Veljesseura.org

Verilettu kirjoitti:Kyseinen mieshän ei siis oikeasti pelännyt todistajia, vaan kyseessä oli yksi valtionrajan laittomasta ylityksestä epäiltyjen tarinoista.

Niin ilmeisesti ei mutta oli miten oli, kyllähän mies oli demonin riivaama kun mainitsi jehovan todistajat.

Näin sen täytyy olla, muuten olisi sanonut jonkin muun uskonnon tai asian pelon syyksi.

En ihmettelisi yhtään jos tällaisia höpinöitä demonien riivaamasta rajan ylittäjästä jo puhuttaisiin seurakunnissa, en vain siinä tapauksessa ymmärrä mitä itse rivaridemoni tästä hyötyy. Jos haluaa tulla kertomaan , niin ei muutakuin poikkeaa kylään.

Kyseinen mieshän ei siis oikeasti pelännyt todistajia, vaan kyseessä oli yksi valtionrajan laittomasta ylityksestä epäiltyjen tarinoista.

mikkuitti kirjoitti:Joten ei meilon lyriikkateoria pidä paikkaansa.

Minä valitsin varmaan huonon sanan. En tuossa viitannut opetuksen tarkkaan sanamuotoon eri yksityiskohdista, vaan tapaan kaupata liikkeen uskonnollisia harhoja.

mikkuitti kirjoitti:nii kyllä JT puolelle vetää myös tunteellisia ihmisiä, kyllähän siellä on sitä rakkauspommitusta ja kaiken maailman kehumisia että saadaan käännytyksenkohteet tuntemaan olonsa hyväksi ja arvostetuksi.

Se on pakotettua ja teeskentelyä, kokeile mennä salille ja esittää kriittinen kysymys, kertoen olevasi entinen jt.

Ei se niin mustavalkoista ja yksinkertaista ole että JT olisi järkiuskonto ja helluntalaisuus tunneuskonto.

Tuota karkeaa jakoa moni pitää hyvin kuvaavana, minäkin.

Meilo puhuu lyriikan voimasta ja vaikutuksesta. No niinä aikoina kun helluntalaiset pelotti mua, en ole silloin vielä lukenu juuri mitään hellari"lyriikkaa" ja enkä joutunu kovin usein kuulemaankaan niiden puheita ja selityksiä.. heidän olemuksessansa oli vain jotakin näkymätöntä joka sai omatuntoni levottomaksi. Joka sitten aikanaan johti minut tulemaan uskoon. Puhuin nyt omasta todellisesta kokemuksestani ja jotkut kaveritkin kertoivat kokeneensa samaa. Joten ei meilon lyriikkateoria pidä paikkaansa.

Kappas vaan, niin monen vuoden jälkeen nyt vasta kuulen että on parikin todistajaa jotka on ex narkkeja. Ihan täältä suomestako? Olis mukava päöstö joskus juttelemaan heidän kanssa ja vertailla näitä vapautumiskokemuksiamme ..

nii kyllä JT puolelle vetää myös tunteellisia ihmisiä, kyllähän siellä on sitä rakkauspommitusta ja kaiken maailman kehumisia että saadaan käännytyksenkohteet tuntemaan olonsa hyväksi ja arvostetuksi. Kyl meil hellareillakin käytetään järkeä, ei me nyt läpeensä hihhuleita olla.
Itse en ole kovin tunteellinen ihminen ja tiedän hellareita jotka on tulleet uskoon ihan järkeä käyttämälläkin. Ei se niin mustavalkoista ja yksinkertaista ole että JT olisi järkiuskonto ja helluntalaisuus tunneuskonto.

Mä ainakin tiedän henkilökohtaisesti kaksi, jotka käytti kovia huumeita ja käänty JT.si ja muutti täysin elämäänsä. Toinen oli niin pohjalla että myi itteensä, et sai rahaa huumeisiin. Et kyl näitä löytyy, mut ei niistä hirveesti puhuta tai kehuta. Niiku taas hel.seurakunnissa heidät nostetaan esille ja puhutaan ja vedotaan tunteisiin. Jtllä eletty elämä yritetään mahdollisimman nopeesti unohtaa, kaikki yritetään nopeesti muuttaa: puhetapa, ulkonäkö, vaatteet jne. Sääntöjä sääntöjen perään plus omantuntoa viritetään erittäin tiukalle. Sitten aivopestään ettei koskaan ole tarpeeks hyvä jehovalle. Aina pitää tehdä enemmän ja enemmän, lukea raamattua, tutkia, käydä kentällä..edistyä...edistyä...Siinä on sitten koko oravanpyörä koossa.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:syy voisi olla siinä että helluntailaisuus vetää voimakkaasti tunteellisia ihmisiä puoleensa,

jehovantodistajuus taas vetää enemmän puoleensa sääntöjä tarvitsevia ihmisiä

Jako on juuri tuossa, helluntailaisuus markkinoi itseään tunneuskontona ja jehovantodistajuus markkinoi itseään järkiuskontona.

helluntailaisuudessa säännöt eivät ole asian ydin, vaan armo ja anteeksianto,

jehovantodistajuudessa säännöt ovat armoa tärkeämpiä ja anteeksianto on häilyvää ja epävarmaa

Todistajuudessahan ei ole armoa, vaan Jehovan ansaitsematonta hyvyyttä, joka on kukkeimmillaan esimerkiksi Jehovan rakkaudellisessa järjestelyssä, jota kutsutaan karttamiseksi.

Markku Meilo kirjoitti: Kyseinen ihmeellinen voima on helluntailaisuuden lyriikka, minkään ulkoisemman voiman olemassaoloa ei kukaan helluntailainen ole osoittanut.

Ja en tiedä ketään jehovantodistajaa joka olis kokenut samaa.

Jehovantodistajuuden lyriikka ei tue pikaista muutosta, eikä siis anna apua yhtä nopeasti kuin helluntailaisuus. Kyseisestä ulkoisesta voimasta näyttö on tasan yhtä heppoista kuin helluntailaisuudessa.

syy voisi olla siinä että helluntailaisuus vetää voimakkaasti tunteellisia ihmisiä puoleensa,

jehovantodistajuus taas vetää enemmän puoleensa sääntöjä tarvitsevia ihmisiä,

helluntailaisuudessa säännöt eivät ole asian ydin, vaan armo ja anteeksianto,

jehovantodistajuudessa säännöt ovat armoa tärkeämpiä ja anteeksianto on häilyvää ja epävarmaa

mikkuitti kirjoitti:En tiiä näinkö läpi tai en, jotain selittää se että helluntalaisilla on todella monta ex alkoholistia ja ex narkkaria, he saivat ihmeellisen voiman päästä vapaaksi aineista ja elämään ihan tyytyväisinä ja onnellisina.

Kyseinen ihmeellinen voima on helluntailaisuuden lyriikka, minkään ulkoisemman voiman olemassaoloa ei kukaan helluntailainen ole osoittanut.

Ja en tiedä ketään jehovantodistajaa joka olis kokenut samaa.

Jehovantodistajuuden lyriikka ei tue pikaista muutosta, eikä siis anna apua yhtä nopeasti kuin helluntailaisuus. Kyseisestä ulkoisesta voimasta näyttö on tasan yhtä heppoista kuin helluntailaisuudessa.

En tiiä näinkö läpi tai en, jotain selittää se että helluntalaisilla on todella monta ex alkoholistia ja ex narkkaria, he saivat ihmeellisen voiman päästä vapaaksi aineista ja elämään ihan tyytyväisinä ja onnellisina. Ja en tiedä ketään jehovantodistajaa joka olis kokenut samaa. Kerran pyysin jt-vanhimmalta kertomuksia jehovantodistajista jotka pääsi vapaaksi päihteistä jehovan avulla.. sain sit muutamia verkkolehti artikkeleita ja ne oli pettymys, jotain etäisiä juttuja ulkomaalaisista miehistä jotka taistelemalla vapautu alkoholismista .. mutta suomalaista ei mitään.
nii pelkäsin että se outo helluntalaisten voima voi tarttua minuun ja enkä enää käyttäisi huumeita joita niin rakastin.

toinen juttu on voinu myös vaikuttaa se että kerran kävin usein kaverin luona jossa oli usein piiput kiertämässä ja valkoiset pulverit (amfetamiinia) pöydillä peilien päällä odottamassa seuraavaa sniffausta. Ja kaverin lapsuudenystävä kans kävi siellä usein, hyväksikäytön makua oli kun halus vaan asua viikonloppuisin kaverin luona ettei olis niin pitkät matkat seurakuntaansa.. tää kaveri oli tosi ärsyttävä, katseli aina telkkaa ja päätti että mitä kanavia katsotaan.. ja kun vedettiin aineita nii tää JT ei juuri välittänyt. Kunhan oli paikka missä asua viikonloput.. siinä kai tuli nähtyä että ei jehovantodistajilla ole sellaista voimaa joka saa narkkarit ajattelemaan asioita syvällisemmin. Tosin en pelänny jehovantodistajia ja pelkäsin hellareita jo ennen tätä tapausta mutta vahvisti kuitenkin ajatuksiani näistä uskovista.

ilmeisesti näit jehovantodistajuuden läpi ja se ei tehnyt vaikutusta, ihmetyttää että mikset nähnyt myös helluntailaisuuden läpi

Erikoista tosiaan .. en ole koskaan pelännyt jehovantodistajia mutta helluntalaisia ja muita vastaavia uskovia pelkäsin ajoittain.. erikoista että lopulta minustakin tuli helluntalainen. Koska olin syntinen ja rakastin syntejäni ja en halunnut menettää niitä nautintoja. Helluntalaisten vieressä koin usein voimakkaita omantunnontuskia siitä että en tee oikein elämälleni, se oli pelottavaa, jehovantodistajien vieressä ei ole koskaan tullut samoja tuntemuksia.

Helsingin Sanomien uutisissa oli tänään merkillinen maininta miehestä, joka pelkää Jehovan todistajia.

http://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_s428.html