Veljesseura.org

Vt-seuran seuraannossa homma jatkui katkeamattomana, juopottelun ja naisjuttujen sitä haittaamatta. Noin kai se alalla menee yleisemminkin.

Totuus™ ei ole "mitä", vaan "ketä".

Tämä voidaan nähdä siitäkin, että jos joku erotetaan asian X takia, ja asia muuttuu myöhemmin sallituksi (tai jopa suositelluksi tai vaadituksi), häntä ei tulla anelemaan takaisin anteeksipyyntöjen ja kukkapuskan kera. Ei, ryömimisharjoitus on edelleen tarpeen, koska kyseinen henkilö uhmasi hallintoelimen voimassaolevaa opetusta.

Vartiotorni ajattelee kai tuomitsevansa katolisen kirkon, mutta tulee samalla jälleen kerran tuominneeksi itse itsensä:

Vartiotorni 2011 kirjoitti:Jeesus opetti, että yksikään hänen opetuslapsistaan ei saisi yrittää olla toisia huomattavampi. Hän sanoi: ”Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, niin hänen on oltava viimeinen kaikista ja kaikkien palvelija.” (Markus 9:35.) Vähän ennen kuolemaansa hän antoi seuraajilleen selvän käskyn: ”Teitä älköön kutsuttako rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, kun taas te kaikki olette veljiä. Älkää myöskään kutsuko ketään isäksenne maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, taivaallinen. Älköön teitä liioin kutsuttako ’johtajiksi’, sillä yksi on teidän Johtajanne, Kristus.” (Matteus 23:1, 8–10.) Noudattavatko paavit mielestäsi Pietarin ja Kristuksen opetuksia?

Jotkut sanovat, että paavien seuraanto jatkuu katkeamattomana, vaikka viranhaltija ei noudattaisikaan kristillistä elämäntapaa. Tuntuuko tämä järkevältä? Jeesus sanoi: ”Jokainen hyvä puu tuottaa hyvää hedelmää, mutta jokainen huono puu tuottaa kelvotonta hedelmää; hyvä puu ei voi kantaa kelvotonta hedelmää eikä huono puu tuottaa hyvää hedelmää.” Mitä ajattelet todisteiden valossa, haluaisikohan Pietari tai Kristus tulla yhdistetyksi paavien tuottamaan hedelmään? (Matteus 7:17, 18, 21–23.)

http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2011571

nabander kirjoitti:Tämä, että "totuuden" sisäistä dynamiikkaa muutetaan jatkuvasti on itsessään mielenkiintoinen asia. Se hyväksytään kollektiivisena tapahtumana, miksi sitä ei voisi hyväksyä myös yksilöllisellä tasolla?

Kunnioittavasti kerron yhden vertauksen.

Jos ulko-oven lukon rakennetta muutetaan pikku hiljaa toiseksi, jossain vaiheessa käy niin, että avain ei enää sovi lukkoon, ts. ovi ei aukea sillä avaimella, millä aiemmin aukesi.

Minun "totuuden avaimeni" on sellainen, ettei sillä enää pääse nykyisen "totuuden" sisään. Ei vaikka kuinka yrittäisi. Joten paluu ei ole mahdollinen.

Kunnioittavasti JP

nabander kirjoitti:Tämä, että "totuuden" sisäistä dynamiikkaa muutetaan jatkuvasti on itsessään mielenkiintoinen asia. Se hyväksytään kollektiivisena tapahtumana, miksi sitä ei voisi hyväksyä myös yksilöllisellä tasolla?

Sitä ei voi hyväksyä yksilöllisellä tasolla, koska jehovantodistajuus kieltää olemasta täysin yksilöllinen. Tiettyyn rajaan voi olla yksilöllinen noin muuten, mutta ei koskaan oppikysymyksissä.

Voisiko tulla sellainen päivä, että valo voisi kirkastua yksilöllisesti ja yhden "totuuden" konseptin sijaan olisikin kahdeksisen miljoonaa yksilöllistä "totuutta" mutta kuitenkin yhden yhteisöllisyyden alla? Taidan tavoitella Jupiteria taivaalta.

Tämä voisi toteutua vapaakirkossa, muttei koskaan jehovantodistajien keskuudessa.

Puhdas määrittelykysymys. Jos totuuden ei katsota koostuvan vaikka sadasta yksittäisestä osatotuudesta vaan se edustaa vain ja ainoastaan kulloinkin voimassa olevaa osiensa summaa voi "totuuteen" palata vaikka sen on toisennäköisenä taakseen jättänyt. Jos siis totuus olisi kuin kolmiyhteinen jumala, kaikki erillisiä mutta kuitenkin kaikki yhtä ja samaa, niin totuuden jättäminen ja siihen palaaminen ei olisi kiinni sen sisällöstä, kysymys on vain konseptista. Tässä viikko pari sitten lueskelin, että Toblerone patukoiden designia on muutettu, jotta sen hinta voidaan pitää samana kuten myös laatikon ulkomuoto, ainoa muutos on tapahtunut itse tuotteen määrässä. Jos söin ennen Tobleronea vanhalla konseptilla, niin joudun näinollen kysymään itseltäni, että söisinkö nykyjään Tobleronea ollenkaan vai onko se muuttunut joksikin muuksi? Tulen siihen lopputulemaan, että konsepti eli Toblerone on sama, vaikka tuote onkin vähän erinäköinen (ja samalla helpommin murrettavissa) kuin ennen. Söin ennen Tobleronea ja syön sitä siis vastakin. Sama tuon "totuuden" suhteen jos aivoissani joskus tulisi häiriötilanne ja kokisin tärkeäksi "totuuteen" palata niin voisin sen mielestäni tehdä. "Totuus" ei olisi samannäköinen kuin ennen, mutta konseptina eli ainoana väitettynä oikeana tienä se olisi edelleen olemassa. Tämä, että "totuuden" sisäistä dynamiikkaa muutetaan jatkuvasti on itsessään mielenkiintoinen asia. Se hyväksytään kollektiivisena tapahtumana, miksi sitä ei voisi hyväksyä myös yksilöllisellä tasolla? Voisiko tulla sellainen päivä, että valo voisi kirkastua yksilöllisesti ja yhden "totuuden" konseptin sijaan olisikin kahdeksisen miljoonaa yksilöllistä "totuutta" mutta kuitenkin yhden yhteisöllisyyden alla? Taidan tavoitella Jupiteria taivaalta.

Kunnioittavasti teidän
Nabander

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Muljahti mieleen egyptiläisestä viisauskirjallisuudesta nimi Amenemopen.

Ei turha hemmo lainkaan kun jumala kuulema henkeytti raamatunkirjoittajatkin kopioimaan tyypin kokoamia ajatelmia, tyyppihän oli vihollisjumalan palvelija.

Markku Meilo kirjoitti:

Sananlaskut 26:
27Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle.

Onkohan toikin Raamatussa Salomon piikkiin laitettu sutkaus Egyptistä lainattua?

Muljahti mieleen egyptiläisestä viisauskirjallisuudesta nimi Amenemopen. Hänelläkin oli paljon mielenkiintoista tarjottavaa, jota voi vilkuilla vaikka täältä. Enkkuwikipediasta löytää lisää valoa.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:...miksi tuollainen öpaut 100 vuotta suunnilleen kestävä asia kestäisi nykyäänkään sen kauempaa.

Joku siinä Raamatun Jeesuksen lupauksessa ontuu jo silloisenkin odottelun kohtuuttomuudessa. Raamatussa jumala taikoi taivaankappaleita kasveja sekä eläimiä muutamassa päivässä, toisaalta se oli eri jumala se. Pakkosiirtolaisuuden aikaan valittu Jahve tuntuu olevan hitaampi liikkeissään, mutta sitä vikkelämpi lupailemaan.

Sananlaskut 26:
27Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle.

Onkohan toikin Raamatussa Salomon piikkiin laitettu sutkaus Egyptistä lainattua?

Markku Meilo kirjoitti:... konvettipuheessa sanottiin 1960-luvulla, että Saatanan maailmasta ei oteta rahaa vastaan vaikka sitä tarjottaisiin. Oli kuulemma totuus sitä sorttia, että Jehova pitää siitä huolen ja jos ei pidä, niin on aika laittaa lappu luukulle.

No sitten Norjassa anoivat valtiolta ja vielä oikein kusettamalla jäsenmääräksi muistonvieton osanottajamäärän, viranomaiset eivät menneet retkuun ja Jehova jäi nuolemaan näppejään. Miksi palata systeemin, jonka olisi laitettava lappu luukulle, mutta ei laita?

Sanotaan että iso laiva kääntyy hitaasti. Vielä hitaammin se kääntyy jos jäävuori on sen jo repäissyt kyljestä halki ja on puolillaan vettä. Mutta luonnonlait kuitenkin hoitavat asian loppuun.

Jos 1.vuosisadan kuluessa ei saatu aikaan Valtakuntaa eikä paratiisiakaan, niin miksi tuollainen öpaut 100 vuotta suunnilleen kestävä asia kestäisi nykyäänkään sen kauempaa.
Ja kovastihan tuo ontuu jo lopun edellä. Se loppu vaan taitaakin tulla sille joka sitä julistaa toisille tulevaksi.

Sananlaskut 26:
27Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle.

Veli-Hopea kirjoitti:Meidän pitää laittaa valtakunnan asiat etusijalle. Ainahan se on kaikki annettava ja uhrattava sinne suuntaan .

Joku tuollainen muistikuva mullakin puheissa toistuneesta kestokaavasta on, se tuskin on suuremmin muuttunut vuosien varrella.

Toisaalta muistan elävästi kun Työviksellä yhdessä konvettipuheessa sanottiin 1960-luvulla, että Saatanan maailmasta ei oteta rahaa vastaan vaikka sitä tarjottaisiin. Oli kuulemma totuus sitä sorttia, että Jehova pitää siitä huolen ja jos ei pidä, niin on aika laittaa lappu luukulle.

No sitten Norjassa anoivat valtiolta ja vielä oikein kusettamalla jäsenmääräksi muistonvieton osanottajamäärän, viranomaiset eivät menneet retkuun ja Jehova jäi nuolemaan näppejään. Miksi palata systeemin, jonka olisi laitettava lappu luukulle, mutta ei laita?

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:
Vt-tutkistelussa sanottiin esmes että "meidän täytyy ajatella jatkuvasti muita, emme saa ajatella itseämme yhtään".

Oliskohan Jarkke tuo "muita" käytännössä sama kuin Vt-seura, The One And Only Järjestö?

Meidän pitää laittaa valtakunnan asiat etusijalle. Ainahan se on kaikki annettava ja uhrattava sinne suuntaan .

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Vt-tutkistelussa sanottiin esmes että "meidän täytyy ajatella jatkuvasti muita, emme saa ajatella itseämme yhtään".

Oliskohan Jarkke tuo "muita" käytännössä sama kuin Vt-seura, The One And Only Järjestö?

Ja mites palaat vuoden 1975 jälkeen kun oli välissä se maailmanloppu ja olit tuhon oma? Ai jaa se olikin vääräksi profeetaksi osoittautuneen tahon väärä profetia, ei siis syytäkään palata.

Lisäksi järjestön opetukset tuntuvat tänä päivänä paljon ahdistavammilta kuin 1980-luvulla, jolloin minä tulin mukaan.

Ja silloin kun Turuilla ja toreilla asuessani kävin kokouksessa erotettuna ollessani, niin sen huomasi selvästi että jt-asia ei enää tuntunut samalta kuin silloin aikoinaan. Vt-tutkistelussa sanottiin esmes että "meidän täytyy ajatella jatkuvasti muita, emme saa ajatella itseämme yhtään".

Se tuntui täysin väärältä. MInun mielestäni asia on juuri toisinpäin. Täytyy ensin ajatella kaikessa itseään jotta oma elämä olisi hyvin järjestetty. Sitten mahdollisesti voi ajatella muitakin sopivasti ... jopa auttaa jos haluaa harrastaa hyväntekeväisyyttä. Omat asiat oltava kunnossa että voisi toisia auttaa.

Jotkut hyvää tarkoittavat Jehovan todistajat saattavat toivoa, että seurakunnasta erotetut tai eronneet palaisivat takaisin "totuuden" yhteyteen. Onko tämä helppoa? Onko tämä edes mahdollista?



Jos erottamisesta tai eroamisesta on kulunut jo pitkä aika, ehkä parikymmentä vuotta tai enemmän, paluu "totuuden" yhteyteen ei ole mahdollista.

Miksi näin voidaan sanoa?

http://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_w362.html