Veljesseura.org

"Minä uskon, että Jehovan todistajien väite, että heidän (oik. Raamatuntutkijoiden) siitä, että he ovat ainoa tosi uskonto ja että heillä on Totuus, tulisi ottaa yhtä vakavasti kuin jatkuvasti Jehovaa vastaan niskuroineen Israelin vastaava väite.

Tunnen olevani Bileamin/Balaamin osassa, en tohdi langettaa heille kirousta. Voin moittia heitä siitä, etteivät he elä totuuden mukaisesti, mutta en saa kiistää sitä, että he tuntevat tai Rutherford tunsi, että tämä on tosi uskonto jehovan silmissä."


Käännös yleiskielelle, kiitos

Arvelen että Israelin väitteiden vakavuudesta ei ole täyttä tietoa eikä yksimielisyyttä.

Bileamin sijasta ja kirouksen tilalle ym. tulisi Pehmoluopion itse todeta lahkon oppien virheet, valheet ja harhaanjohtamiset sekä myös että näiden poistamisen jälkeen ei oikein jää mitään jäljellekään.

Tarkoittaako tuo Rutherford -maininta että häntä ei tulisikaan arvioida sen perusteella mitä hän on kirjoittanut ?

j.k. minäkin olen perkeleen kova kiroilemaan

[quote="Pehmoluopio"]Tunnen olevani Bileamin/Balaamin osassa, en tohdi langettaa heille kirousta. Voin moittia heitä siitä, etteivät he elä totuuden mukaisesti, mutta en saa kiistää sitä, että he tuntevat tai Rutherford tunsi, että tämä on tosi uskonto jehovan silmissä.[/quote]
OT. Voithan aina pistää aasin asialle. :lol:

Minä uskon, että Jehovan todistajien väite, että heidän (oik. Raamatuntutkijoiden) siitä, että he ovat ainoa tosi uskonto ja että heillä on Totuus, tulisi ottaa yhtä vakavasti kuin jatkuvasti Jehovaa vastaan niskuroineen Israelin vastaava väite.

Tunnen olevani Bileamin/Balaamin osassa, en tohdi langettaa heille kirousta. Voin moittia heitä siitä, etteivät he elä totuuden mukaisesti, mutta en saa kiistää sitä, että he tuntevat tai Rutherford tunsi, että tämä on tosi uskonto jehovan silmissä.

Missä vaiheessa ja mikä on se mihin uskotaan ? Minkä kyseinen ex-lahkolainen uskoo olevan kestävää lahkossa ?

Russell perustusti lahkon. Jälkeisensä valtataistelun voitti Rutte, mutta raamatuntutkijatkin jäivät olemaan. Rutte otti jehovanimikorostuksen, mutta syrjäytyi alkoholisoituneena patriarkoille rakennuttamaansa taloon loppuunsa asti.

Nimikorostus opetetaan, kuten kaikki opit, tietyllä tavalla tiedollisesti oikeana, mutta siinä on sellaisia ongelmia, joiden puheeksi ottamisesta saisi kait potkut lahkossa.

Pysyvää lahkossa voisi kai olla johtoelin, koska Franzin tapaus voidaan katsoa osoittavan, että sopeutumaton vain potkaistaan pellolle. Samalla se osoittaa, että elin ei pysty valitsemaan uskollisia jäseniä, vaikka itse valinnan tekeekin.

Mikä se on se jehovaanuskominen, jota tarkoitetaan ? Ettei erehdyksessä puhuta lahkohengen parhaista puolista yhdistettynä joihinkin väitteisiin, joita on erehdyksessä pidetty oikeina, taustana tehokkaasti toteututettu ja toteutunut kristinuskon ryhmien parjaus ja mustamaalaus ?

[quote="sirpa-leena"]Lienette jo huomannu, et lukihäiriö on sekä suomeksi että enkuksi yms...[/quote]
I love Good, but his fun glub I can not stand anymore.
"Tykkään Jumalasta, mutta en enää siedä hänen fanittajiaan"
Noin vapaana käännöksenä vaikuttaa "iskevämmältä", kuin sananmukainen :)

[quote="Arskavain"]Itse olen aina uskonut Jumalaan. Jo pikkupoikana esitin syviä pitkiä rukouksia Jumalalle ja rukoukseni ovat tuntuneet keskusteluilta Jumalan kanssa. Tunnetasolla tuntuu, kuin saisin voimaa Jumalata palautteena rukouksiini. Asiat joita rukoilen ovat; anteeksipyyntöjä virheistäni, viisautta ja sen soveltamisen oppimista käytännössä, lasteni ohjaamista, vilpittömien ihmisten auttamista, verisukulaisteni puolesta ja heille viisautta, mielenrauhaa ja tasapainoa yms.[/quote]

Mielenkiintoisia ajatuksia, kun itsekin mietin kehen oikein uskon nykyään. Erotettuna en ole katsonut olevani "arvollinen" rukoilemaan Jehovaa, toiminhan vastoin Hänen (järjestönsä..) tahtoa. Olen kuitenkin aiemmin aina uskonut ja uskoutunut Jumalalle ja rukoukseni ovat myöskin tuntuneet keskusteluilta, jotka ovat antaneet voimia ja auttaneet selvittämään ajatuksiani. Nyt vain mietin ketä oikein rukoilen??

[quote="Johanneksen poika"](Roomalaisille 8:35-39) 35 Kuka erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Ahdistusko vai hätä vai vaino vai nälkä vai alastomuus vai vaara vai miekka? 36 Niin kuin on kirjoitettu: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä on pidetty teuraslampaina.” 37 Päinvastoin, kaikesta tästä me selviydymme täysin voittoisina hänen välityksellään, joka on rakastanut meitä. 38 Sillä olen vakuuttunut siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit eivätkä hallitukset, eivät nykyiset eivätkä tulevaiset, eivät voimat 39 eikä korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

Vartiotorniseuralla ei ole valtuuksia erottaa minua Jumalan rakkaudesta. Enkä salli Vartiotorniseuran päättää omasta uskostani.[/quote]

Voi, miten tarpeeseen tämä tuli.. Tuntee itsensä niin pässiksi, jota vielä vuosia järjestöstä lähteneenäkin vedetään narusta hallintoelimen määräämään suuntaan. Niin syvään juurtuneita lahkon opit ovat :x

[quote="Arskavain"]Juttelin äskettäin baarissa äskettäin erotetun ystäväni kanssa ja ajattelen hyvin samansuuntaisesti kuin hän kuittasi uskoni Jumalaan, että "Kuka sen voi meiltä viedä"?[/quote]

Itse ajattelen myös samalla tavalla.

Uskon Jumalaan, mutta en luota Vartiotorniseuraan. Vartiotorniseura yritti romuttaa uskoni, mutta ei onnistunut. Uskoni vain lujittui.

(Roomalaisille 8:35-39) 35 Kuka erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Ahdistusko vai hätä vai vaino vai nälkä vai alastomuus vai vaara vai miekka? 36 Niin kuin on kirjoitettu: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä on pidetty teuraslampaina.” 37 Päinvastoin, kaikesta tästä me selviydymme täysin voittoisina hänen välityksellään, joka on rakastanut meitä. 38 Sillä olen vakuuttunut siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit eivätkä hallitukset, eivät nykyiset eivätkä tulevaiset, eivät voimat 39 eikä korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

Vartiotorniseuralla ei ole valtuuksia erottaa minua Jumalan rakkaudesta. Enkä salli Vartiotorniseuran päättää omasta uskostani.

Kiinnostaisi tietää, että kuinka sinä Jehovaan uskovana oikeutat itsellesi nykyisen tilanteesi, eli sen, että olet jättänyt seurakunnan (tai pelkästään aktiivisen toiminnan) ja kirjoittelet uskostaan luopuneiden eli "luopioiden" kanssa?

Eikö mieltäsi koskaan vaivaa se ajatus, että Jehovantodistajilla on eräänlainen monopoli Jehovaan? Juuri ketkään muuthan eivät kerro Jehovasta, paitsi Jehovantodistajat. Jehova on Jehovantodistajien ja Vartiotorni-seuran Jumala.

Tämä ilmiö on varsin kiinnostava, koska eräällä tavalla se tuo mieleen ns.[url=http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma-syndrooma]Tukholma-syndrooman[/url]: jotkut Jehovantodistajuudesta käytännön tasolla tai kokonaan luopuneet uskovat siitä huolimatta Jehova-jumalaan, vaikka Jehova ainoan tunnetun Jehova-teologian (=Vartiotornin teologia) mukaan pitää tätä luopunutta tuhoon tuomittuna.[/quote]


Itse olen aina uskonut Jumalaan. Jo pikkupoikana esitin syviä pitkiä rukouksia Jumalalle ja rukoukseni ovat tuntuneet keskusteluilta Jumalan kanssa. Tunnetasolla tuntuu, kuin saisin voimaa Jumalata palautteena rukouksiini. Asiat joita rukoilen ovat; anteeksipyyntöjä virheistäni, viisautta ja sen soveltamisen oppimista käytännössä, lasteni ohjaamista, vilpittömien ihmisten auttamista, verisukulaisteni puolesta ja heille viisautta, mielenrauhaa ja tasapainoa yms.

En löydä mitään syytä entisenä järjestöön kuuluneena Jehovan todistajana olla käyttämättä Jumalasta nimeä Jahve, Jehova tai välimiestä Jeesusta. Minulla on sellainen näkemys asioista, että en pyri kumoamaan asioita varmoina, enkä toisaalta puollakkaan mitään kantaa ja varsinkaan uskontoa. Pyrin vain siihen, että asioista keskustellaan ja niitä pohditaan. Tuomitseminen ei ole meidän ihmisten asia, koska emme voi elää lähimmäisemme elämää.

Juttelin äskettäin baarissa äskettäin erotetun ystäväni kanssa ja ajattelen hyvin samansuuntaisesti kuin hän kuittasi uskoni Jumalaan, että "Kuka sen voi meiltä viedä"?

Kirjan "Crisis of Conscience" kirjoittaja Raymond Franz on yksi esimerkki sellaisesta ex. Jehovan Todistajasta joka siitä huolimatta, että hän on erotettu Jehovan Todistajista vieläkin palvoo Jehovaa. Kun lukee Ray´n kirjaa niin huomaa kuinka hän vieläkin on Jehovan Todistaja sisimmässään vaikka hän ei hyväksykkään kaikkia järjestön opetuksia. Maailmalta löytyy monenlaisia eri kuppikuntia joiden porukka on ex. Jehovan Todistajia jotka pitävät itseään vieläkin Jehovan Todistajina vaikka heidät onkin erotettu itse järjestöstä.
Monella Suomalaisella ex. todistajalla on se väärä luulo, että jos erottamisen jälkeen uskoo Jumalaan eikä hyväksy esimerkiksi kolminaisuusoppia, niin silloin on vielä Jehovan Todistaja. Tämä johtuu siitä että Suomessa on niin vähän valinnanvaraa uskontojen supermarketissa. Esimerkiksi Englannista löytyy ainakin tusina erilaisia kolminaisuuden kieltäjä ryhmää. Puhumattakaan USA: n mahdollisuuksista.
En näe mitään pahaa siinä, että ex. todistaja kutsuu Jumalaansa Jehovaksi. Itse en sitä tee vaikka uskonkin Jumalaan. Mutta en näe mitään pahaa siinä että joku muu tekee sitä.
Näissä asioissa pitää myös muistaa mikä on Jehovan Todistajista lähdön syy. Eli onko pääsyynä ollut se että ei uskonut järjestöön, mutta uskoi Jehovaan. Vai oliko syynä dokaaminen, haureus tms. Minä itse en voi levennellä että olisin lähtenyt Jehovan Todistajista omantunnon syiden takia niinkuin veli Raymond Franz . Minun Jehovan Todistajana olo loppui, koska nuorempana olin kova tupakka, viina- ja panomies. Nykyään en kuitenkaan röökaa enkä myöskään dokaa. Vasta erottamiseni jälkeen minulle selvisi, että järjestö oli väärässä. Ja siihen meni monta vuotta. Tosin silloin ei ollut internettiä.
Eli se mitä yritän sanoa, että meidän porukasta löytyy todella sellaisia jotka ovat lähteneet järjestöstä koska he ovat huomanneet että Jehovaa ei palvota oikealla tavalla järjestön sisäällä, mutta he eivät ole menettäneet uskoaan Jehovaan. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta porukasta on esimerkiksi Tanskassa toimiva http://www.sandhedenomsandheden.dk . (suom. totuus totuudesta) Tunnen tuon porukan perustajat. Ja he ovat sisimmässään vieläkin Jehovan Todistajia vaikka tuon seuran perustajat lähtivät järjestöstä jo 50-60 luvulla.
Jotenkin tunnen kunnioitusta tuollaisia ihmisiä kohtaan, koska he ovat hyvin vahvoja periaatteen ihmisiä. En kuitenkaan tarkoita tällä sitä että hyväksyisin heidän opetuksensa. Mutta tunnen kuitenkin kunnioitusta heitä kohtaan, kun ajattelen että minut itse potkittiin pellolle ihan tavallisen synninteon takia.
On kuitenkin asia mitä en hyväksy ja se on että veli tai sisar roikkuu mukana Jehovan Todistajien toiminnoissa eikä uskalla tai halua sanoa suoraan mielipiteitänsä. Tämä on minusta raukkamaista.

Uskon Jehovaan , en Jehovan Todistajiin.

[quote="Guest"]suvaitsemattomuutensa[/quote]

Jehovan Todistaja -identiteetti perustuu lyttäämiseen.

Muuan ajatus.. Minulle yksi suuri syy erota JT:sta oli heidän sietämätön suvaitsemattomuutensa, joka meni ristiin oman uskoni kanssa. Tänä päivänä en enää usko jumalaan, mutta edelleen olen sitä mieltä, että muut saavat uskoa mitä haluavat, kunhan eivät aiheuta muille haittaa.

Jehova nimityshän on muuten putkahtanut maailmaan ja kauan ennen jehovan todistajia, se on yksi tapa lausua raamatun kirjoituksissa esiintyvä heprealainen jumalan nimeä kuvaava tetragammaton..

[quote="sirpa-leena"]Lienette jo huomannu[/quote]

No juu, mutta Jumalahan lienee usein hyväkin :)

Lienette jo huomannu, et lukihäiriö on sekä suomeksi että enkuksi yms...

[quote="minä"]Tarkoitin noilla isoilla kysymyksillä oppikysymyksiä kuten onko maapallo ja ihminen luotu, saatanan olemassaolo, onko helvettiä olemassa, kiistakysymys jne. En usko todellakaan, että vanhimmat on pyhän hengen edustajia.Olen nähnyt niin paljon vanhinten touhuja, että en todella voi uskoa heidän erikoiseen erikoisasemaan! .[/quote]
Uskotko millaiseen Pyhään Henkeen? Vanhimmathan ovat Opin mukaan Pyhän Hengen nimittämiä, myös tämä espoolainen pedofiilivanhin niinkuin Kanada ammoinen homo-maanvalvojakin.

Korostettakoon että itse en usko mihinkään pyhään henkeen enkä näe homoudessa mitään tuomittavaa.