Kirjoittaja Tao » 30.10.2019 11:56
Mulla myös jo muutamia vuosia poisjäännistä, en ole virallisesti eronnut mutta poisjättäytynyt. Se on tapahtunut hiljalleen noin seitsemän vuoden kuluessa, viimeisimmästä kokouksesta taitaa olla nyt jotakuinkin kolme - neljä vuotta. Ikävä takaisin ei ole, joskus jopa näen painajaisia kentällä käymisestä. Elämä on kaikin tavoin ihanaa ja onnellista nyt. En ole katkera ajasta todistajana, päinvastoin - siitä oli varmasti hyötyä joissain asioissa, ja nyt on hyvä näin niin ei katkera tarvitse olla. Mulle ei todistajana olokaan ollut mitenkään ikävää, mutta silti nyt on monin verroin parempaa elämä - erityisen ihanaa on ajatella vapaasti ja pohtia asioita omasta arvomaailmasta käsin ja tulla just haluaamansa johtopäätökseen
Mä oon saanut olla aika vapaasti, perään ei ole kyselty eikä komiteoihin kutsuttu. Tosin oon itsekin ollut aika diskreetti, ja arvioinut mitä esim somessa jaan. Koen nykyisen tilanteen ideaalina, ja nautin siitä niin kauan ku se jatkuu. Jos joskus seurakunta mut päättää erottaa, niin ne lieveilmiöt täytyy sitten käsitellä jotenkin (tarkoitan lähinnä yhteydenpitoa perheeseen, ystävät toki ovat jo menneet).
Mulla myös jo muutamia vuosia poisjäännistä, en ole virallisesti eronnut mutta poisjättäytynyt. Se on tapahtunut hiljalleen noin seitsemän vuoden kuluessa, viimeisimmästä kokouksesta taitaa olla nyt jotakuinkin kolme - neljä vuotta. Ikävä takaisin ei ole, joskus jopa näen painajaisia kentällä käymisestä. Elämä on kaikin tavoin ihanaa ja onnellista nyt. En ole katkera ajasta todistajana, päinvastoin - siitä oli varmasti hyötyä joissain asioissa, ja nyt on hyvä näin niin ei katkera tarvitse olla. Mulle ei todistajana olokaan ollut mitenkään ikävää, mutta silti nyt on monin verroin parempaa elämä - erityisen ihanaa on ajatella vapaasti ja pohtia asioita omasta arvomaailmasta käsin ja tulla just haluaamansa johtopäätökseen :clap:
Mä oon saanut olla aika vapaasti, perään ei ole kyselty eikä komiteoihin kutsuttu. Tosin oon itsekin ollut aika diskreetti, ja arvioinut mitä esim somessa jaan. Koen nykyisen tilanteen ideaalina, ja nautin siitä niin kauan ku se jatkuu. Jos joskus seurakunta mut päättää erottaa, niin ne lieveilmiöt täytyy sitten käsitellä jotenkin (tarkoitan lähinnä yhteydenpitoa perheeseen, ystävät toki ovat jo menneet).