Kirjoittaja Polyester » 17.04.2015 01:06
Ehdokkailla on tietysti kiireitä eikä vastaamatta jättäminen välttämättä kerro, että asia ei sinänsä kiinnostaisi. Hyvä, että joitakin vastauksia kuitenkin tuli.
Pitäisikö yhteiskunnan puuttua hengelliseen väkivaltaan? Millä tavalla?
...
Samalla tavalla kuin väkivaltaan yleensä. Ihmisten painostaminen tekemään asioita, joita he eivät tahdo, on jo erilaisissa konteksteissa laitonta. Sen, että painostaja on uskonnollinen yhteisö ei pitäisi suojella tekijöitä esimerkiksi moraaliselta tuomitsemiselta, saati oikeusprosesseissa. Yhteiskunnan tulisi myös tukea esimerkiksi uhreiksi joutuneita auttavia järjestöjä. Se ei ole mielestäni kannanotto uskontoja vastaan sinänsä, vaan pitää hyväksyä se, että missä tahansa ihmisten organisaatioissa esiintyy välillä vääristynyttä vallankäyttöä.
Tuohon kiteytyy mielestäni paljon. Ongelma ei ole se, että hengelliseen väkivaltaan pitäisi jotenkin erityisesti puuttua, vaan päinvastoin
riittäisi, jos hengellistä väkivaltaa kohdeltaisiin kuten muutakin henkistä väkivaltaa. Eli pitäisi ainoastaan purkaa niitä tapoja ja rakenteita, jotka estävät puuttumasta henkiseen väkivaltaan silloin, kun siihen liittyy hengellinen ulottuvuus. Jos minä perustaisin sijoitusklubin, jossa harhaanjohtamalla ja painostamalla hyödynnettäisiin ihmisiä, olisin äkkiä vankilassa Hannu Kailajärven (WinCapita) kaverina, eikä siinä paljon auttaisi vedota siihen, että sijoitusklubilaiset ovat kuitenkin siihen liittyneet vapaaehtoisesti eikä heitä ainakaan suoranaisesti ole estetty lähtemästä pois. Uskonnon varjolla tehtynä tämä on kuitenkin eri asia ja minun on oikeasti vaikea ymmärtää miksi. Ovatko taikauskoon rinnastettavat, todistettavuuden ulkopuolella olevat käsitykset tosiaan niin tärkeitä, että niiden varjolla voi rikkoa normeja, jotka ovat yhteiskunnassa muissa asiayhteyksissä laajasti hyväksyttyjä?
Jos tämä aihe tuntuu liian laajalta, uudet kansanedustajat voisivat lämmittelyksi aloittaa vaikkapa pohtimalla sitä, minkä ikäisenä uskonnolliseen yhteisöön voi liittyä. Tämä kysymyshän on hyvin konkreettinen, periaatteessa yksinkertainen ja lainsäätäjien päätösvaltaan kuuluva.
4) Minkä ikäisenä mielestäsi lapsi voidaan liittää uskonnolliseen yhteisöön?
Keskusta, Perussuomalaiset, SDP ja Vihreät: Ei yhtään vastausta
Kokoomus (yksi vastaus)
Mielestäni 17-vuotiaana henkilö on riittävän kypsä päättämään mihin hengelliseen yhteisöön hän kuuluu.
Kristillisdemokraatit (kolme vastausta)
Syntymänsä jälkeen vanhempiensa päätöksellä.
Sen ikäisenä kuin huoltaja/t pitää/-vät sopivana. Tämä vaihtelee eri uskonnollisissa yhteisöissä. Arvioisin usk.yhteisöjä myös niiden yleisten lapsivaikutusten (arviointi) perusteella.
Lapsi voidaan liittää yhdessä vanhempiensa kanssa, mutta oma ratkaisu kuulumisesta uskonnolliseen yhteisöön olisi hyvä tehdä noin 15 vuotiaana tai täysi-ikäisenä eli 18 vuotiaana.
RKP (yksi vastaus)
Tärkeää on että lapsi voi erota ja itse vaikuttaa jäsenyyteensä, lain mukaan 15 vuotiaana. Uskonnonvapaus on myös nuorten oikeus.
Vasemmistoliitto (kaksi vastausta)
Mielestäni tämä päätös pitäisi jokaisen tehdä vasta kun on muutenkin täysivaltaisen vastuussa. Ikäraja voisi olla esimerkiksi 15 vuotta. "Lapsijäsenyys" vanhemman mukana voisi olla sallittua.
16 -vuotiaana, jos hän itse haluaa.
Vastaukset kuitenkin osoittavat, etteivät ehdokkaat selvästikään ymmärrä tai tule ajatelleeksi uskonnollisten yhteisöjen erityispiirteitä. Kristillisdemokraattien ensimmäinen vastaaja lienee ajatellut pelkästään luterilaista kirkkoa. Toinen vastaaja on sentään ymmärtänyt, että lapsivaikutuksessa on eroja. Useassa vastauksessa kuitenkin tavalla tai toisella esiintyy ajatus lapsen "omasta" ratkaisusta, mikä ei mielestäni helpota asiaa millään tavalla, vaan kuuluu paremminkin ongelman ytimeen. Lapsen "oma" ratkaisu kun voi tosiasiassa olla uskonyhteisön manipuloima ja ryhmäpaineen tuottama, kuten se esimerkiksi Jehovan todistajien tapauksessa hyvin usein on. Jotta ikäraja pystyisi mitenkään suojelemaan esimerkiksi nuoria JT-perheeseen syntyneitä ennenaikaiselta sitoutumiselta järjestöön, ikärajan pitäisi olla yksiselitteisesti tietty ikävuosi ilman mitään viittausta omaan harkintaan. 18 vuotta voisi olla aika hyvä lähtökohta. Mikään ei tietysti silloinkaan estäisi Jehovan todistajia kastamasta lapsia/teinejä, erottamasta heitä "seurakunnasta" epävirallisessa mielessä ja sitten karttamasta, mutta ainakin lain antama viesti olisi nykyistä selvempi.
Ehdokkailla on tietysti kiireitä eikä vastaamatta jättäminen välttämättä kerro, että asia ei sinänsä kiinnostaisi. Hyvä, että joitakin vastauksia kuitenkin tuli.
[quote]Pitäisikö yhteiskunnan puuttua hengelliseen väkivaltaan? Millä tavalla?
...
Samalla tavalla kuin väkivaltaan yleensä. Ihmisten painostaminen tekemään asioita, joita he eivät tahdo, on jo erilaisissa konteksteissa laitonta. Sen, että painostaja on uskonnollinen yhteisö ei pitäisi suojella tekijöitä esimerkiksi moraaliselta tuomitsemiselta, saati oikeusprosesseissa. Yhteiskunnan tulisi myös tukea esimerkiksi uhreiksi joutuneita auttavia järjestöjä. Se ei ole mielestäni kannanotto uskontoja vastaan sinänsä, vaan pitää hyväksyä se, että missä tahansa ihmisten organisaatioissa esiintyy välillä vääristynyttä vallankäyttöä.[/quote]
Tuohon kiteytyy mielestäni paljon. Ongelma ei ole se, että hengelliseen väkivaltaan pitäisi jotenkin erityisesti puuttua, vaan päinvastoin [b]riittäisi, jos hengellistä väkivaltaa kohdeltaisiin kuten muutakin henkistä väkivaltaa[/b]. Eli pitäisi ainoastaan purkaa niitä tapoja ja rakenteita, jotka estävät puuttumasta henkiseen väkivaltaan silloin, kun siihen liittyy hengellinen ulottuvuus. Jos minä perustaisin sijoitusklubin, jossa harhaanjohtamalla ja painostamalla hyödynnettäisiin ihmisiä, olisin äkkiä vankilassa Hannu Kailajärven (WinCapita) kaverina, eikä siinä paljon auttaisi vedota siihen, että sijoitusklubilaiset ovat kuitenkin siihen liittyneet vapaaehtoisesti eikä heitä ainakaan suoranaisesti ole estetty lähtemästä pois. Uskonnon varjolla tehtynä tämä on kuitenkin eri asia ja minun on oikeasti vaikea ymmärtää miksi. Ovatko taikauskoon rinnastettavat, todistettavuuden ulkopuolella olevat käsitykset tosiaan niin tärkeitä, että niiden varjolla voi rikkoa normeja, jotka ovat yhteiskunnassa muissa asiayhteyksissä laajasti hyväksyttyjä?
Jos tämä aihe tuntuu liian laajalta, uudet kansanedustajat voisivat lämmittelyksi aloittaa vaikkapa pohtimalla sitä, minkä ikäisenä uskonnolliseen yhteisöön voi liittyä. Tämä kysymyshän on hyvin konkreettinen, periaatteessa yksinkertainen ja lainsäätäjien päätösvaltaan kuuluva.
[quote]4) Minkä ikäisenä mielestäsi lapsi voidaan liittää uskonnolliseen yhteisöön?
Keskusta, Perussuomalaiset, SDP ja Vihreät: Ei yhtään vastausta
Kokoomus (yksi vastaus)
Mielestäni 17-vuotiaana henkilö on riittävän kypsä päättämään mihin hengelliseen yhteisöön hän kuuluu.
Kristillisdemokraatit (kolme vastausta)
Syntymänsä jälkeen vanhempiensa päätöksellä.
Sen ikäisenä kuin huoltaja/t pitää/-vät sopivana. Tämä vaihtelee eri uskonnollisissa yhteisöissä. Arvioisin usk.yhteisöjä myös niiden yleisten lapsivaikutusten (arviointi) perusteella.
Lapsi voidaan liittää yhdessä vanhempiensa kanssa, mutta oma ratkaisu kuulumisesta uskonnolliseen yhteisöön olisi hyvä tehdä noin 15 vuotiaana tai täysi-ikäisenä eli 18 vuotiaana.
RKP (yksi vastaus)
Tärkeää on että lapsi voi erota ja itse vaikuttaa jäsenyyteensä, lain mukaan 15 vuotiaana. Uskonnonvapaus on myös nuorten oikeus.
Vasemmistoliitto (kaksi vastausta)
Mielestäni tämä päätös pitäisi jokaisen tehdä vasta kun on muutenkin täysivaltaisen vastuussa. Ikäraja voisi olla esimerkiksi 15 vuotta. "Lapsijäsenyys" vanhemman mukana voisi olla sallittua.
16 -vuotiaana, jos hän itse haluaa.[/quote]
Vastaukset kuitenkin osoittavat, etteivät ehdokkaat selvästikään ymmärrä tai tule ajatelleeksi uskonnollisten yhteisöjen erityispiirteitä. Kristillisdemokraattien ensimmäinen vastaaja lienee ajatellut pelkästään luterilaista kirkkoa. Toinen vastaaja on sentään ymmärtänyt, että lapsivaikutuksessa on eroja. Useassa vastauksessa kuitenkin tavalla tai toisella esiintyy ajatus lapsen "omasta" ratkaisusta, mikä ei mielestäni helpota asiaa millään tavalla, vaan kuuluu paremminkin ongelman ytimeen. Lapsen "oma" ratkaisu kun voi tosiasiassa olla uskonyhteisön manipuloima ja ryhmäpaineen tuottama, kuten se esimerkiksi Jehovan todistajien tapauksessa hyvin usein on. Jotta ikäraja pystyisi mitenkään suojelemaan esimerkiksi nuoria JT-perheeseen syntyneitä ennenaikaiselta sitoutumiselta järjestöön, ikärajan pitäisi olla yksiselitteisesti tietty ikävuosi ilman mitään viittausta omaan harkintaan. 18 vuotta voisi olla aika hyvä lähtökohta. Mikään ei tietysti silloinkaan estäisi Jehovan todistajia kastamasta lapsia/teinejä, erottamasta heitä "seurakunnasta" epävirallisessa mielessä ja sitten karttamasta, mutta ainakin lain antama viesti olisi nykyistä selvempi.