Kirjoittaja Voimantorni » 04.10.2016 23:40
Minä muistan aikoinaan näistä uskomuksista irrottautuessani tajunneeni, että nämä apokalyptiset teemat ovat olleet pinnalla oikeastaan aina ja universaalisti. Kaikkina aikoina on ollut niitä, jotka ovat olleet vakuuttuneita, että juuri heidän aikanaan eletään viimeisiä aikoja, mutta maailma ei ole vielä koskaan päättynyt. Tällainen maailmanlopun ennustelu on mitä ilmeisimmin yleis-inhimillinen piirre, kuten uskonnollisuus ylipäätäänkin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että maailman tuhansista myyteistä joku olisi sen enempää totta kuin muutkaan.
Mitä sitten kristinuskon aihepiiriin tulee, niin suoraan sanottuna sekin on ollut pelkkää lopun odottelua aivan sieltä ensi metreiltä lähtien. Kuten Markku Meilo tuossa jo mainitsi, lupasi Jeesus palaavansa seuraajiensa elinaikana. Ja juuri sellaisena tuo lupaus myös ymmärrettiin, mikä on selvästi nähtävissä Paavalin, Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kirjoituksista. Koko UT kautta linjan pitää esillä tätä Jeesuksen pikaisen paluun ja maailmannäyttämön vaihtumisen teemaa, ja Ilmestyskirja vielä loppukiihdyttelee odotusta käyttämällä aina viimeisiin jakeisiin saakka sanaa "pian". Noidenkin tekstien kirjoittamisesta on kulunut jo 1900 vuotta.
Maailmassa on aina ollut omat konfliktinsa ja sotansa. Tuollaiset päättäjien käyttämät termit kuten "rauha ja turvallisuus" ovat vakiintuneita aikojen saatossa erittäinkin yleisiksi lausekkeiksi. Ex-todistajana ymmärrän kyllä hyvin, minkälainen tunnetila tuollaisen kuulemiseen saattaa olla sidottu. On silti hyvä muistaa, että jokaisessa uskonnossa on omat jargoninsa ja iskulauseensa, jotka aktivoivat jäsentensä tunteet tehokkaasti käyntiin. Jehovan todistajat toistelevat tiettyjä mantroja ja esim. helluntailaiset tai krishna-liikkeen jäsenet hieman toisia.
Lisäksi on hyvä muistaa sekin, että lisääntyneestä informaationkulusta huolimatta se maailma, jossa nykyään elämme, on huomattavasti rauhallisempi paikka kuin milloinkaan aiemmin. Ihmisten määrä on toki lisääntynyt, mutta määräänsä nähden ihmiset tekevät paljon vähemmän henki- ja väkivaltarikoksia kuin aiempina vuosisatoina.
Minä muistan aikoinaan näistä uskomuksista irrottautuessani tajunneeni, että nämä apokalyptiset teemat ovat olleet pinnalla oikeastaan aina ja universaalisti. Kaikkina aikoina on ollut niitä, jotka ovat olleet vakuuttuneita, että juuri heidän aikanaan eletään viimeisiä aikoja, mutta maailma ei ole vielä koskaan päättynyt. Tällainen maailmanlopun ennustelu on mitä ilmeisimmin yleis-inhimillinen piirre, kuten uskonnollisuus ylipäätäänkin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että maailman tuhansista myyteistä joku olisi sen enempää totta kuin muutkaan.
Mitä sitten kristinuskon aihepiiriin tulee, niin suoraan sanottuna sekin on ollut pelkkää lopun odottelua aivan sieltä ensi metreiltä lähtien. Kuten Markku Meilo tuossa jo mainitsi, lupasi Jeesus palaavansa seuraajiensa elinaikana. Ja juuri sellaisena tuo lupaus myös ymmärrettiin, mikä on selvästi nähtävissä Paavalin, Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kirjoituksista. Koko UT kautta linjan pitää esillä tätä Jeesuksen pikaisen paluun ja maailmannäyttämön vaihtumisen teemaa, ja Ilmestyskirja vielä loppukiihdyttelee odotusta käyttämällä aina viimeisiin jakeisiin saakka sanaa "pian". Noidenkin tekstien kirjoittamisesta on kulunut jo 1900 vuotta.
Maailmassa on aina ollut omat konfliktinsa ja sotansa. Tuollaiset päättäjien käyttämät termit kuten "rauha ja turvallisuus" ovat vakiintuneita aikojen saatossa erittäinkin yleisiksi lausekkeiksi. Ex-todistajana ymmärrän kyllä hyvin, minkälainen tunnetila tuollaisen kuulemiseen saattaa olla sidottu. On silti hyvä muistaa, että jokaisessa uskonnossa on omat jargoninsa ja iskulauseensa, jotka aktivoivat jäsentensä tunteet tehokkaasti käyntiin. Jehovan todistajat toistelevat tiettyjä mantroja ja esim. helluntailaiset tai krishna-liikkeen jäsenet hieman toisia.
Lisäksi on hyvä muistaa sekin, että lisääntyneestä informaationkulusta huolimatta se maailma, jossa nykyään elämme, on huomattavasti rauhallisempi paikka kuin milloinkaan aiemmin. Ihmisten määrä on toki lisääntynyt, mutta määräänsä nähden ihmiset tekevät paljon vähemmän henki- ja väkivaltarikoksia kuin aiempina vuosisatoina.