Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :geek: :ugeek: :angel: :clap: :crazy: :eh: :problem: :shh: :shifty: :sick: :silent: :think: :thumbdown: :thumbup: :wave: :wtf:

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja sinner74 » 23.02.2009 00:52

Minä epäilen että minun ensimmäisessä autossani, Opel Kadett vuosimallia -85, oli demoni. Se varastettiin minulta kahdesti, ja mikä pahinta, se myös palautettiin minulle kahdesti. Minkään todennäköisyyslaskelman perusteella moisen ei pitäisi olla mahdollista. Kyseessä siis täytyy olla yliluonnollinen asia.

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja pakana » 22.02.2009 22:24

selbstgelernt kirjoitti: Eli siis jotain kummallista on olemassa kaikesta tieteellisyydestä huolimatta?
Voi olla hyvinkin mahdollista.
Ja luultavasti onkin olemassa vielä jotain sellaista jota ihmismieli ei tajua tai ymmärrä.
Mä uskon kuitenkin, että aikanaan nämäkin asiat selviävät ja huomataan, ettei kyse olekaan demoneista, vaan jostain ihan muusta, jota vielä ei kyetä selittämään.
Elämme jännittäviä aikoja... :D

Näille yliluonnollisille kokemuksille voisi oikeastaan laittaa oman ketjunsa tuonne yleistä otsikon alle. Niitä on aina hauska lueskella ja toisaalta keksiä "selityksiä". :D

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja selbstgelernt » 22.02.2009 22:04

Olen itse asiassa harrastanut psykologiaa aika paljonkin, samoin filosofiaa ja uskontoja. En kannata mitään tiettyä uskontoa, vaikka Jumalaan uskonkin. Olen kokenut sen asian niin, että mikään uskonto ei tarjoa yksiselitteisesti jotain totuutta. Mikään uskonto ei voi omia Jumalaa itselleen, joten ei ole olemassa mitään ainoaa ja oikeaa uskontoa. Viime vuonna luin aika paljon erästä lehteä, jossa puhuttiin nimenomaan kaikesta mahdollisesta rajatietoon liittyvästä aiheesta. Se on eräänlainen new-age- uskontoon liittyvä lehti. En tietenkään usko siihen, mitä ne kirjoittavat, mutta joitain ajatuksia se kumminkin on herättänyt. Sen takia aloin miettimään tuota demonijuttua.

En kirjoita mitään lukemastani aiheesta, koska en halua kenekään ajattelevan, että yrittäisin houkutella muita uskomaan niitä asioita. Ja kun en itsekään aivan mihin vain usko. Olet pakana oikeassa siinä, että demonit tuntuvat olevan erityisesti uskovien kimpussa. Minä kun en ole koskaan kohdannut mitään sellaista, josta voisi syyttää niitä. Piirongin laatikossa on iso pino heavy-musiikkia, on joitain kirjoja joissa sisältö on vähintäin epäilyttävää, olen katsonut lukemattomia kertoja kauhuleffoja jne. Ja silti ei ole demoneita näkynyt. En usko siihen, että niitä olisi vanhoissa antiikkihuonekaluissa tai muissa tavaroissa. MIssä ne sitten majailevat? Vai joko olen huomamattani niiden vaikutuksen alaisena, joten mua ei tarvitse enää erikseen tulla kutsumaan leikkiin mukaan?

Tiedän sen, että psykologisin keinoin voi selittää aika pitkälle kaiken mahdollisen ja mahdottomankin asian. Joihinkin mielisairauksiin kuuluu harhojen näkeminen ja kuuleminen tai joku muu aistimus. Syynä on aivoissa tapahtuvat kemiallisten ja sähköisten impulssien häiriö. Mulla on yksi tuttava, joka joskus kokee harhoja ja on ollut sen takia sairaalassa monia kertoja. Kerran kävin mielisairaalassa katsomassa erästä lähisukulaista, ja samassa huoneessa hänen kanssaan oli muutamia uskovia naisia, lähinna kai lestadiolaisia, ja he saaranasivat omaa uskontoaan aamuviidestä lähtien, niin että sukulaiseni kärsi siitä, kun ei saanut itse sairaana edes nukkua. Tunnen myös muutamia jehovan todistajia, jotka ovat olleet samassa sairaalassa potilaina. Tuntuu siltä, että uskonnot altistavat ihmisiä psyykkisiin sairauksiin, vai onko niin että uskonnon pariin hakeutuvat juuri ne ihmiset, jotka ovat jollain tavalla psyykkisesti herkkiä.Tietysti eivät kaikki uskovat sitäkään ole.

En ole koskaan kertonut omille jt-ystävilleni esim. unista ja muista kokemuksistani mitään. Ihan vain siksi, että tiedän vastauksen jo ennalta: demonien kanssa vehkeilyä. Erään kerran eräs tällainen ystävä sanoi kirjoistani, että ne ovat demonistisia. Ei suoraan mulle, vaan kenttäkeverilleen sillä aikaa, kun minä menin keittiöön laittamaan kahvin tippumaan.
Osan unistakin voi selittää tieteellisesti, mutta joitain mun näkemiä ei silläkään selitetä. Olen kokenut myös sellaisia asioita, joista on ollut kirjoituksia vt-seuran lehdissä, eli muutkin kuin minä ovat kokeneet samoja asioita. Ne on vain selitetty lehdissä demonien aiheuttamiksi jutuiksi ja niistä on päästy eroon alkamaalla raamatun tutkiminen ja jehovan todstajaksi tulemalla.
Olen jossain määrin aika skeptikko vaikka outoja koen ja tutkin, en itsekään ihan mihin tahansa usko. Uskon vasta sitten kun itse koen ja näen jotain kummallista, ja juuri näin mulle on käynyt. Eli siis jotain kummallista on olemassa kaikesta tieteellisyydestä huolimatta?

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja pakana » 22.02.2009 21:18

selbstgelernt kirjoitti:Minua kiinnostaa kaikki paranormaalit ilmiöt. Mutta uskon siihen, että kaivonkatsonnassa kyse on nimenomaan maansäteilystä eikä paranormaalista asiasta.
Niin minuakin. Seuraan jopa aihetta käsittelevää blogia päivittäin. :wink:
selbstgelernt kirjoitti: Mutta tuossa joku kirjoitti demoneista ja siitä miten ne jt:n mielestä saattavat lymytä vaikkapa kätetyissä huonekaluissa ja tietysti muissakin esineissä, jotka ovat kuuluneet jollekin demonien vallassa oleville ihmisille, mukaan lukien jopa muiden kuin jt. uskontojen jäsenille. Kerran mainitsin eräälle vanhemmalle jt-naiselle ostavani divarista käytettyjä kirjoja ja hän sanoi, että " no, ei niissä varmaankaan ole vaarana saada demoneita kotiinsa samalla tavalla kuin vaikkapa ostaessa vanhoja huonekaluja tai tauluja tai muuta tavaraa".
Mulla on lapsuudesta samanlainen kokemus. Äitini sai kerran lahjaksi jalkalampun, joka oli antiikkinen ja ostettu divarista. No sittemmin sitten kuulin keskustelun, kuinka äitini oli tämän lampun ostamisen jälkeen alkanut kokea yliluonnollisia asioita, nähnyt painajaisia yms. Siihen asti olin pitänyt lamppua ihan normaalina lamppuna... jopa tykkäsin siitä, mutta tämän keskustelun kuultuani aloin pelätä koko lamppua ja nähdä myöskin painajaisia. Näinollen lamppu hävitettiin demonististen voimien takia... :roll:
selbstgelernt kirjoitti: Mitä pitäisi ajatella demoneista, joita niin monet jt-uskovat pelkäävät? Onko teidän mielestänne demonit vain mielikuvituksen tuotetta vai voiko sellaisia olla olemassa henkimaailmassa? (Tämä tietenkin perustuu siihen olettamukseen, että ennen kuin uskoo johonkin demonijuttuun, pitää uskoa henkimaailman olemassaoloon). On olemassa selvännäkijöitä, ennustajia, meedioita jne. jotka väittävät saavansa henkimaailmasta viestejä, keskustelevansa kuolleiden kanssa, pystyvänsä näkemään tulevaisuuteen jne. Mitä ajattelette näistä?
Tämä on vaikea kysymys. Jos uskoo Jumalaan, on pakko uskoa demoneihin. Jos uskoo demoneihin, on milteipä pakko uskoa myös Jumalaan.
Itse olen miettinyt tätä paljon viime aikoina, sillä itse en ole kokenut mitään niin yliluonnollista, ettenkö olisi sitä kyennyt järjellisesti itselleni selittämään. Toisaalta työni mielenterveyssairauksien parissa on tuonut esiin sellaisen puolen asioista, että moni tällainen demonistinen ja yliluonnollinen asia on täysin selitettävissä tieteen keinoin.
Olen itse ollut kovasti utelias tapaamaan demoneita ja näkemään tämän puolen elämässä, mutta ikävä kyllä... demonit tuntuvat riivaavan vain uskossa olevia ihmisiä. :? Fiksua tietysti sinänsä, koska jos demonit rupeaisivat riivaamaan / näyttäytymään ateistille, pitäisi ateistin luonnollisesti alkaa uskoa myös Jumalaan... :wink:
selbstgelernt kirjoitti: Kysyn tätä siksi, koska itse joskus näen enneunia, jotka toteutuvat joskus ihan kirjaimellisesti. Josksu tiedän vain muuten vaan mitä hetken päästä tapahtuu. Vt- seuran mukaanhan tässä on kyse siitä, että harrastan demonien kanssa touhuamista. No, olen kyllä ostanut tarot-kortit, mutta ei kai nekään ole sen kummempia kuin tavallisetkaan pelikortit. Joskus satoja vuosia sitten niillä oln ihan normaalisti pelattu jotain korttipeliä, kunnes joku keksi niiden avulla ennustaa. Itse lähinnä koen kyllä korttien kanssa povaamisen lähinnä leikiksi, en ota sitä itse tosissani, vaikka tiedän ihmisiä jotka uskovat niihin.
Enneunet ovat tietyllä tavalla selitettävissä muilla asioilla kuin henkimaailmalla ja demoneilla. Itsekin näin aikanaan enneunia, mutta ne kaikki koskivat jollain tavalla silloista aviomiestäni. Selitän tämän sillä, että minulla oli hyvin vahva tunneside mieheeni, tunsin hänet ja alitajunta osasi jotenkin ennakoida erilaisia tilanteita siinä, missä oma mieleni ei välttämättä kerinnyt edes pohtimaan.
Nykyään tätä taidetaan kutsua intuitioksi ja jostain luin, että se lähivuosina tultaisiin lukemaan normaalien aistien joukkoon.
selbstgelernt kirjoitti: Minua vain kiinnostaa se, mikä vaara saattaa piiloutua siihen,että lukee jotain lehtijuttua jostain ihmeparantajasta, ennusteista tai jostain muusta vastaavasta. Ihmeparannuksesta tulikin mieleeni, että mistä on kyse kun joku saattaa parantua ihan oikeasta sairaudesta jossain parannuskokouksessa? Tällaistakin tapahtuu joskus. Olen aina ollut valtavan kiinnostunut kaikesta mystisestä, ihmeistä, rajatiedosta, kaikesta mitä ei voi aina järjellä selittää. Osaako kukaan viisaampi sanoa mitä tämä kaikki näkymätön on?
Ei siinä sinänsä ole mitään ihmeellistä. Ihmismieli on hyvin voimakas, jossakin maassa opetettiin sotilaita tappamaan itsensä tahdonvoimalla. Näinollen, joutuessaan sotavangeiksi he pystyivät sidottuinakin lopettamaan elintoimintonsa ennenkuin joutuivat kidutukseen ja kuulusteluihin. Kannattaa tutustua psykologiaan, se selittää hyvin paljon kaikkea. :)

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja selbstgelernt » 22.02.2009 20:46

Minua kiinnostaa kaikki paranormaalit ilmiöt. Mutta uskon siihen, että kaivonkatsonnassa kyse on nimenomaan maansäteilystä eikä paranormaalista asiasta.

Mutta tuossa joku kirjoitti demoneista ja siitä miten ne jt:n mielestä saattavat lymytä vaikkapa kätetyissä huonekaluissa ja tietysti muissakin esineissä, jotka ovat kuuluneet jollekin demonien vallassa oleville ihmisille, mukaan lukien jopa muiden kuin jt. uskontojen jäsenille. Kerran mainitsin eräälle vanhemmalle jt-naiselle ostavani divarista käytettyjä kirjoja ja hän sanoi, että " no, ei niissä varmaankaan ole vaarana saada demoneita kotiinsa samalla tavalla kuin vaikkapa ostaessa vanhoja huonekaluja tai tauluja tai muuta tavaraa".

Mitä pitäisi ajatella demoneista, joita niin monet jt-uskovat pelkäävät? Onko teidän mielestänne demonit vain mielikuvituksen tuotetta vai voiko sellaisia olla olemassa henkimaailmassa? (Tämä tietenkin perustuu siihen olettamukseen, että ennen kuin uskoo johonkin demonijuttuun, pitää uskoa henkimaailman olemassaoloon). On olemassa selvännäkijöitä, ennustajia, meedioita jne. jotka väittävät saavansa henkimaailmasta viestejä, keskustelevansa kuolleiden kanssa, pystyvänsä näkemään tulevaisuuteen jne. Mitä ajattelette näistä?

Kysyn tätä siksi, koska itse joskus näen enneunia, jotka toteutuvat joskus ihan kirjaimellisesti. Josksu tiedän vain muuten vaan mitä hetken päästä tapahtuu. Vt- seuran mukaanhan tässä on kyse siitä, että harrastan demonien kanssa touhuamista. No, olen kyllä ostanut tarot-kortit, mutta ei kai nekään ole sen kummempia kuin tavallisetkaan pelikortit. Joskus satoja vuosia sitten niillä oln ihan normaalisti pelattu jotain korttipeliä, kunnes joku keksi niiden avulla ennustaa. Itse lähinnä koen kyllä korttien kanssa povaamisen lähinnä leikiksi, en ota sitä itse tosissani, vaikka tiedän ihmisiä jotka uskovat niihin.

En tarkoita tällä sitä, että kenenkään tarvitsisi uskoa mihinkään näihin juttuihin, jotka suureksi osaksi saattavat olla jopa huijausta. Minua vain kiinnostaa se, mikä vaara saattaa piiloutua siihen,että lukee jotain lehtijuttua jostain ihmeparantajasta, ennusteista tai jostain muusta vastaavasta. Ihmeparannuksesta tulikin mieleeni, että mistä on kyse kun joku saattaa parantua ihan oikeasta sairaudesta jossain parannuskokouksessa? Tällaistakin tapahtuu joskus. Olen aina ollut valtavan kiinnostunut kaikesta mystisestä, ihmeistä, rajatiedosta, kaikesta mitä ei voi aina järjellä selittää. Osaako kukaan viisaampi sanoa mitä tämä kaikki näkymätön on?

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja Vieras » 31.07.2008 10:18

Jopas

Mihinkäs kaivonkatsojat tarvitsevat yhdistystä ? Lisäpätevöittämiseen osoittaakseen epäröivälle asiakkaalle olevansa myös arvovaltaisen alan yhdistyksen jäseneksi hyväksyttyjä ?

Vartiotorniseuralle pitäisi osoittaa kysymys, että koska ko taitoa ei muuten pystytä havainnoimaan eikä perustelemaan, niin se on varmaan jehovan suoma kyky, joka toteutuu, jos asiakas on toteutumiselle arvoinen ?

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja Alueveli » 30.07.2008 23:10

JohnTheRevelator kirjoitti:Jehovan todistajat suhtautuvat myönteisesti ainakin kaivonkatsojiin. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa jo ennenkin esille tulleesta asiasta. "Elämä maan päällä-kehityksen vai luomisen tulos"-kirjassa lainataan useaan otteeseen "kehitysopin kannattajana" ja asiantuntijana herraa nimeltä Francis Hitching, joka on kirjoittanut kyseenalaisen maineen asiantuntijapiireissä saaneen kirjan: "The neck of the giraffe", josta otettuja lainauksia käytetään luomisopin puolustamiseen. Herra on mm. Englannin ja USA:n kaivonkatsoja-yhdistyksen jäsen ja muutenkin liikkuu paranormaalissa ympäristössä :D

http://en.wikipedia.org/wiki/J._Francis_Hitching
Vartiotorni lainaisi vaikka Josif Stalinia, jos sitaatti tukisi jollain tavalla epämääräisiä oppirakennelmia ;)

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja JohnTheRevelator » 30.07.2008 22:02

Jehovan todistajat suhtautuvat myönteisesti ainakin kaivonkatsojiin. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa jo ennenkin esille tulleesta asiasta. "Elämä maan päällä-kehityksen vai luomisen tulos"-kirjassa lainataan useaan otteeseen "kehitysopin kannattajana" ja asiantuntijana herraa nimeltä Francis Hitching, joka on kirjoittanut kyseenalaisen maineen asiantuntijapiireissä saaneen kirjan: "The neck of the giraffe", josta otettuja lainauksia käytetään luomisopin puolustamiseen. Herra on mm. Englannin ja USA:n kaivonkatsoja-yhdistyksen jäsen ja muutenkin liikkuu paranormaalissa ympäristössä :D

http://en.wikipedia.org/wiki/J._Francis_Hitching

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja Vieras » 28.07.2008 11:39

Eikö kaivonkatsoja voisi siirtyä alalle, jossa temput enemmän kuuluvat lajiin ?

Joku kirjailija laittoi Casanovan aikanaan voittamaan korttipelissä, laittaen tämän tajuamaan että ko peli ei riippunut pelkästään sattumasta vaan kyvystä laskea todennäköisyyttä.

Vieläkö nykyään on se mahdollisuus olemassa, mikä ainakin jokin aika sitten oli tunnetuissa kasinoissa ? Se todennäköisyyslaskennan mahdollisuus muodostui sitä kautta, että pelissä oli koneessa 2 pakkaa, josta pelattiin peli kerrallaan jatkaen edellisen jälkeen. Joka kykeni muistamaan edellisessä pelissä pelatut kortit, tiesi että niitä ei enää ollut eikä ollut saatavissa ja se tieto muodostui hyväksikäytettäväksi osaksi todennäköisyyslaskua.

En tiedä arvioivatko merikarhut yhtä mielellään kortteja kuin tyyrpuurin halsseja taikka luuvartin puhureita ?

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja Tony » 28.07.2008 10:11

Kuinkas se kaivonkatsonta onnistuisi vaikkapa läntisessä Keniassa?
Nairobissa puhdasta juomavettä on saatavilla 92 %:prosentilla asukkaista, kun läntisessä Keniassa vain yhdellä kymmenestä. Samoin erot hygieniassa ovat suuret alueittain. Käymälöitä on Nairobissa lähes jokaisen saatavilla, mutta maan luoteisosassa vain joka neljännellä.

Kun puhtaasta vedestä on pulaa ja hygienia on riittämätöntä, saastuneen veden takia sairastutaan moniin tappaviin tauteihin, kuten ripuliin.

Puhtaan veden puutteen vuoksi naiset joutuvat kulkemaan usein 10–15 kilometrin matkan veden äärelle. Tytöt osallistuvat usein vedenhakuun, mikä vaikeuttaa heidän mahdollisuuttaan käydä koulua.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kenia

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja PoterO » 26.07.2008 15:11

Asiasta voinee vääntää kättä loputtomiin, mutta mielestäni on erikoista ettei kukaan kaivonkatsoja käy hakemassa kymppitonnia Skepsikseltä ja matkusta valtoihin hakemaan miljoonaa taalaa Randilta.

Eräässä Dawkinsin taikauskoa käsittelevässä dokkarissa järjestettiin myös kaivonkatsojille mahdollisuus näyttää taitonsa, mutta kaikki halukkaat onnistuivat yhtä hyvin kuin kuka tahansa arvaamalla. Jotkut kokelaista sanoivat nyt näkevänsä koko "kyvyn" aivan uudessa valossa ja joidenkin mielestä vika löytyi jostain muusta kuin itsestään.

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja Vieras » 26.07.2008 10:22

Sukkapuikko vaikkapa villalankaan ripustettuna ei tietenkään taivu.

Silloin taivuttava ominaisuus tulisi olla Kapussa.

Mistä päin sitä ominaisuutta sitten tulisi hakea, tässähän on tasoina esim. fyysinen tapahtumaso siellä pihamaalla, sitten tämä virtuaalitaso näiden kompuutterivehkeiden kanssa.

Ensinnä tutkisin sitä ominaisuutta sieltä Kapun merimiehellisiä juttuja luovasta myllystä.

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja wolframium » 25.07.2008 23:39

Kapteeni kirjoitti:Tuosta kutomapuikkojen kanssa leikkimisestä seurasi se että aloin saamaan sähköiskuja vesihanoista ja ex. vaimoni oli tottunut huutoihini käydessäni suihkussa. Vesihanan avaaminen ja sulkeminen saattoi toisinaan olla niin kivuliasta, että minun täytyi pyytää häntä tekemään se minulle.
Olin jopa näyttämässä taitojani eräälle lääkärille joka ihmetteli todella paljon kun sukkapuikot kääntyivät käsissäni kun kävelin hänen maatalon pihalla. En itse usko, että siinä on mitään ihmeellistä. Se saattaa johtua magnetisista vyöhykkeistä. Tarkoitukseni on kokeilla lähiaikoina vieläkö minulla on tuo taito.
Ensinnäkin kannattaa varmistaa, että vesiputkien maadoitus on kunnossa.

Toisekseen jotkut sairaudet saattavat aiheuttaa kehon happamuus- ja emäksisyysarvojen muutoksia, jonka voi käytännössä todeta vaikka katsomalla, että vaahtoaako vessanpönttö kustessa samaan malliin kuin ennen vaiko ei :mrgreen: Ihmisen keho toimii sähköllä, joten ei liene mitenkään ihmeellistä, että kaikenlaiset muutokset (esim. koko, nestemäärä, jne) saavat aikaan myös muutoksia kehon sähkönjohtavuudessa ja siihen liittyvissä magneettikentissä.

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja Kapteeni » 25.07.2008 22:11

Minun täytyy nyt tunnustaa, että minä uskon kaivonkatsontaan, koska pystyn itse kahden kutomapuikon avulla löytämään esimerkiksi maanalaisen vesiputken. En ole praktisoinut taitojani vuosiin, mutta noin kymmenen vuotta sitten pystyin kutomapuikkojen avulla löytämään esimerkiksi pihan läpi virtaavan vesiputken ja sen suunnan. Tuosta kutomapuikkojen kanssa leikkimisestä seurasi se että aloin saamaan sähköiskuja vesihanoista ja ex. vaimoni oli tottunut huutoihini käydessäni suihkussa. Vesihanan avaaminen ja sulkeminen saattoi toisinaan olla niin kivuliasta, että minun täytyi pyytää häntä tekemään se minulle.
Olin jopa näyttämässä taitojani eräälle lääkärille joka ihmetteli todella paljon kun sukkapuikot kääntyivät käsissäni kun kävelin hänen maatalon pihalla. En itse usko, että siinä on mitään ihmeellistä. Se saattaa johtua magnetisista vyöhykkeistä. Tarkoitukseni on kokeilla lähiaikoina vieläkö minulla on tuo taito.
Tästä tuli mieleen eräs toinen mielnkiintoinen tapaus. Aluksellani on cockpitissa lian paljon melua. Noin 90 decipeeliä. Viime viikolla pari lihavahkoa matkustaja naista oli katsomassa toimintojani. Melutaso laski noin 80 decibeliin eli se on enemmän kuin puoli tuosta 90 decipeelistä. Ihmettelin kuinka tämä on mahdollista kun suuret miehet eivät absorbeeraa niin paljon melua kuin nuo kaksi tukevaa rouvaa. Mietin tuota asiaa ja tulin siihen tulokseen että lihavassa naiskehossa on varmaan niin paljon enemmän vettä että se imee melua itseensä paremmin kuin mieskeho.

Re: Suhtautuminen kaivonkatsontaan

Kirjoittaja Vieras » 24.07.2008 10:20

Entä jos kysyy todistajalta tässä yhteydessä, että kuinka muka jehovantodistajilla olisi monopolioikeus teokraattisen sodankäynnin huvitteluihin, miksei muutkin esimerkiksi kaivoa katsomalla saisi juksasta kanssaihmisiään, eihän kaivonkatsoja edes vaadi heittämään henkeään verensiirtokiellon noudattamisella

Ylös