Kirjoittaja Polyester » 19.01.2017 20:29
Ei korppi korpin silmää noki, mutta toisaalta - osa 3 -keskustelussa oli myös lukijoiden kysymyksen lähettämisestä:
Veli Syytetty:
Se asia, mistä mä oon sun kanssa jutellu, niin se lähtee Brooklyniin ihan... se on oikeastaan valmis.
Veli Itsevarma:
Sä lähetät sinne kirjeen?
Veli Syytetty:
Joo.
Veli Hukka:
Ois kiva kuulla, vai onko se valtiosalaisuus?
Veli Itsevarma:
No se on kunnossa sinänsä, jos siitä lähtee lukijoiden kysymys. Se on se oikee tapa hoitaa asioita. Kuhan et...
Veli Syytetty:
En mä oo siinä kokenu ongelmaa, että silloin kun se on vaikka kirjantutkisteluaineistossa, niin mä oon siinä ajatellu, että tää on se aineisto tällä hetkellä. Ei se oo ollu mulle silleen, että... vaikka mä tietysti koen sen, että se on vain [Vartiotorni]seuran tän hetkinen tulkinta siitä asiasta.
Veli Itsevarma:
Siis silloin, jollei tuu omantunnon kans ristiriitaa... Siis kyllä mä koin silloin aikanaan sen käsityksen suuren ahdistuksen sisällöstä... niin mä koin sen semmosena silloin kasvuvuosinani, että tää on uskomaton juttu, mutta kukaan ei tienny mun ajatustani siitä. Ja tota koska mä kuitenkin ajattelin silloin ihan samalla tavalla kuin Pietari puki sen sanoiksi. Jeesus kysyi, että ettekö tekin tahdo lähteä pois, niin Pietari sanoi: Herra, sinulla on ikuisen elämän sanat... Mä tiesin, että tämä on totuus ja kunnioitin järjestöä, kun järjestö esittää sen näin, mutta sitten, kun mä olin oppinut tuntemaan Mouritzin, niin mä hänelle puhuin siitä. Tiesin, etten ainakaan puhu kenellekään heikkouskoiselle tästä asiasta, ja Mouritzilla oli heti ratkaisu, että tehdään tuosta lukijain kysymys. Jos mä en olis puhunu hänelle, niin... ei se ollu kovin paljon ennen Kööpenhaminan konventtia, siitä ei ollu täyttä vuottakaan... ja sit se oli siellä Kööpenhaminan konventissa. Tiedän, että sillä lukijain kysymyksellä ei ollu mitään... kyllä se konventtiohjelma oli jo suunniteltu. Se oli jo mietitty, mutta se oli kamalan kiva havaita, mä nautin siitä Franzin puheesta sydänjuuriani myöten, kun mä kuuntelin, että vautsi! Nyt se tulee! Nyt se tulee! Itse asiassa Mouritz sen mulle, että koska se tuli nyt jo, niin... varmuuden vuoksi näki hyväksi sanoo mulle, että älä nyt kuvittele, että se tän meidän... hän käytti sanaa meidän lukijain kysymyksen takia oli, että Seura ei vastaa niin nopeasti niihin. Kyllä tätä on siellä vuosia pohdittu tätä asiaa, ja nyt oli aika julkasta se.
Olisihan sopimatonta, jos rivijulistaja tai -vanhin kuvittelisi, että hänellä on ollut ratkaiseva rooli uuden valon julkaisemisessa.
Lukijoiden kysymykset sattuvat vartiotornilogisesti hankalalle alueelle, sillä eihän Orjan jakama ravinto ainakaan oleellisimmilta osin voi riippua siitä, mitä joku keksii kysyä. Lukijat (sikäli kun kysymykset edes ovat aitoja) saanevat armon kysyä ainoastaan vähäpätöisempiä asioita ja sellaista, mikä olisi muutenkin joka tapauksessa julkaistu.
Lukijan kysymyksen lähettäminen on kyllä tavallaan hatunnoston arvoinen suoritus vilpittömälle Jehovan todistajalle. Osoittaa rohkeutta kysyä järjestöltä jotain, mikä edes rivien välistä voitaisiin mahdollisesti tulkita nykyisen opin arvosteluksi. Lisäksi kysyjän täytyy olla hengellisesti aktiivista ja oma-alotteista sorttia, eikä pelkkä passiivinen (tai sanoisinko jopa apaattinen) vastaanottaja, mihin jatkuva "Jehovan edelle menemisestä", "järkeilystä" ym. varoittelu helposti ajaa. Siinä onkin jo hyvä pohja ottaa vielä yksi askel ja ryhtyä tarkastelemaan, mitä Vartiotorniseura oikeasti tekee ja opettaa.
[url=http://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_s681.html]Ei korppi korpin silmää noki, mutta toisaalta - osa 3[/url] -keskustelussa oli myös lukijoiden kysymyksen lähettämisestä:
[quote]Veli Syytetty:
Se asia, mistä mä oon sun kanssa jutellu, niin se lähtee Brooklyniin ihan... se on oikeastaan valmis.
Veli Itsevarma:
Sä lähetät sinne kirjeen?
Veli Syytetty:
Joo.
Veli Hukka:
Ois kiva kuulla, vai onko se valtiosalaisuus?
Veli Itsevarma:
No se on kunnossa sinänsä, jos siitä lähtee lukijoiden kysymys. Se on se oikee tapa hoitaa asioita. Kuhan et...
Veli Syytetty:
En mä oo siinä kokenu ongelmaa, että silloin kun se on vaikka kirjantutkisteluaineistossa, niin mä oon siinä ajatellu, että tää on se aineisto tällä hetkellä. Ei se oo ollu mulle silleen, että... vaikka mä tietysti koen sen, että se on vain [Vartiotorni]seuran tän hetkinen tulkinta siitä asiasta.
Veli Itsevarma:
Siis silloin, jollei tuu omantunnon kans ristiriitaa... Siis kyllä mä koin silloin aikanaan sen käsityksen suuren ahdistuksen sisällöstä... niin mä koin sen semmosena silloin kasvuvuosinani, että tää on uskomaton juttu, mutta kukaan ei tienny mun ajatustani siitä. Ja tota koska mä kuitenkin ajattelin silloin ihan samalla tavalla kuin Pietari puki sen sanoiksi. Jeesus kysyi, että ettekö tekin tahdo lähteä pois, niin Pietari sanoi: Herra, sinulla on ikuisen elämän sanat... Mä tiesin, että tämä on totuus ja kunnioitin järjestöä, kun järjestö esittää sen näin, mutta sitten, kun mä olin oppinut tuntemaan Mouritzin, niin mä hänelle puhuin siitä. Tiesin, etten ainakaan puhu kenellekään heikkouskoiselle tästä asiasta, ja Mouritzilla oli heti ratkaisu, että tehdään tuosta lukijain kysymys. Jos mä en olis puhunu hänelle, niin... ei se ollu kovin paljon ennen Kööpenhaminan konventtia, siitä ei ollu täyttä vuottakaan... ja sit se oli siellä Kööpenhaminan konventissa. Tiedän, että sillä lukijain kysymyksellä ei ollu mitään... kyllä se konventtiohjelma oli jo suunniteltu. Se oli jo mietitty, mutta se oli kamalan kiva havaita, mä nautin siitä Franzin puheesta sydänjuuriani myöten, kun mä kuuntelin, että vautsi! Nyt se tulee! Nyt se tulee! Itse asiassa Mouritz sen mulle, että koska se tuli nyt jo, niin... [color=#FF0000]varmuuden vuoksi näki hyväksi sanoo mulle, että älä nyt kuvittele, että se tän meidän... hän käytti sanaa meidän lukijain kysymyksen takia[/color] oli, että Seura ei vastaa niin nopeasti niihin. Kyllä tätä on siellä vuosia pohdittu tätä asiaa, ja nyt oli aika julkasta se. [/quote]
Olisihan sopimatonta, jos rivijulistaja tai -vanhin kuvittelisi, että hänellä on ollut ratkaiseva rooli uuden valon julkaisemisessa.
Lukijoiden kysymykset sattuvat vartiotornilogisesti hankalalle alueelle, sillä eihän Orjan jakama ravinto ainakaan oleellisimmilta osin voi riippua siitä, mitä joku keksii kysyä. Lukijat (sikäli kun kysymykset edes ovat aitoja) saanevat armon kysyä ainoastaan vähäpätöisempiä asioita ja sellaista, mikä olisi muutenkin joka tapauksessa julkaistu.
Lukijan kysymyksen lähettäminen on kyllä tavallaan hatunnoston arvoinen suoritus vilpittömälle Jehovan todistajalle. Osoittaa rohkeutta kysyä järjestöltä jotain, mikä edes rivien välistä voitaisiin mahdollisesti tulkita nykyisen opin arvosteluksi. Lisäksi kysyjän täytyy olla hengellisesti aktiivista ja oma-alotteista sorttia, eikä pelkkä passiivinen (tai sanoisinko jopa apaattinen) vastaanottaja, mihin jatkuva "Jehovan edelle menemisestä", "järkeilystä" ym. varoittelu helposti ajaa. Siinä onkin jo hyvä pohja ottaa vielä yksi askel ja ryhtyä tarkastelemaan, mitä Vartiotorniseura oikeasti tekee ja opettaa.