Kirjoittaja Tony » 29.03.2017 10:11
Mikä on paras tapa saada tehtailtua tapauskovia ja sosiaalisista syistä uskovia ihmisiä? Yksi erinomainen keino on ohjata ihmiset kehdosta saakka tiettyyn uskonnolliseen malliin, sitoutetaan heidät (kasteella) ennen kuin ehtivät kissaa sanomaan ja lätkäistään päälle uhkaus siitä, että jos jätät uskonnon, menetät läheisesi ja ystäväsi. Näin meillä on itseään ruokkiva systeemi, joka tuottaa väistämättä huomattavan määrän ihmisiä, jotka uskovat sosiaalisista syistä ja tavan vuoksi.
Mitä haittaa tapauskovaisuudesta ja sosiaalisista syistä uskomisesta sitten voi olla? Ilmiselvän ja epäinhimillisen hylkäämissäännön lisäksi se edistää uuden tutkimuksen mukaan kuolemanpelkoa.
Harras usko ja ateismi vähentävät kuolemanpelkoa – eniten pelkää epävarma välijoukko
Ei riitä, että uskoo tavan vuoksi.
Mikko Puttonen HS
Julkaistu: 28.3. 15:17
MONET uskonnot lupaavat elämälle jatkoa sen loputtuakin. Siksi uskonnon on ajateltu myös suojaavan kuolemanpelolta.
Mikä tahansa usko ei kuitenkaan pelkoa huojenna, vihjaa brittitutkijoiden yhteenveto sadasta aihetta käsittelevästä tutkimuksesta.
EI RIITÄ, että uskoo tavan vuoksi tai sosiaalisista syistä. Kuolemanpelko lievittyy vain syvästi uskonnollisilla henkilöillä.
Silloinkin kytkös on heikko. Vain joka kolmannessa tutkimuksessa oli tehty tämä havainto.
Melkein joka viidennessä tulos oli päinvastainen: uskonnolliset ihmiset olivatkin pelokkaampia kuin muut. Yli puolessa tutkimuksista ei löydetty vaikutusta suuntaan tai toiseen.
Tutkimuksista muodostuu siis osin ristiriitainen kuva. Se saattaa tutkijoiden mukaan kertoa kulttuurieroista. Suurin osa katsauksen tutkimuksista oli tehty Yhdysvalloissa, loput lähi-idässä ja Itä-Aasiassa.
RYHMÄ löysi tutkimuksista näyttöä myös sen puolesta, että kuolemanpelko noudattaa käännetyn U:n muotoista käyrää suhteessa uskonnollisuuteen. Uskonnottomia kuolema ahdisti yhtä vähän kuin hartaimpia uskovaisia.
Eniten elämän loppua pelkää siis epävarma välijoukko.
”Voi olla, että ateismi antaa myös lohtua kuoleman edessä tai ihmiset, jotka eivät tunne kuolemanpelkoa, eivät koe tarvetta hakeutua uskonnon pariin”, sanoo katsauksen johtaja
Jonathan Jong Oxfordin yliopistosta yliopiston
verkkosivulla.
Tutkimuksen julkaisi Religion, Brain & Behavior.
http://www.hs.fi/tiede/art-200000514588 ... 42d33d65bf
Maailman onnellisimman kansan uskomusjärjestelmät ja sisäiset säännöt tuottavat siis väistämättä onnettomia ja pelokkaita ihmisiä. Seurakunnissa ei toki lakata ihmettelemästä, miksi osa ihmisistä kärsii masennuksesta.
Mikä on paras tapa saada tehtailtua tapauskovia ja sosiaalisista syistä uskovia ihmisiä? Yksi erinomainen keino on ohjata ihmiset kehdosta saakka tiettyyn uskonnolliseen malliin, sitoutetaan heidät (kasteella) ennen kuin ehtivät kissaa sanomaan ja lätkäistään päälle uhkaus siitä, että jos jätät uskonnon, menetät läheisesi ja ystäväsi. Näin meillä on itseään ruokkiva systeemi, joka tuottaa väistämättä huomattavan määrän ihmisiä, jotka uskovat sosiaalisista syistä ja tavan vuoksi.
Mitä haittaa tapauskovaisuudesta ja sosiaalisista syistä uskomisesta sitten voi olla? Ilmiselvän ja epäinhimillisen hylkäämissäännön lisäksi se edistää uuden tutkimuksen mukaan kuolemanpelkoa.
[quote][size=150]Harras usko ja ateismi vähentävät kuolemanpelkoa – eniten pelkää epävarma välijoukko[/size]
[b]Ei riitä, että uskoo tavan vuoksi.[/b]
[img]http://i4.aijaa.com/m/00601/14358680.jpg[/img]
Mikko Puttonen HS
Julkaistu: 28.3. 15:17
MONET uskonnot lupaavat elämälle jatkoa sen loputtuakin. Siksi uskonnon on ajateltu myös suojaavan kuolemanpelolta.
Mikä tahansa usko ei kuitenkaan pelkoa huojenna, vihjaa brittitutkijoiden yhteenveto sadasta aihetta käsittelevästä tutkimuksesta.
EI RIITÄ, että uskoo tavan vuoksi tai sosiaalisista syistä. Kuolemanpelko lievittyy vain syvästi uskonnollisilla henkilöillä.
Silloinkin kytkös on heikko. Vain joka kolmannessa tutkimuksessa oli tehty tämä havainto.
Melkein joka viidennessä tulos oli päinvastainen: uskonnolliset ihmiset olivatkin pelokkaampia kuin muut. Yli puolessa tutkimuksista ei löydetty vaikutusta suuntaan tai toiseen.
Tutkimuksista muodostuu siis osin ristiriitainen kuva. Se saattaa tutkijoiden mukaan kertoa kulttuurieroista. Suurin osa katsauksen tutkimuksista oli tehty Yhdysvalloissa, loput lähi-idässä ja Itä-Aasiassa.
RYHMÄ löysi tutkimuksista näyttöä myös sen puolesta, että kuolemanpelko noudattaa käännetyn U:n muotoista käyrää suhteessa uskonnollisuuteen. Uskonnottomia kuolema ahdisti yhtä vähän kuin hartaimpia uskovaisia.
Eniten elämän loppua pelkää siis epävarma välijoukko.
”Voi olla, että ateismi antaa myös lohtua kuoleman edessä tai ihmiset, jotka eivät tunne kuolemanpelkoa, eivät koe tarvetta hakeutua uskonnon pariin”, sanoo katsauksen johtaja [b]Jonathan Jong[/b] Oxfordin yliopistosta yliopiston [url=http://www.ox.ac.uk/news/2017-03-24-study-who-least-afraid-death#]verkkosivulla[/url].
[url=http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/2153599X.2016.1238844?journalCode=rrbb20]Tutkimuksen[/url] julkaisi Religion, Brain & Behavior.[/quote]
http://www.hs.fi/tiede/art-2000005145889.html?share=47722ba51fcb69253469ae42d33d65bf
Maailman onnellisimman kansan uskomusjärjestelmät ja sisäiset säännöt tuottavat siis väistämättä onnettomia ja pelokkaita ihmisiä. Seurakunnissa ei toki lakata ihmettelemästä, miksi osa ihmisistä kärsii masennuksesta.