Kirjoittaja andromeda » 25.03.2015 19:53
Osa Jehovan todistajista (tai Jt mielisistä) viittaa verensiirtojen kohdalla omien argumenttiensa vahvistamiseksi juutalaisten tapoihin, sanoen Jeesuksenkin noudattaneen niitä tapoja, väittäen että Jeesuksen usko verensiirtojen suhteen oli samantapainen kuin Jehovan todistajien. Katsotaan oikeasti, miten juutalaiset suhtuvat verensiirtohin. Olivatko puolesta vai vastaan.
Ohessa verensiirtoihin liittyvästä kirjoituksesta pieni pätkä lainattuna Suomen Lääkärilehdestä.
"
Perinne tänään"
Kaksi erityisongelmaa on toistuvasti noussut esiin myös juutalaisuudessa: ruumiinavaus ja verensiirto. Raamatun mukaan veressä on ihmisen sielu, ja siksi verensiirto on koettu erityisen vaikeaksi kysymykseksi, josta yhä kirjoitellaan fundamentalistien Mea Shearim -korttelissa mm. seinägraffiitteja. Eräänlainen patenttivastaus nojautuu jälleen hengenvaaran torjuntaan: verensiirtoja ei tehdä tarpeettomasti, vaan ainoastaan todellisen vaaran uhatessa. Kuolleista voimme oppia uutta elävien hengen ja terveyden hyväksi, ja siksi myös ruumiinavaus palvelee hengen pelastamista. Mutta tämä ei suinkaan vakuuta kaikkia, sillä vanhan aidon juutalaisvitsin mukaan siellä, missä on koolla kaksi juutalaista, esillä on kolme eri mielipidettä."
Tapani Harviainen
seemiläisten kielten ja kulttuurien professori
Helsingin yliopisto, Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos
tapani.harviainen@helsinki.fi
Artikkelin tunnus: sll25742 (2006171891)
© 2014 Suomen Lääkäriliitto
Eli, tästä voimme nähdä etteivät juutalaiset ainakaan menetä henkeään verensiirtokiellon vuoksi, eivätkä pidä verensiirtokieltoa siinä arvossa kuin Jt.
EDIT: Lisäys samasta artikkelista terveyteen liittyen. Boldaus minun.
Kreikkalainen versio on saanut tällaisen asun:
"Kunnioita lääkäriä - hän on tarpeen, ja myös hänet on Herra luonut. Parantajantaito tulee Korkeimmalta, ja kuninkaalta lääkäri saa palkkion. Tietojensa tähden lääkäri on arvostettu, ruhtinaatkin ihailevat häntä. Herra on pannut maan kasvamaan rohdoskasveja, eikä järkevä mies väheksy niitä. Eikö veden maku parantunut puunoksasta, jotta Herran voima tulisi tunnetuksi? Hän on antanut ihmisille ymmärrystä, jotta toisi julki kunniansa ihmeellisillä lahjoillaan. Niillä hän parantaa, niillä lievittää kipua, niistä tekee voiteensekoittaja salvan. Näin jatkuu Herran työ, häneltä tulee maan päälle terveys ja hyvinvointi."
"Jos sairastut, poikani, älä vähättele asiaa, vaan rukoile Herraa: hän parantaa sinut. Pysy erossa vääryydestä, pidä kätesi kurissa ja puhdista sydämesi kaikista synneistä. Uhraa tuoksuva uhri, anna parhaista jauhoista muistutusuhri, niin runsas uhrilahja kuin suinkin voit. Anna silti myös lääkärille sijansa, sillä hänetkin on Herra luonut. Älköön hän poistuko viereltäsi, sillä hänkin on tarpeen. On aikoja, jolloin paraneminen on lääkärien käsissä, sillä hekin rukoilevat Herraa, pyytävät, että hän auttaisi lievittämään tuskia ja parantamaan sairaan, pelastamaan ihmishengen. Se, joka tekee syntiä Luojaansa vastaan, joutukoon lääkärin käsiin!"
Sirakin kirjassa lääkäri on jo selvästikin arvostettu ammattilainen. Tästä huolimatta hänen tulee tunnustautua Jumalan luomistyöksi ja avustajaksi, jonka tiedot ja taidot ovat peräisin Jumalalta, todelliselta parantajalta. Sairasta kehotetaan kuitenkin, uskonnon määräysten tarkan noudattamisen ohella, kääntymään epäröimättä lääkärien puoleen, jotka "hekin rukoilevat Herraa". Heprealaisen tekstin mukaan näet "Luojaansa vastaan tekee syntiä se, joka asettuu lääkäriä vastaan".
Kreikkalaisessa version lopussa tämä motto on yllättävästi vaihtunut tiukan fundamentalistiseen käsitykseen tautien alkusyystä. Vai onko sittenkin kyse lääkäriinsä pettyneen kreikaksi kääntäjän reaktiosta?
Talmudin luomiskauden aikana 600-luvulle jKr. tultaessa elämän puolustaminen nousee tärkeäksi ajatukseksi juutalaisuudessa. Lääkinnän alalla tämä johtaa siihen peruskäsitykseen, että
hengen pelastamiseksi on luvallista rikkoa lähes kaikkia juutalaisuuden sääntöjä sapatin pyhyys mukaan luettuna.
Jatkoksi tähän kohtaan esitän eräitä katkelmia juutalaisen uskonnollisen lain keskeisestä kokoelmasta nimeltä Shulhan 'arukh eli "Katettu pöytä". Josef Qaro -niminen oppinut, joka kuoli 1575, kokosi sen Talmud-kirjallisuudesta. Teosta ja sen lyhennelmiä on painettu sittemmin satoja kertoja. Suomentamani otteet ovat peräisin teoksen tiivistelmästä "Katetun pöydän lyhennelmä", joka ilmestyi Unkarissa 1864. Teos on ollut juutalainen joka kodin kirja etenkin Euroopassa, ja näin se yhäkin edustaa eräänlaista juutalaisuuden päävirtaa.
Toora (Mooseksen laki) on antanut lääkärille, 'parantajalle' oikeuden parantaa, sillä Raamatussa sanotaan: "hänen tulee huolehtia hänen paranemisestaan" (2. Moos. 21:19). Sairaan ei siis tule luottaa ihmeeseen, vaan yleisen käytännön mukaisesti hän on velvoitettu kutsumaan lääkärin, jotta tämä parantaisi hänet. Monet maailmankuulut hurskaat ovat jo aikoja sitten parantuneet lääkärien ansiosta. Se, joka kieltäytyy kutsumasta lääkäriä, tekee kaksinkertaisesti väärin: Ensinnäkin vaaran uhatessa on kiellettyä luottaa ihmeeseen, ja sellainen menettely aiheuttaa vain, että hänen syntejään muistellaan hänen sairautensa aikana. Toisaalta on pelkkää kerskailua ja ylpeilyä luottaa siinä määrin omaan hurskauteensa, että muka parantuu ihmeen ansiosta. Sairaan tulee kutsua kaikkein asiantuntevin lääkäri. Kaikesta tästä huolimatta hänen sydämensä olkoon kääntynyt Taivaan eli Jumalan puoleen, ja hän anokoon armoa siltä Luotettavalta Lääkäriltä - ylistetty olkoon hänen nimensä - ja vain Häneen luottakoon sairaan sydän.
Ammattinsa osaavaa lääkäriä koskee se uskonnollinen käsky, että tulee parantaa; tämä sisältyy hengen pelastamiseen. Jos lääkäri kieltäytyy, kyse on silloin ikään kuin verityöstä ...
Hengenvaarassa olevan sairaan saa parantaa myös kaikin uskonnollisesti kielletyin keinoin, koska mikään kielto ei saa olla hengen pelastamisen tiellä - lukuun ottamatta epäjumalanpalvelusta, kiellettyjä sukupuolisuhteita tai veritöitä; on parempi joutua surmatuksi kuin rikkoa näitä kieltoja, ja siksi näitä ei pidä käyttää edes parantamiseen.
Se, että ruumis on terve ja hyvinvoiva, kuuluu jumalalliseen järjestykseen. Siksi ei sairaana oleva voi oppia Luojan tuntemusta eikä siihen lainkaan perehtyä. Tämän vuoksi ihmisen tulee pysytellä erossa kaikesta sellaisesta, mikä tuhoaa ruumista, ja totuttaa itsensä kaikkeen sellaiseen, mikä pitää ruumiin vahvana ja terveenä. Näin sanotaan Raamatussa (5. Moos. 4:15): "Pitäkää tarkka huoli hengestänne."
Edit. lyhennetty
Osa Jehovan todistajista (tai Jt mielisistä) viittaa verensiirtojen kohdalla omien argumenttiensa vahvistamiseksi juutalaisten tapoihin, sanoen Jeesuksenkin noudattaneen niitä tapoja, väittäen että Jeesuksen usko verensiirtojen suhteen oli samantapainen kuin Jehovan todistajien. Katsotaan oikeasti, miten juutalaiset suhtuvat verensiirtohin. Olivatko puolesta vai vastaan.
Ohessa verensiirtoihin liittyvästä kirjoituksesta pieni pätkä lainattuna Suomen Lääkärilehdestä.
"[b]Perinne tänään[/b]"
Kaksi erityisongelmaa on toistuvasti noussut esiin myös juutalaisuudessa: ruumiinavaus ja verensiirto. Raamatun mukaan veressä on ihmisen sielu, ja siksi verensiirto on koettu erityisen vaikeaksi kysymykseksi, josta yhä kirjoitellaan fundamentalistien Mea Shearim -korttelissa mm. seinägraffiitteja. Eräänlainen patenttivastaus nojautuu jälleen hengenvaaran torjuntaan: verensiirtoja ei tehdä tarpeettomasti, vaan ainoastaan todellisen vaaran uhatessa. Kuolleista voimme oppia uutta elävien hengen ja terveyden hyväksi, ja siksi myös ruumiinavaus palvelee hengen pelastamista. Mutta tämä ei suinkaan vakuuta kaikkia, sillä vanhan aidon juutalaisvitsin mukaan siellä, missä on koolla kaksi juutalaista, esillä on kolme eri mielipidettä."
Tapani Harviainen
seemiläisten kielten ja kulttuurien professori
Helsingin yliopisto, Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos
tapani.harviainen@helsinki.fi
Artikkelin tunnus: sll25742 (2006171891)
© 2014 Suomen Lääkäriliitto
Eli, tästä voimme nähdä etteivät juutalaiset ainakaan menetä henkeään verensiirtokiellon vuoksi, eivätkä pidä verensiirtokieltoa siinä arvossa kuin Jt.
EDIT: Lisäys samasta artikkelista terveyteen liittyen. Boldaus minun.
Kreikkalainen versio on saanut tällaisen asun:
"Kunnioita lääkäriä - hän on tarpeen, ja myös hänet on Herra luonut. Parantajantaito tulee Korkeimmalta, ja kuninkaalta lääkäri saa palkkion. Tietojensa tähden lääkäri on arvostettu, ruhtinaatkin ihailevat häntä. Herra on pannut maan kasvamaan rohdoskasveja, eikä järkevä mies väheksy niitä. Eikö veden maku parantunut puunoksasta, jotta Herran voima tulisi tunnetuksi? Hän on antanut ihmisille ymmärrystä, jotta toisi julki kunniansa ihmeellisillä lahjoillaan. Niillä hän parantaa, niillä lievittää kipua, niistä tekee voiteensekoittaja salvan. Näin jatkuu Herran työ, häneltä tulee maan päälle terveys ja hyvinvointi."
"Jos sairastut, poikani, älä vähättele asiaa, vaan rukoile Herraa: hän parantaa sinut. Pysy erossa vääryydestä, pidä kätesi kurissa ja puhdista sydämesi kaikista synneistä. Uhraa tuoksuva uhri, anna parhaista jauhoista muistutusuhri, niin runsas uhrilahja kuin suinkin voit. Anna silti myös lääkärille sijansa, sillä hänetkin on Herra luonut. Älköön hän poistuko viereltäsi, sillä hänkin on tarpeen. On aikoja, jolloin paraneminen on lääkärien käsissä, sillä hekin rukoilevat Herraa, pyytävät, että hän auttaisi lievittämään tuskia ja parantamaan sairaan, pelastamaan ihmishengen. Se, joka tekee syntiä Luojaansa vastaan, joutukoon lääkärin käsiin!"
Sirakin kirjassa lääkäri on jo selvästikin arvostettu ammattilainen. Tästä huolimatta hänen tulee tunnustautua Jumalan luomistyöksi ja avustajaksi, jonka tiedot ja taidot ovat peräisin Jumalalta, todelliselta parantajalta. Sairasta kehotetaan kuitenkin, uskonnon määräysten tarkan noudattamisen ohella, kääntymään epäröimättä lääkärien puoleen, jotka "hekin rukoilevat Herraa". Heprealaisen tekstin mukaan näet "Luojaansa vastaan tekee syntiä se, joka asettuu lääkäriä vastaan".
Kreikkalaisessa version lopussa tämä motto on yllättävästi vaihtunut tiukan fundamentalistiseen käsitykseen tautien alkusyystä. Vai onko sittenkin kyse lääkäriinsä pettyneen kreikaksi kääntäjän reaktiosta?
Talmudin luomiskauden aikana 600-luvulle jKr. tultaessa elämän puolustaminen nousee tärkeäksi ajatukseksi juutalaisuudessa. Lääkinnän alalla tämä johtaa siihen peruskäsitykseen, että[b] hengen pelastamiseksi on luvallista rikkoa lähes kaikkia juutalaisuuden sääntöjä sapatin pyhyys mukaan luettuna.[/b]
Jatkoksi tähän kohtaan esitän eräitä katkelmia juutalaisen uskonnollisen lain keskeisestä kokoelmasta nimeltä Shulhan 'arukh eli "Katettu pöytä". Josef Qaro -niminen oppinut, joka kuoli 1575, kokosi sen Talmud-kirjallisuudesta. Teosta ja sen lyhennelmiä on painettu sittemmin satoja kertoja. Suomentamani otteet ovat peräisin teoksen tiivistelmästä "Katetun pöydän lyhennelmä", joka ilmestyi Unkarissa 1864. Teos on ollut juutalainen joka kodin kirja etenkin Euroopassa, ja näin se yhäkin edustaa eräänlaista juutalaisuuden päävirtaa.
Toora (Mooseksen laki) on antanut lääkärille, 'parantajalle' oikeuden parantaa, sillä Raamatussa sanotaan: "hänen tulee huolehtia hänen paranemisestaan" (2. Moos. 21:19). Sairaan ei siis tule luottaa ihmeeseen, vaan yleisen käytännön mukaisesti hän on velvoitettu kutsumaan lääkärin, jotta tämä parantaisi hänet. Monet maailmankuulut hurskaat ovat jo aikoja sitten parantuneet lääkärien ansiosta. Se, joka kieltäytyy kutsumasta lääkäriä, tekee kaksinkertaisesti väärin: Ensinnäkin vaaran uhatessa on kiellettyä luottaa ihmeeseen, ja sellainen menettely aiheuttaa vain, että hänen syntejään muistellaan hänen sairautensa aikana. Toisaalta on pelkkää kerskailua ja ylpeilyä luottaa siinä määrin omaan hurskauteensa, että muka parantuu ihmeen ansiosta. Sairaan tulee kutsua kaikkein asiantuntevin lääkäri. Kaikesta tästä huolimatta hänen sydämensä olkoon kääntynyt Taivaan eli Jumalan puoleen, ja hän anokoon armoa siltä Luotettavalta Lääkäriltä - ylistetty olkoon hänen nimensä - ja vain Häneen luottakoon sairaan sydän.
Ammattinsa osaavaa lääkäriä koskee se uskonnollinen käsky, että tulee parantaa; tämä sisältyy hengen pelastamiseen. Jos lääkäri kieltäytyy, kyse on silloin ikään kuin verityöstä ...
[b]Hengenvaarassa olevan sairaan saa parantaa myös kaikin uskonnollisesti kielletyin keinoin, koska mikään kielto ei saa olla hengen pelastamisen tiellä [/b]- lukuun ottamatta epäjumalanpalvelusta, kiellettyjä sukupuolisuhteita tai veritöitä; on parempi joutua surmatuksi kuin rikkoa näitä kieltoja, ja siksi näitä ei pidä käyttää edes parantamiseen.
Se, että ruumis on terve ja hyvinvoiva, kuuluu jumalalliseen järjestykseen. Siksi ei sairaana oleva voi oppia Luojan tuntemusta eikä siihen lainkaan perehtyä. Tämän vuoksi ihmisen tulee pysytellä erossa kaikesta sellaisesta, mikä tuhoaa ruumista, ja totuttaa itsensä kaikkeen sellaiseen, mikä pitää ruumiin vahvana ja terveenä. Näin sanotaan Raamatussa (5. Moos. 4:15): "Pitäkää tarkka huoli hengestänne."
Edit. lyhennetty