Kirjoittaja IRanon » 15.07.2016 23:35
"Nyt olen vaikean ratkaisun edessä. Minun täytyy valita kahden rakkaan välillä."
Mikäli äitini minulle noin kirjoittaisi, voisin vastata:
Rakas Äiti,
Ymmärrän, että olet vaikean ratkaisun edessä. Niin olen minäkin. Suostunko uskonlahkosi kiristykseen vai rakastanko lapsiani? Haluanko, että elämääni määrittelee uskonlahkon doktriinit vai minulle tärkeimmät ihmiset maailmassa? Ymmärrän, että sinulle valinta on sinullekin vaikea. Toivon että ymmärrät myös minun ratkaisuni, jotka kaikessa pyrin tekemään siten kuin katson asian olevan oikein.
Tiedän, että olet surullinen kuten minäkin olen. Valinnat ovat vaikeita. MInullekin oli vaikeata jättä tämä myrkyllinen omavanhurskas oppi. En halua olla itsekäs, mutta katson, että on itsekkäämpää pyytää muita toimimaan kuin itse haluaa, kuin toimia kuten itse parhaaksi näkee.
Ymmärrän, että kirjeesi kirjoittaminen tuntui sinusta raskaalta. Toivon, että mieltäsi keventää se, että jätetyeni tämän pahan lahkon, johon sinä vielä kuulut on elämäni muuttunut paljon. En enää mieti mitä tämä lahko minusta haluaa, vaan toimin nyt siten kuinka voisin olla parempi ihminen lähimmilleni ja muille ihmisille.
Lapselleni, puolisolleni, ystävilleni ja kaikille muillekin, joita kohtaan pyrin olemaan "ihmisiksi".
Mitä tulee Jumalaan; Jehovaan, kuten sitä häntä kutsut. Varaan itselleni ja muille, myös lapsilleni vapauden uskoa tai palvoa, kuten he parhaaksi näkevät. Mutta mikäli heidän uskonsa tai palvontansa estävät minua toimimasta oikein tai rakastamasta lapsiani, en halua osallistua pahuuteen. Vaikka suhteeni Jumalaan, voi sinua kauhistuttaa, ja etten usko enää sellaisiin opetuksiin, joihin sinä uskot. Olen melko varma katsoessani maailmaa, jos se tahto joita ihmiset uskonnon nimissä tekevät, käytettäisiin hyvään, voisi maailma olla huomattavasti kauniimpi paikka.
Sinun uskontosi ei edusta hyvää taikka kaunista, olenhan minä senkin saanut kokea. Ymmärrät varmasti, mikäli mietit kuinka minä tämän uskonnon koin. Sinulla on varmati siihen aikaa salin penkillä istuessasi tai kentällä käydessäsi. Siellä ei ole kiire mihinkään...
Toivon sinulle Äiti kaikkea hyvää.
Murtunein sydämmin
Lapsesi ja lapsenlapsesi
"Nyt olen vaikean ratkaisun edessä. Minun täytyy valita kahden rakkaan välillä."
Mikäli äitini minulle noin kirjoittaisi, voisin vastata:
Rakas Äiti,
Ymmärrän, että olet vaikean ratkaisun edessä. Niin olen minäkin. Suostunko uskonlahkosi kiristykseen vai rakastanko lapsiani? Haluanko, että elämääni määrittelee uskonlahkon doktriinit vai minulle tärkeimmät ihmiset maailmassa? Ymmärrän, että sinulle valinta on sinullekin vaikea. Toivon että ymmärrät myös minun ratkaisuni, jotka kaikessa pyrin tekemään siten kuin katson asian olevan oikein.
Tiedän, että olet surullinen kuten minäkin olen. Valinnat ovat vaikeita. MInullekin oli vaikeata jättä tämä myrkyllinen omavanhurskas oppi. En halua olla itsekäs, mutta katson, että on itsekkäämpää pyytää muita toimimaan kuin itse haluaa, kuin toimia kuten itse parhaaksi näkee.
Ymmärrän, että kirjeesi kirjoittaminen tuntui sinusta raskaalta. Toivon, että mieltäsi keventää se, että jätetyeni tämän pahan lahkon, johon sinä vielä kuulut on elämäni muuttunut paljon. En enää mieti mitä tämä lahko minusta haluaa, vaan toimin nyt siten kuinka voisin olla parempi ihminen lähimmilleni ja muille ihmisille.
Lapselleni, puolisolleni, ystävilleni ja kaikille muillekin, joita kohtaan pyrin olemaan "ihmisiksi".
Mitä tulee Jumalaan; Jehovaan, kuten sitä häntä kutsut. Varaan itselleni ja muille, myös lapsilleni vapauden uskoa tai palvoa, kuten he parhaaksi näkevät. Mutta mikäli heidän uskonsa tai palvontansa estävät minua toimimasta oikein tai rakastamasta lapsiani, en halua osallistua pahuuteen. Vaikka suhteeni Jumalaan, voi sinua kauhistuttaa, ja etten usko enää sellaisiin opetuksiin, joihin sinä uskot. Olen melko varma katsoessani maailmaa, jos se tahto joita ihmiset uskonnon nimissä tekevät, käytettäisiin hyvään, voisi maailma olla huomattavasti kauniimpi paikka.
Sinun uskontosi ei edusta hyvää taikka kaunista, olenhan minä senkin saanut kokea. Ymmärrät varmasti, mikäli mietit kuinka minä tämän uskonnon koin. Sinulla on varmati siihen aikaa salin penkillä istuessasi tai kentällä käydessäsi. Siellä ei ole kiire mihinkään...
Toivon sinulle Äiti kaikkea hyvää.
Murtunein sydämmin
Lapsesi ja lapsenlapsesi