Kirjoittaja Murunen » 10.01.2008 10:25
1) Miten "rippisalaisuutta" sovelletaan Jehovan todistajien keskuudessa, jos sovelletaan?
Virallista rippisalaisuutta ei ole, joten ei ole virallista sovellustapaakaan. Kaikista rikkeistä suositellaan kuitenkin kertomaan päteville vanhimmille.
2) Mitä Vartiotorniseuran kirjallisuus on opettanut sinulle tästä asiasta?
Juuri tuon, että kaikesta pitäisi kuitenkin aina kertoa vanhimmille, käräyttää kaveritkin, koska vain niin tekemällä olet lähempänä pelastusta.
3) Oletko koskaan itse "ripittäytynyt" jollekin JT-vanhimmalle?
En missään nimessä.
4) Voisitko ajatella ripittäytyväsi vanhimmalle?
Ei tullut koskaan edes mieleen, ei missään nimessä. Äiti teki sitä aika-ajoin milloin masennuksen takia, milloin sen takia, että oli ihastunut työkaveriinsa ja sai siitä elämää suuremmat morkkikset. Käyntien jälkeen itki kuukausikaupalla, kun ei tullut hullua hurskaammaksi, tai saanutkaan empatiaa. Mutta kun pitää hakata päätä seinään ja toivoa niin kovasti, että tällä kertaa olisi viisas vanhin auttamaan, tai että vanhin olisi muuttunut. Niinpä.
Toinen tähän liittyvä kokemus on, että toinen hyvistä teinivuosien ystävistäni oli vanhimman lapsi. Tahattomasi, tahallisesti tai muulla tavoin kuulin tai minulle kerrottiin miten näissä "ripittäytymisissä" toimitaan. Ja minulle myönnettiin suoraan mm. miten se, että on vanhimman lapsi vaikuttaa asiaan. Tämän hyvän ystäväni isä suoraan valmensi tytärtään esim. komiteaan, kun tämä oli siellä maailmallisen kanssa seurustelusta juttelemassa. Mitä kannattaa kertoa, mitä ei ja miten kannattaa käyttäytyä, missä vaiheessa kannattaa itkeä. Siinä kyllä omat vähäisetkin uskonrippeet karisivat. Rehellistä? Toiminta hyvin raamatullista, kyllä...
5) Voisitko luottaa, että tämä vanhin pitäisi "rippisalaisuuden" vain sinun ja hänen välisenä tietona, vai kertoisiko tuo vanhin sinun asiasi eteenpäin jollekin toiselle vanhimmalle tai jopa Beteliin (tietysti sillä varjolla, että sinua voitaisiin näin "auttaa")?
Tottakai asioista kerrotaan. Vanhimpien vaimothan ovat viisaita ja kärsivällisiä ja tukevat miestään, kuten kunnon todistajan ja alamaisen vaimon kuuluukin. Sen takia miehestä vanhin tehdään. Eli kun vaimo on niin viisas, hänelle puretaan sydäntä ja hups, tuleehan siinä sivussa jollain muotoa aina ilmi kenestä on kyse. Ja kas, ei mene viikkoa kauempaa, kuin koko seurakunta tietää kuka on ollut komiteoissa ja minkä asian takia. Vaimohan ei tietenkään koskaan ole syypää, vaikka tietenkin siinä saattaa jutunjuuri loppua kun kentällä käy päivästä toiseen. Pitää päivää piristää pienellä arvaas mitä -juorulla... Toinen juttu on kotona asuvat vanhimpien lapset. Rakas sukulaiseni, jonka kanssa olin paras kaveri teinivuosina oli komiteavanhimman lapsi. Kuinkasollakkaan minäkin tiesin hyvin äkkiä mitä heidän seurakunnassaan tapahtui ja kenelle, kenen kanssa ja saiko kenkää. Sanotaan näin, että siinä oppi hyvin varovaiseksi omien tekemisten suhteen, tai niiden peittelyssä...
6) Onko Jehovan todistajilla käytössä "rippisalaisuus"?
Kun ei ole virallista ripittäytymistä, niin ei ole rippisalaisuuttakaan.
[i]1) Miten "rippisalaisuutta" sovelletaan Jehovan todistajien keskuudessa, jos sovelletaan?[/i]
Virallista rippisalaisuutta ei ole, joten ei ole virallista sovellustapaakaan. Kaikista rikkeistä suositellaan kuitenkin kertomaan päteville vanhimmille.
[i]2) Mitä Vartiotorniseuran kirjallisuus on opettanut sinulle tästä asiasta?[/i]
Juuri tuon, että kaikesta pitäisi kuitenkin aina kertoa vanhimmille, käräyttää kaveritkin, koska vain niin tekemällä olet lähempänä pelastusta.
[i]3) Oletko koskaan itse "ripittäytynyt" jollekin JT-vanhimmalle?[/i]
En missään nimessä.
[i]4) Voisitko ajatella ripittäytyväsi vanhimmalle?[/i]
Ei tullut koskaan edes mieleen, ei missään nimessä. Äiti teki sitä aika-ajoin milloin masennuksen takia, milloin sen takia, että oli ihastunut työkaveriinsa ja sai siitä elämää suuremmat morkkikset. Käyntien jälkeen itki kuukausikaupalla, kun ei tullut hullua hurskaammaksi, tai saanutkaan empatiaa. Mutta kun pitää hakata päätä seinään ja toivoa niin kovasti, että tällä kertaa olisi viisas vanhin auttamaan, tai että vanhin olisi muuttunut. Niinpä.
Toinen tähän liittyvä kokemus on, että toinen hyvistä teinivuosien ystävistäni oli vanhimman lapsi. Tahattomasi, tahallisesti tai muulla tavoin kuulin tai minulle kerrottiin miten näissä "ripittäytymisissä" toimitaan. Ja minulle myönnettiin suoraan mm. miten se, että on vanhimman lapsi vaikuttaa asiaan. Tämän hyvän ystäväni isä suoraan valmensi tytärtään esim. komiteaan, kun tämä oli siellä maailmallisen kanssa seurustelusta juttelemassa. Mitä kannattaa kertoa, mitä ei ja miten kannattaa käyttäytyä, missä vaiheessa kannattaa itkeä. Siinä kyllä omat vähäisetkin uskonrippeet karisivat. Rehellistä? Toiminta hyvin raamatullista, kyllä...
5[i]) Voisitko luottaa, että tämä vanhin pitäisi "rippisalaisuuden" vain sinun ja hänen välisenä tietona, vai kertoisiko tuo vanhin sinun asiasi eteenpäin jollekin toiselle vanhimmalle tai jopa Beteliin (tietysti sillä varjolla, että sinua voitaisiin näin "auttaa")?[/i]
Tottakai asioista kerrotaan. Vanhimpien vaimothan ovat viisaita ja kärsivällisiä ja tukevat miestään, kuten kunnon todistajan ja alamaisen vaimon kuuluukin. Sen takia miehestä vanhin tehdään. Eli kun vaimo on niin viisas, hänelle puretaan sydäntä ja hups, tuleehan siinä sivussa jollain muotoa aina ilmi kenestä on kyse. Ja kas, ei mene viikkoa kauempaa, kuin koko seurakunta tietää kuka on ollut komiteoissa ja minkä asian takia. Vaimohan ei tietenkään koskaan ole syypää, vaikka tietenkin siinä saattaa jutunjuuri loppua kun kentällä käy päivästä toiseen. Pitää päivää piristää pienellä arvaas mitä -juorulla... Toinen juttu on kotona asuvat vanhimpien lapset. Rakas sukulaiseni, jonka kanssa olin paras kaveri teinivuosina oli komiteavanhimman lapsi. Kuinkasollakkaan minäkin tiesin hyvin äkkiä mitä heidän seurakunnassaan tapahtui ja kenelle, kenen kanssa ja saiko kenkää. Sanotaan näin, että siinä oppi hyvin varovaiseksi omien tekemisten suhteen, tai niiden peittelyssä...
[i]6) Onko Jehovan todistajilla käytössä "rippisalaisuus"?[/i]
Kun ei ole virallista ripittäytymistä, niin ei ole rippisalaisuuttakaan.