Veljesseura.org

[quote="Hamartolos"]Ortodoksikirkossa ehtoolliselle pääsyäni estää ortodoksikirkon jäsenkortin puuttuminen, kun taas Jehovan todistajien muistotilaisuudessa ehtoollisen nauttimiseni estää niiden 144 000 voidellun joukkoon kuulumattomuus.[/quote]
Toki nykydoktriinin mukaan muistonvieton vertauskuviin voi osallistua, mikäli sisimmäsään kokee kuuluvansa voideltujen joukkoon. Ortodoksit ja katoliset ovat asia erikseen. Luterilaisuudessa sinulta ei ehtoollispöydässä edes kysytä, oletko käynyt rippikoulun (skriftskola). Luterilaisuudessa ei osallistuta vertauskuviin, vaan ne ovat opin mukaan hoc est - tämä on.

Jehovan todistajien oppi tästä on siis hieman muuttunut, mutta yksityiskohtia tästä minulla ei ole juuri nyt esittää, vain muistikuva. Kaivelkaapa fiksummat esiin tämä 2000-luvun tuote.

Nuo rituaalit ja siihen liittyvät mystisyyden värinät ovat jehovan todistajien mielestä saatanan palvontaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Ortodoksisen kirkon hienot puitteet vielä lisäävät todistajilla ajatusta, että nuo ovat tosissaan tämän maailman valtiaan, eli paholaisen seinien sisällä ylistämässä. Tuo saattaa kuulostaa todella naurettavalta ja idioottimaiselta, mutta tuota mieltä jehovan todistajat ovat.
Jos olisin itse jonkin sortin tapakristitty niin pääsiäismeiningit viettäisin kyllä mieluummin arvokkaissa kirkollisissa puitteissa, kuin jossain pastellinsävyisessä tönössä pellonlaidalla, jossa on torninkuva seinässä.

Mutta kyllä. Jehovan todistajien muistonvietto on todella ankea ja pitkäveteinen juhlan irvikuva.

Viime vuonna osallistuin Jehovan todistajien muistonviettoon, mutta tänä vuonna kävin tutustumassa ortodoksien pääsiäisyön viettoon. Ortodoksikirkossa puitteet olivat komeammat ja rituaaleissa oli enemmän mystisyyden värinää kuin vaatimattomassa valtakunnansalissa istuskelemisessa. Ortodoksien tilaisuudet ovat paljon enemmän laulupainotteisia kuin Jehovan todistajien kokoukset. Jälkimmäiset tuntuvat enemmän luennoilta kuin uskonnollisilta tilaisuuksilta.

Minun kohdallani ortodoksien ja Jehovan todistajien pääsiäismeiningeissä on kuitenkin se yhteistä, että en saa osallistua ehtoolliselle kummankaan uskontokunnan tilaisuudessa. Ortodoksikirkossa ehtoolliselle pääsyäni estää ortodoksikirkon jäsenkortin puuttuminen, kun taas Jehovan todistajien muistotilaisuudessa ehtoollisen nauttimiseni estää niiden 144 000 voidellun joukkoon kuulumattomuus.

Muistonvietossa on maallisen toivon omaavienkin todistajien oltava paikalla, ellei sitten ihan pää kainalossa ole, vaikka Jeesus osoitti ehtoollisella sanansa taivallisen toivon omaaville (Vartiotornin tulkinnan mukaan) eikä Raamatussa muutenkaan ole mainintaa siitä, että ulkopuolisia tai erilaisen toivon omaavia olisi ollut kristittyjen ehtoollisella kuokkimassa. Onpahan tuollainen velvoite sitten keksitty kaiken muun ohella, vaikka ns. vertauskuviin ei ole osaa eikä arpaa.

Minulla tuli leivän ja viinin kierrättämisestä jotenkin haikea ja ulkopuolinen olo. Tuohon aikaan voimassa olleen tulkinnan mukaanhan taivaallisesta toivosta ei kannattanut haaveillakaan. Sittemmin tilanne on hieman muuttunut ja taivaan portteja jälleen vaihteeksi avattu, mutta eipä houkuttele enää.

Nythän on tosin taas nouseva trendi näissä osanottajissa. Suomessa ei ole enää julkaistu muutamaan vuoteen lukuja mutta maailmanlaajuisestihan määrä on miltei tuplaantunut vajaassa vuosikymmenessä.

Joskus nuorena ajattelin, että olisi kiva kuulua voideltujen joukkoon. Katselin muistonvieton puhujaa innokkaasti hänen puhuessaan taivaaseen lähtijöistä. Puhuja huomasi innokkuuteni, tuijotti minua silmiin ja sanoi "Täällä tänään on tuskin ketään joka ottaa leipää ja viiniä". Lopetin haaveilun.

Ainakin 20 muistonviettoa salilla istuneena kerron että se oli lapsen silmin hieman pelottava ja jännittävä tilaisuus.
Pelkäsin että joku ottaa leipää ja viiniä ja joutuu verivelkaan Jumalan edessä.

Pelkäsin että isä ottaa tai joku muu läheinen ja se olisi kauheaa. Meille oli tehty selväksi kotona ja kokouksissa että 144 000 on jo olemassa ja ovat jo vanhoja ihmisiä. Odotettiin Harmagedonia tulevaksi aivan pian muutaman vuoden kuluessa. Pieni lauma = 144 000 on jo kerätty. Harvoissa seurakunnissa Suomessa oli tähän laumaan kuuluvia, olisiko ollut veli Nironen Betel-kodista tms.

Jere Hannikainen kirjoittaa raportissaan Jehovan todistajien muistonvietosta 2015:

"Tänään (03.04.2015) on Jehovan todistajien merkittävin juhla, Jeesuksen kuoleman muistojuhla. Tämä juhla on vain kerran vuodessa, ja silloin Jehovan todistajat viettävät sitä ateriaa, joka vastaa kristittyjen ehtoollista. Mutta he tekevät sen hyvin poikkeavalla, jopa eriskummallisella tavalla.
- - -
Pian ollaan tilaisuuden kohokohdassa. Kirkkokunnista laajalti tutut "ehtoollisen asetussanat" leivän osalta luetaan 1. Korinttolaiskirjeestä, minkä jälkeen eräs todistaja tulee eteen pitämään rukouksen. Joukko miehiä nousee ottamaan pöydältä lautaset ja jakaantuu penkkirivijonoille.
Seuraa sarja kieltäytymisiä. Jotkut ottavat lautasen vähäksi aikaa käteensä, ja sitten, tekemättä mitään sillä olevalle leivälle, ojentavat lautasen vierustoverille. Jotkut siirtävät lautasen seuraavalle henkilölle suoraan. Kun rivi on lopussa, lautasta kantava mies ojentaa leivän seuraavalle riville.

En huomaa kenenkään syövän leipää.

Sitten sama järjestely toistuu viinilasien suhteen.
- - -
Mieleeni nousee kysymys: Missä tämän tilaisuuden pointti on? Jos jo ennalta tiedetään, että tähän yhteisöön ei kuulu ketään "valittua" ja nähdään, että ketään valittuna itseään pitävää ei tule paikalle, miksi täällä vaivaudutaan järjestämään koko "ateriaa"?"

Lue lisää: http://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_s372.html