Kirjoittaja Weathertop » 02.09.2019 20:40
Vempula kirjoitti: ↑02.09.2019 17:18
Jos tuhopoltossa on kyse katkeruudesta ja halusta purkaa omaa pahaa oloa mahdollisimman tuhoisalla tavalla, niin asia kuuluu mielenterveyspalveluiden ja/tai kriminaalihuollon piiriin ihmisen uskonnollisiin taustoihin katsomatta.
Valitettavasti mielenterveyspalveluissa ei edelleenkään osata hoitaa uskonnollista traumaoireyhtymää. Tietenkin jonkinlaista apua saa, jos on siinä tilassa, että sitä tajuaa hakea (ja jos asian kiireellisyys ymmärretään ajanvarauksessa, mikä on melkoista arpapeliä). Joskus se apu riittää, joskus ei.
Minä pystyn aika hyvin ymmärtämään sen, kuinka pitkälle pimeään uskonnolliset traumat voivat ihmisen viedä. En pyydä sitä anteeksi, koska en pyydä empatiaa anteeksi. Väkivaltaa ja vandalismia en edelleenkään hyväksy, ja on oikeuslaitoksen asia arvioida, missä määrin niihin syyllistyvät ovat missäkin tapauksessa vastuussa teoistaan. Olisi ilman muuta toivottavaa, ettei siihen pisteeseen koskaan päädyttäisi, vaan yhteiskunta puuttuisi kulttien toimintaan ja oikeasti auttaisi niiden uhreja.
Olet aivan oikeassa, ettei kukaan voi estää toisia hölmöilemästä eikä tuottamasta häpeää muille lahkon jättäneille. Tosin minun on vaikea ymmärtää, miksi kukaan lahkon jättänyt haluaisi tuottaa häpeää toisille lahkon jättäneille. Ymmärrätkö sinä?
Ymmärrätkö sinä, että ihminen ei kaikissa olosuhteissa toimi rationaalisesti? Kun itse virallisen eroamiseni aikoihin kärsin vaikeasta psykoottisesta masennuksesta, voin vakuuttaa käyttäytyneeni kuin stereotyyppinen vihainen ja katkera luopio. Normaalimmassa mielentilassa en käyttäydy enkä halua käyttäytyä niin. Onko ymmärrettävää, että olin vuosikymmeniä kestäneen henkisen pahoinpitelyn jäljiltä (ja voimassa olleesta hoitosuhteesta huolimatta) täysin rikki, vai suksinko vittuun epäonnistuneensa luopiona, joka on tuottanut häpeää nimellesi?
[quote=Vempula post_id=150696 time=1567433924 user_id=1423]
Jos tuhopoltossa on kyse katkeruudesta ja halusta purkaa omaa pahaa oloa mahdollisimman tuhoisalla tavalla, niin asia kuuluu mielenterveyspalveluiden ja/tai kriminaalihuollon piiriin ihmisen uskonnollisiin taustoihin katsomatta.
[/quote]
Valitettavasti mielenterveyspalveluissa ei edelleenkään osata hoitaa uskonnollista traumaoireyhtymää. Tietenkin jonkinlaista apua saa, jos on siinä tilassa, että sitä tajuaa hakea (ja jos asian kiireellisyys ymmärretään ajanvarauksessa, mikä on melkoista arpapeliä). Joskus se apu riittää, joskus ei.
Minä pystyn aika hyvin ymmärtämään sen, kuinka pitkälle pimeään uskonnolliset traumat voivat ihmisen viedä. En pyydä sitä anteeksi, koska en pyydä empatiaa anteeksi. Väkivaltaa ja vandalismia en edelleenkään hyväksy, ja on oikeuslaitoksen asia arvioida, missä määrin niihin syyllistyvät ovat missäkin tapauksessa vastuussa teoistaan. Olisi ilman muuta toivottavaa, ettei siihen pisteeseen koskaan päädyttäisi, vaan yhteiskunta puuttuisi kulttien toimintaan ja oikeasti auttaisi niiden uhreja.
[quote]Olet aivan oikeassa, ettei kukaan voi estää toisia hölmöilemästä eikä tuottamasta häpeää muille lahkon jättäneille. Tosin minun on vaikea ymmärtää, miksi kukaan lahkon jättänyt haluaisi tuottaa häpeää toisille lahkon jättäneille. Ymmärrätkö sinä?[/quote]
Ymmärrätkö sinä, että ihminen ei kaikissa olosuhteissa toimi rationaalisesti? Kun itse virallisen eroamiseni aikoihin kärsin vaikeasta psykoottisesta masennuksesta, voin vakuuttaa käyttäytyneeni kuin stereotyyppinen vihainen ja katkera luopio. Normaalimmassa mielentilassa en käyttäydy enkä halua käyttäytyä niin. Onko ymmärrettävää, että olin vuosikymmeniä kestäneen henkisen pahoinpitelyn jäljiltä (ja voimassa olleesta hoitosuhteesta huolimatta) täysin rikki, vai suksinko vittuun epäonnistuneensa luopiona, joka on tuottanut häpeää nimellesi?