Kirjoittaja sinner74 » 12.04.2016 10:57
Tämä nimittelyasia on aika moniulotteinen.
Asiasta tietämättömälle, todistajatermein ilmaistuna ”maailmalliselle”, lyhenteiden ”jehova” tai ”jehovalainen” käyttäminen on sangen luonteva tapa lyhentää pitkä ja vaikeasti taivutettava termi. Siihen ei liity minkäänlaista loukkaamistarkoitusta. ”Jehova” –erisnimen JT:lle pyhän merkityksen ymmärtämistä ei mitenkään voi edellyttää ummikolta. VT-seura yrittää kyykyttää koko maailmaa valitsemalla mahdollisimman hankalan nimen ompelukerholleen, ja on täysin ymmärrettävää, että termiä hieman oiotaan arkikielenkäytössä.
Väitän, että suurin osa JT-aikoina tai myöhemmin kokemastamme mielipahasta ”nimittelystä” johtuen on täysin turhaa. ”Nimittelijä” ei ole tarkoittanut mitään pahaa. Toki esimerkiksi koulumaailmassa kun lapset huomaavat, että joku loukkaantuu jostakin nimityksestä, niin sitä aletaan käyttää ihan siitä ilosta, että toinen reagoi siihen. Vaikka ei alkuperäistä syytä ymmärrettäisikään.
Sitten vaikeampiin kysymyksiin.
Onko jehovantodistajia oikeus kutsua ”jehoviksi”, ”jehovalaisiksi” tai ”jepuiksi”? On.
Onko jehovantodistajalla syytä loukkaantua em. ilmaisuista? Luultavasti ei.
Onko jehovantodistajalla oikeus loukkaantua em. ilmaisuista? Tottakai on.
Kannattaako käyttää tietoisesti sellaista termiä, josta joku toinen loukkaantuu? Riippuu tilanteesta.
Jos tarkoituksena, tai edes toiveena, ei ole saavuttaa dialogia toisen osapuolen kanssa, niin sama kai se on miksi sitä kutsuu.
Jos taas tavoitteena on jonkin sortin dialogi, tai jopa auttaminen, niin kielenkäyttöään kannattaa miettiä.
Oleellista ei ole, onko jokin oikein vai väärin, vaan se, miltä se tuntuu ja miten tunne edistää tavoitetta.
Tämä nimittelyasia on aika moniulotteinen.
Asiasta tietämättömälle, todistajatermein ilmaistuna ”maailmalliselle”, lyhenteiden ”jehova” tai ”jehovalainen” käyttäminen on sangen luonteva tapa lyhentää pitkä ja vaikeasti taivutettava termi. Siihen ei liity minkäänlaista loukkaamistarkoitusta. ”Jehova” –erisnimen JT:lle pyhän merkityksen ymmärtämistä ei mitenkään voi edellyttää ummikolta. VT-seura yrittää kyykyttää koko maailmaa valitsemalla mahdollisimman hankalan nimen ompelukerholleen, ja on täysin ymmärrettävää, että termiä hieman oiotaan arkikielenkäytössä.
Väitän, että suurin osa JT-aikoina tai myöhemmin kokemastamme mielipahasta ”nimittelystä” johtuen on täysin turhaa. ”Nimittelijä” ei ole tarkoittanut mitään pahaa. Toki esimerkiksi koulumaailmassa kun lapset huomaavat, että joku loukkaantuu jostakin nimityksestä, niin sitä aletaan käyttää ihan siitä ilosta, että toinen reagoi siihen. Vaikka ei alkuperäistä syytä ymmärrettäisikään.
Sitten vaikeampiin kysymyksiin.
Onko jehovantodistajia oikeus kutsua ”jehoviksi”, ”jehovalaisiksi” tai ”jepuiksi”? On.
Onko jehovantodistajalla syytä loukkaantua em. ilmaisuista? Luultavasti ei.
Onko jehovantodistajalla oikeus loukkaantua em. ilmaisuista? Tottakai on.
Kannattaako käyttää tietoisesti sellaista termiä, josta joku toinen loukkaantuu? Riippuu tilanteesta.
Jos tarkoituksena, tai edes toiveena, ei ole saavuttaa dialogia toisen osapuolen kanssa, niin sama kai se on miksi sitä kutsuu.
Jos taas tavoitteena on jonkin sortin dialogi, tai jopa auttaminen, niin kielenkäyttöään kannattaa miettiä.
Oleellista ei ole, onko jokin oikein vai väärin, vaan se, miltä se tuntuu ja miten tunne edistää tavoitetta.