Kirjoittaja Kapteeni » 24.05.2008 21:55
Raymond Franz on kirjoittanut aiheesta kirjassaan. Brooklynissä asuessa pyykit pestään, ruoka tarjoillaan, huoneisto siivotaan, auto on, ei tarte pestä autoa, ei tartte huoltaa autoa, autonkuljettajakin löytyy, kavereita joilla samat harrastukset talo täynnä. Alkaa New York kyllästyttämään niin lähtee puhetta pitämään jonnekkin kaukomaahan tai lähtee Seuran maatilalle.
Beetel ei ole mikään ihme paikka. Tällaisia kolhooseja on maailma täynnä. Tunnen itsekin pari tyyppiä jotka ovat asuneet puoli elämäänsä asuin yhteisöissä ( mahtaako olla suomea). Esimerkiksi Tanskalainen Tvind koulu. Siellä on porukkaa jotka ovat olleet siellä koko elämänsä. Varmasti on olosuhteet huonommat, kuin Beetelissä.
Vertaisin tuota Beetteliä Yliopiston Campukseen. Jos olette käyneet tai opiskelleet isossa Campuksessa, niin ymmärrätte mitä meinaan. Siellä on ihan mahtava fiilis. Sieltä löytyy kaikki uimahallista ravintolaan ja siihen vielä mukaan opiskelutilat kirjastoineen. Opiskelijoiden asunnot ovat myös samalla alueella. Joten en pysty näkemään miksi Beeteli jos todella rakastaa ja ihannoi Jehovan Todistajien opetuksia olisi muuta kuin todella ihana paikka asua ja elää.
Raha on harvoin liikeelämässä se joka kannustaa etenemään urallaan. Rahaa on jotakuinkin helppo tehdä. Siihen pystyy tyhmäkin. Mahdin ja vallan tunnekkin on katoavaista ja usein ainoastaan piällysmies tasolla, ei johtoporras tasolla. Uskoisin, että ihmiselle on tärkeintä todistaa itselleen on tehnyt jotain mistä voi olla tyytyväinen.
Todella isot firmojen johtajat ovat usein hyvin ystävällistä ja miellytävää porukkaa. Ja luulen, että näin on myös Brooklynissä. Kun on edennyt jonkin firman tai järjestön huipulle, niin se on tärkeämpää kuin eläke tai hyvä palkka. Raymond Franz kirjoittaa, että tapahtuu se, että järjestö alkaa johtamaan sinua. Järjestöstä tulee elävä. Se ikäänkuin ohjaa ja määrää sinun elämääsi. Jos joku on kokeillut esimerkiksi oman firman pyörrittämistä, niin varmaan tuntee tuon tunteen.
Kyllä Beetelistä rahaa löytyy ja varmasti on myös kaikenlaisia sijoituksia ja rahan kierrätystä. Ja miksi ei olisi. Ei siinä mitään pahaa ole. Jehovan Todistajien järjestö omistaa monia rekisteröityjä firmoja. En usko, että kukaan yksityinen henkilö tai järjestö väärinkäyttää rahoja. Ne ovat jollain tilillä. Ja sieltä niitä rahoja käytellään kun on tarve. Tosin olen 100 prosentia varma, että nykyään Jehovan Todistajilla on kansainvälisesti suuria taloudellisia ongelmia.
Yksi asia mikä tietysti tuomiopäivänä on paha asia Jehovan Todistajille on, että Jehovan Todistajat eivät koskaan ole käyttäneet omaisuuttaan toisten ihmisten auttamiseen. Esimerkiksi Adventistit sun muut ovat käyttäneet suuria summia hyväntekeväisyyteen.
Mutta miksi auttaa ihmisiä jotka kuitenkin tapetaan lähiaikoina Harmagedonissa. Tyhmän hommaa se olisi.
Raymond Franz on kirjoittanut aiheesta kirjassaan. Brooklynissä asuessa pyykit pestään, ruoka tarjoillaan, huoneisto siivotaan, auto on, ei tarte pestä autoa, ei tartte huoltaa autoa, autonkuljettajakin löytyy, kavereita joilla samat harrastukset talo täynnä. Alkaa New York kyllästyttämään niin lähtee puhetta pitämään jonnekkin kaukomaahan tai lähtee Seuran maatilalle.
Beetel ei ole mikään ihme paikka. Tällaisia kolhooseja on maailma täynnä. Tunnen itsekin pari tyyppiä jotka ovat asuneet puoli elämäänsä asuin yhteisöissä ( mahtaako olla suomea). Esimerkiksi Tanskalainen Tvind koulu. Siellä on porukkaa jotka ovat olleet siellä koko elämänsä. Varmasti on olosuhteet huonommat, kuin Beetelissä.
Vertaisin tuota Beetteliä Yliopiston Campukseen. Jos olette käyneet tai opiskelleet isossa Campuksessa, niin ymmärrätte mitä meinaan. Siellä on ihan mahtava fiilis. Sieltä löytyy kaikki uimahallista ravintolaan ja siihen vielä mukaan opiskelutilat kirjastoineen. Opiskelijoiden asunnot ovat myös samalla alueella. Joten en pysty näkemään miksi Beeteli jos todella rakastaa ja ihannoi Jehovan Todistajien opetuksia olisi muuta kuin todella ihana paikka asua ja elää.
Raha on harvoin liikeelämässä se joka kannustaa etenemään urallaan. Rahaa on jotakuinkin helppo tehdä. Siihen pystyy tyhmäkin. Mahdin ja vallan tunnekkin on katoavaista ja usein ainoastaan piällysmies tasolla, ei johtoporras tasolla. Uskoisin, että ihmiselle on tärkeintä todistaa itselleen on tehnyt jotain mistä voi olla tyytyväinen.
Todella isot firmojen johtajat ovat usein hyvin ystävällistä ja miellytävää porukkaa. Ja luulen, että näin on myös Brooklynissä. Kun on edennyt jonkin firman tai järjestön huipulle, niin se on tärkeämpää kuin eläke tai hyvä palkka. Raymond Franz kirjoittaa, että tapahtuu se, että järjestö alkaa johtamaan sinua. Järjestöstä tulee elävä. Se ikäänkuin ohjaa ja määrää sinun elämääsi. Jos joku on kokeillut esimerkiksi oman firman pyörrittämistä, niin varmaan tuntee tuon tunteen.
Kyllä Beetelistä rahaa löytyy ja varmasti on myös kaikenlaisia sijoituksia ja rahan kierrätystä. Ja miksi ei olisi. Ei siinä mitään pahaa ole. Jehovan Todistajien järjestö omistaa monia rekisteröityjä firmoja. En usko, että kukaan yksityinen henkilö tai järjestö väärinkäyttää rahoja. Ne ovat jollain tilillä. Ja sieltä niitä rahoja käytellään kun on tarve. Tosin olen 100 prosentia varma, että nykyään Jehovan Todistajilla on kansainvälisesti suuria taloudellisia ongelmia.
Yksi asia mikä tietysti tuomiopäivänä on paha asia Jehovan Todistajille on, että Jehovan Todistajat eivät koskaan ole käyttäneet omaisuuttaan toisten ihmisten auttamiseen. Esimerkiksi Adventistit sun muut ovat käyttäneet suuria summia hyväntekeväisyyteen.
Mutta miksi auttaa ihmisiä jotka kuitenkin tapetaan lähiaikoina Harmagedonissa. Tyhmän hommaa se olisi.