Eroon huonoista tavoista?

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :geek: :ugeek: :angel: :clap: :crazy: :eh: :problem: :shh: :shifty: :sick: :silent: :think: :thumbdown: :thumbup: :wave: :wtf:

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Eroon huonoista tavoista?

Kirjoittaja Kaarmis » 08.02.2008 17:10

Valtakunnan palvelija kirjoitti:Näinhän se on ettei elämää kannata pelätä. Kerran täällä vain eletään, joten jos tupakka on se hyvän elämän ehto, niin antaa palaa. Itsekin tykkään harjoittaa paheita joskus.

Kuitenkin.. Terve sielu terveessä ruumiissa. Terveellisyys kyllä näkyy ja tuntuu. Siihen kannattaa pyrkiä.
Mens sana in corpore sano, Mene saunaan, niin korpraali sano. :lol:

Tällä hetkellä tupakka maistuu hyvältä. Jos aloitin sen 42vee (idioottimaista eikö totta) joten saattaa olla kuoleman kannalta yx hailee poltanko vai en. Ja jos ei oo, onko silläkään väliä? :shock:

Kirjoittaja possessed by Satan » 08.02.2008 16:41

Haave ikuisesta elämästä paratiisissa maan päällä
Ei kiinnosta 8)

Kirjoittaja madgyver » 08.02.2008 00:22

Mun elintavat on poisjäämisen jälkeen menny kyllä huonommaksi. Tupakkaa palaa paljon enemmän kuin jeppuaikoina (kyllä, paloi sitä silloinkin ja välillä aika runsaastikin) ja ruokavaliokin on suhteellisen epäterveellinen (tosin en ole koskaan mikään terveysruokaintoilija ollut). Toisaalta, alkoholinkäyttö on vähentynyt todella paljon. Dokauskertoja on paljon harvemmin kuin ennen :) Mutta jos pitäisi valita, niin ennemmin kuolema viiskymppisenä sydäninfarktiin, kuin loppuelämä jeppuloissa.

Kirjoittaja Analysoija » 06.02.2008 13:55

Valtakunnan palvelija kirjoitti:Näinhän se on ettei elämää kannata pelätä. Kerran täällä vain eletään, joten jos tupakka on se hyvän elämän ehto, niin antaa palaa. Itsekin tykkään harjoittaa paheita joskus.

Kuitenkin.. Terve sielu terveessä ruumiissa. Terveellisyys kyllä näkyy ja tuntuu. Siihen kannattaa pyrkiä.
Suomessa ylipainosta ja vääränlaisesta ruokavaliosta johtuvia kuolemia on enemmän monien tutkimusten mukaan kuin tupakasta.

Siksi mieluummin sauhuttelen ja pyrin vallitsemaan "outokumpuani" ja tarkkailemaan syömisiäni :idea:

Kirjoittaja Valtakunnan palvelija » 06.02.2008 12:21

Näinhän se on ettei elämää kannata pelätä. Kerran täällä vain eletään, joten jos tupakka on se hyvän elämän ehto, niin antaa palaa. Itsekin tykkään harjoittaa paheita joskus.

Kuitenkin.. Terve sielu terveessä ruumiissa. Terveellisyys kyllä näkyy ja tuntuu. Siihen kannattaa pyrkiä.

Kirjoittaja Turhapuro » 05.02.2008 23:08

Kysymys. Mitkä normaalielämässä on huonoja tapoja?

Elämällä elämää työtä tehden ja veroja maksaen. Juo siilloin viiniä kun huvittaa ja poltaa tupakkaa jos haluaa. Kaiken lisäksi pyrkii olemaan hyvä lähimmäisilleen ja ei aiheuta heille ikävää. Mitä muuta vaaditaan hyvältä elämältä? Kaiken lisäksi normaali auttamisen halu ihmisiä kohtaan, joka on normaalin rajoissa. Kerjäläisille en euroa anna, mutta jos eteen osuu joku oikea spuge, niin saatan antaa kaljarahat =D (edellyttää rehellisyyttä, ei mihinkään bussilippuun, vaan ihan kaljaan=)

Isäni ei antanut latia jollekkin ratikkalipun pyytäjälle, mutta kerran oli rehellinen spuge. joka oikeesti tarvitsi kaljaa ja pyysi rahaa. Faija antoi ja sanoi, että olet rehellinen mies =) Spuge kertoi, että pakko saada olut. Se sai =D (työn puolesta näihin tilanteisiin törmättiin ja kaiken laista näki)

Kirjoittaja Valtakunnan palvelija » 05.02.2008 15:19

Anonymous kirjoitti:... Elämä on parasta huumetta! on hyvä slogan..:idea:
Kyllä näin on. Siihen jää heti koukkuun ja kuolee varmasti.

Jälkikäteen näkee hyvin omat ylilyönnit jotka teki vapauden huumassa. Tämä on luonnollista JT-totalitarismin jälkeen.
Hyvän elämän perusta on kohtuullisuus. Säännöllinen tai päivittäinen tupakan, huumeiden tai alkoholi-huumeen käyttö on kohtuutonta. Riippuvuuden takia nämä orjat kuitenkin sulkevat silmänsä siltä haitalta jota he aiheuttavat itselleen ja muille. Aivan kuten nämä lahkolaiset, he jatkavat laput silmillä, ja perustelevat toimintaansa usein kestämättömin väittein.

Toiset osaavat hallita kehoaan ja mieltään, ja toiset eivät niinkään. En tiedä mikä olisi paras hoitokeino. Kenties peiliin katsominen auttaisi. Ja itsetutkistelu muutenkin.

Kirjoittaja Vieras » 26.01.2008 22:25

Uskontokin voi orjuuttaa huumeen lailla ja saada tekemään sellaista, mikä tuntuu myöhemmin älyttömältä. Elämä on parasta huumetta! on hyvä slogan. Toinen hyvä slogan oli se mielenosoitusbanderolli, että "elämä alkaa Vartiotornin jälkeen". :idea:

Kirjoittaja Jakke » 07.01.2008 16:35

Ninth kirjoitti:
mana kirjoitti:
Jakke kirjoitti:lievät huumekokeilunikin olen tehnyt JT-perheiden kasvattien kanssa (ei olleet silloin kastettuja, mutta julistajia kuitenkin).
Samoin, paitsi että kastettujen ja olinhan minäkin tosiaan silloin kastettu. Enkä ollut vielä mitään eroomisia suunnitellut.
Saako kysyä, soimasiko (JT-)omatunto, vai mitä pyöri mielessä?
Eipä juuri. Pidin sitä "pienenä syntinä" moneen muuhun asiaan verrattuna.

Kirjoittaja rippeli » 07.01.2008 15:05

Polyester kirjoitti:
RaM kirjoitti:Tupakoinnin aloittaminen teini-ikäisenä on ymmärrettävää ympäristön paineen vuoksi, mutta aikuisena tupakoinnin joutuu tarkoitushakuisesti opettelemaan (motiivi?) ja sietämään epämiellyttävää makua vain saadakseen synnytettyä tuon nikotiiniriippuvuuden.
Itse polttelen satunnaisesti, eikä se mielestäni ole mitään masokismia vaan aidosti mukava asia tiettyyn hetkeen. Mutta se nyt ei ole tämän kirjoituksen pointti.

Olen joskus miettinyt, onko tupakoinnin kokeileminen/opetteleminen myös jonkinlainen Vartiotorni-seurasta irroittautumisen riitti, jonka monetkin exät käyvät läpi eroprosessinsa aikana? Itsessäni huomaan jälkeenpäin jotain tällaista, tosin suhde tupakkaan on nyttemmin normalisoitunut.
Tuo tupakka on tosiaan oman tahdonvapauden symboli jt-lahkosta erkaantuvalle. Oli hauskaa poltella tupakkaa jeppuloitten nähden ja seurata reaktioita. Typeräähän se oli, mutta typerä on uskontokin joka pyrkii hallitsemaan kaikkia elämänaloja.

Lopetin tupakanpolton kun siitä ei ollut enää mitään iloa. Jehkut eivät enää ole ajatuksissa niin hallitsevassa asemassa, että eroa lahkoon pitäisi jotenkin korostaa. Työpaikalla kukaan työkaverini ei polta, joten miksi istuisin yksin tupakkakopissa? Lopetin siis eikä ollut minkäänlaisia vieroitusoireita. Olin siis enemmänkin tavan kuin tupakan orja.

Kirjoittaja Vieras » 07.01.2008 10:43

Tupakkaa vastaan ei tarvitse enää edes taistella kun olen pohtinut sitä prosessia.

Lapsi kokee tupakan ensin vain polttajien tyyriiten eleiten kautta (kuka haluaisi typerältä tupakkansa kautta näyttääkään). yhtiö on laittanut siihen mausteita ja sokeria, jotta savu "masistuisi", muovikalvo askissa on kanssa kuulema tärkeä, aivan kuivana haisisi vain syksyiseltä pihan poltossa olevalta lehtitunkiolta. Nikotiini on tutkittu firman labrassa, osa siitä pitää imeytyä heti suoneen, vaikka sitten minkä tarvittavan kemikalion myötävaikutuksella.

Elokuvat neuvovat tupakalle. Saat hyvän pokerikäden, ime sauhut. Saat keljun uutisen, ime sauhut, mutta jos ajattelet asiaa, sinua pidetään pellenä.

Kirjoittaja Witless » 07.01.2008 02:13

Polyester kirjoitti:Olen joskus miettinyt, onko tupakoinnin kokeileminen/opetteleminen myös jonkinlainen Vartiotorni-seurasta irroittautumisen riitti, jonka monetkin exät käyvät läpi eroprosessinsa aikana? Itsessäni huomaan jälkeenpäin jotain tällaista, tosin suhde tupakkaan on nyttemmin normalisoitunut.
Uskon että voi hyvinkin olla. Tiedän kyllä järjestöstä lähteneitä, jotka välillä esim. juhlatilaisuuksissa haluavat poltella tupakkaa tai sikaria, mutta ei muuten. Vaikuttaa siis siltä että enemmän periaatteesta kuin riippuvuudesta.

Kirjoittaja Markku Meilo » 07.01.2008 01:04

Lehtiveli kirjoitti:Yleensä asia, joka kuullostaa liian hyvältä, on myös sitä. Hieman kuin lomaosakekaupassa, kaikki on täydellistä mutta todellisuus siitä kaukana.
Perskohtaisesti jaksaa aina vaan ihmetyttää jehovantodistajalle rakentuva kyky olla välittämättä esille tuotavista selvistä epäkohdista. Vaikka se, että aiempia rt- ja jt-sukupolvia on kusetettu mennen tullen noissa 'lomaosakekaupoissa'.

Minulle vuoden 1914 todellinen merkitys oli melkoinen järkytys, vuodesta 1925 en tiennyt yhtään mitään. Sen sijaan Cedar Pointin konventit 1919 ja 1922 olivat jo kakarasta asti tuttuja. Se mikä jätettiin kertomatta oli, että tuo saarnaamisen aloitus on voinut olla ainaostaan loppurutistus ennen vuoden 1925 maailmanloppua. Siitäkin huolimatta, että vuodelle 1918 ennustettu kaikkien uskontojen luhistuminen sekä vuodelle 1920 ennustettu maallisten hallitusten luhistuminen olivat Vt-jullikoita.

omatunto

Kirjoittaja mana » 07.01.2008 00:48

No eipä tainnu siitä asiasta tulla mitään omantunnontuskia. Oli kaikkee muuta ajateltavaa liikaa siihen aikaan.

Kirjoittaja Ninth » 07.01.2008 00:34

mana kirjoitti:
Jakke kirjoitti:lievät huumekokeilunikin olen tehnyt JT-perheiden kasvattien kanssa (ei olleet silloin kastettuja, mutta julistajia kuitenkin).
Samoin, paitsi että kastettujen ja olinhan minäkin tosiaan silloin kastettu. Enkä ollut vielä mitään eroomisia suunnitellut.
Saako kysyä, soimasiko (JT-)omatunto, vai mitä pyöri mielessä?

Ylös