Veljesseura.org

Eihän se sokea näe, millaiseen lappuun sen nimen ja osoitteen kirjoittelee.
Tai voihan siltä pyytää, että hän itse kirjoittaisi lupalapun tulla uudestaan.

Sokeiden kohdalla teksti muuttui näin

"Fill out a Please Follow Up (S-43) form, and give it to the secretary if the blind person shows interest but does not live in your territory."

"Jos hän osoittaa kiinnostusta eikä asu alueellanne, voit kysyä häneltä, haluaisiko hän jonkun käyvän luonaan. Jos hän on halukas antamaan yhteystietonsa, pyri toimittamaan ne hänen alueestaan huolehtivalle seurakunnalle."

[quote="Polyester"]Raamatun sanoma on puhtaimmillaan hepreaksi ja kreikaksi, Vartiotornin sanoma englanniksi. Siis alkukielellä.[/quote]
Russelin mielestä englanninkielestä óli tulossa yleisesti käytetty kieli Harmagedonin päätyttyä lokakuussa vuonna 1914. Vielä Rutherfordin aikaan Jehova käytti englanninkieltä toimittaessaan julkaistavan tekstin enkelten välityksen, joka siis ainoastaan painettiin USA:ssa ja Jehova oli vastuussa tekstisisällöstä.

Raamatun sanoma on puhtaimmillaan hepreaksi ja kreikaksi, Vartiotornin sanoma englanniksi. Siis alkukielellä.

Olisi mielenkiintoista tietää, käytetäänkö S-43 -lomaketta tosiasiassa edelleen tai onko seurakunnissa otettu käyttöön jokin sitä vastaava systeemi, jota vain ei Vartiotorniseuran kirjallisissa julkaisuissa mainosteta. Tämän tietävät vain Jehovan todistajat seurakunnissa.

Sinänsähän tuo JW.orgiin yhteystietojen laittamisen mainostaminen on varmasti kaikkien tietosuojakäytäntöjen mukainen ohjeistus, jota toivottavasti myös noudatetaan.

Suomen Betel joutui muuttamaan toukokuun Valtakunnan Palveluksemme -lehtisen tekstiä.

Valtakunnan Palveluksemme -lehtinen julkaistaan aina ensin englannin kielellä, ja sitten se käännetään mahdollisimman tarkasti muille kielille. Yleensä suomenkielinen Valtakunnan Palveluksemme on täysin vastaava kuin englanninkielinenkin. Mutta nyt toukokuussa 2015 Suomen haaratoimiston oli pakko muuttaa tekstiä. Miksi?

Toukokuun 2015 Valtakunnan Palveluksemme -lehtisessä käsiteltiin saarnaamista vieraskielisille ihmisille. Ohjeissa oli pakon edessä jouduttu ottamaan huomioon Suomen henkilötietolain vaatimukset. Teksti poikkesi ratkaisevasti englanninkielisestä tekstistä.

Lue lisää: http://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_s362.html