niin silti.
Itse olen hyväksynyt kohtaloni sellaisena kuin olen ja en vaadi itseltäni enempää. Ajattelen, että antaa muiden tehdä ja touhuta - itse vain olen olemassa ja siinä se.
Kun lopulta on päässyt eroon jehova-hömpastä, ymmärtänyt ja hyväksynyt kuolevaisuutensa, niin elämä on alkanut tuntua ihan hyvältä.
Siis siitäkin huolimatta etten ole parkettien partaveitsi, enkä maailman johtaja, niin silti.
Itse olen hyväksynyt kohtaloni sellaisena kuin olen ja en vaadi itseltäni enempää. Ajattelen, että antaa muiden tehdä ja touhuta - itse vain olen olemassa ja siinä se.