Weathertop kirjoitti:Niin monta kertaa kuin tämä onkin sanottu, on taas pakko: on loputtoman turhauttavaa, että päättäjät ja jopa ihmisoikeustuomioistuimet vain uskovat järjestön mukavia juttelevia tiedottajia karttamisasiasiassa lahkon omasta kirjallisuudesta huolimatta. Jonkinlaisen luopioiden oman kirje- ja sähköpostikampanjan masinoinnissa voisi olla ideaa.
Tän ongelman ydin onkin siinä, että päättäjät eivät koe jehovantodistajien uskontoa kiinnostavaksi asiaksi. Heitähän kiinnostaa vain politiikka ja yhteisten asioitten hoito.
Eihän minuakaan kiinnosta esim lestadiolaisuus. Ja jehovantodistajuus alkoi lapsena kiinnostamaan vain siksi, että en halunnut kuolla harmagedonissa. Eli lapsena minut tavallaan peloteltiin kiinnostumaan jehovantodistajuudesta sillä syyllä, että saisin elää pian koittavan tuhon yli joka kaiken lisäksi oli parin kolmen vuoden päässä. Siihen lapsena sitten hurahdin pelosta.
Ja mikään muukaan uskonto ei minua kiinnosta nyt kun olen vapautunut jehovantodistajuudesta.
Eli se on siinä. Päättäjät eivät jaksa innostua tutkimaan jt-asiaa syvemmältä, koska heitä ei vois vähempää kiinnostaa.
Ja jos joku päättäjä kiinnostuisikin niin mitä hän voisi jt-asialle tehdä. Ei yksi päättäjä voi asioille mitään tehdä ja kaikki päättäjät eivät yhdessä taikaiskusta kiinnostu.
Vaikka tietoa on saatavilla siihen millainen järjestö todella on, niin kiinnostuksen puute estää päättäjiä pureutumasta asiaan.
Tiedottajaa taas on helpoin uskoa ja todeta, että "No eihän tuossa jt-touhussa mitään ongelmallista ole. Miksi siihen pitäisi puuttua. Heidän pääedustajahan Suomessa sanoo, ettei siinä ole mitään ongelmia".
Mikä on kivan helppoa uskoa, niin sille ei tarvitse vaivautua tekemään mitään.
Eikä uskonnoille oikeastaan edes voisi tehdä mitään, koska ne ovat niin hyvin suojeltuja Suomenkin laissa.
Ei voi muuta kuin sanoa näsäviisaasti että "Miksi sitten pitää liittyä tuollaisiin uskontoihin? Pysyy poissa niistä, niin ei tule ensimmäistäkään niihin liittyvää ongelmaa".
[quote="Weathertop"]Niin monta kertaa kuin tämä onkin sanottu, on taas pakko: on loputtoman turhauttavaa, että päättäjät ja jopa ihmisoikeustuomioistuimet vain uskovat järjestön mukavia juttelevia tiedottajia karttamisasiasiassa lahkon omasta kirjallisuudesta huolimatta. Jonkinlaisen luopioiden oman kirje- ja sähköpostikampanjan masinoinnissa voisi olla ideaa.[/quote]
Tän ongelman ydin onkin siinä, että päättäjät eivät koe jehovantodistajien uskontoa kiinnostavaksi asiaksi. Heitähän kiinnostaa vain politiikka ja yhteisten asioitten hoito.
Eihän minuakaan kiinnosta esim lestadiolaisuus. Ja jehovantodistajuus alkoi lapsena kiinnostamaan vain siksi, että en halunnut kuolla harmagedonissa. Eli lapsena minut tavallaan peloteltiin kiinnostumaan jehovantodistajuudesta sillä syyllä, että saisin elää pian koittavan tuhon yli joka kaiken lisäksi oli parin kolmen vuoden päässä. Siihen lapsena sitten hurahdin pelosta.
Ja mikään muukaan uskonto ei minua kiinnosta nyt kun olen vapautunut jehovantodistajuudesta.
Eli se on siinä. Päättäjät eivät jaksa innostua tutkimaan jt-asiaa syvemmältä, koska heitä ei vois vähempää kiinnostaa.
Ja jos joku päättäjä kiinnostuisikin niin mitä hän voisi jt-asialle tehdä. Ei yksi päättäjä voi asioille mitään tehdä ja kaikki päättäjät eivät yhdessä taikaiskusta kiinnostu.
Vaikka tietoa on saatavilla siihen millainen järjestö todella on, niin kiinnostuksen puute estää päättäjiä pureutumasta asiaan.
Tiedottajaa taas on helpoin uskoa ja todeta, että "No eihän tuossa jt-touhussa mitään ongelmallista ole. Miksi siihen pitäisi puuttua. Heidän pääedustajahan Suomessa sanoo, ettei siinä ole mitään ongelmia".
Mikä on kivan helppoa uskoa, niin sille ei tarvitse vaivautua tekemään mitään.
Eikä uskonnoille oikeastaan edes voisi tehdä mitään, koska ne ovat niin hyvin suojeltuja Suomenkin laissa.
Ei voi muuta kuin sanoa näsäviisaasti että "Miksi sitten pitää liittyä tuollaisiin uskontoihin? Pysyy poissa niistä, niin ei tule ensimmäistäkään niihin liittyvää ongelmaa".