Kirjoittaja Vieras » 03.12.2008 16:13
Onko mielenhallintaa puhua "katkerasta luopiosta"? Jos sana luopio vaihdettaisiin ja sanonta kuuluisi "katkera entinen jehovantodistaja", se kalskahtaisi korvaan toisenlaiselta. Jos luopio on katkera, se johtuu luopioisuudesta, mutta jos entinen jehovantodistaja on katkera, katkeruus johtuu järjestön opeista ja toiminnasta.
Sananvalinnat ovat tärkeitä, sillä "katkera luopio" leimaa entisen jehovantodistajan aktiivijulistajien keskuudessa. Jos puhuttaisiin "katkerasta exästä", syntyisi vaikutelma, että JT:t ovat katkeruuden taustalla. Sillloin heräisi kysymyksiä, mistä hän on jehovantodistajudessa katkeroitunut. Tällainen kysymyshän menee jo luopioajatusten puolelle eikä sitä saa siten ajatellakaan. Ajatus on torjuttava mielessä tai puhuttava ajatusrikoksesta vanhimmille. Eihän toiminnassa voi olla mitään, miksi katkeroitua. Katkeruus ei kuulu hymyilyn ja nyökyttelyn piiriin, kuten "onnellisesta kansasta" puhuminen.
Esimerkiksi oman elämän mahdollisuuksien hukkaaminen pahimmillaan kymmeniksi vuosiksi järjestön vaurastuttamiseksi saattaa katkeroittaa, elleivät silmät avaudu ajoissa. Halveksunta seurakuntalaisten taholta katkeroittaa varmasti itsenäisten päätösten tekijää. "Katkera luopio" selittää helposti eron syyn "luopion" omaksi viaksi ja leimaa samalla hänet syylliseksi.
Onko mielenhallintaa puhua "katkerasta luopiosta"? Jos sana luopio vaihdettaisiin ja sanonta kuuluisi "katkera entinen jehovantodistaja", se kalskahtaisi korvaan toisenlaiselta. Jos luopio on katkera, se johtuu luopioisuudesta, mutta jos entinen jehovantodistaja on katkera, katkeruus johtuu järjestön opeista ja toiminnasta.
Sananvalinnat ovat tärkeitä, sillä "katkera luopio" leimaa entisen jehovantodistajan aktiivijulistajien keskuudessa. Jos puhuttaisiin "katkerasta exästä", syntyisi vaikutelma, että JT:t ovat katkeruuden taustalla. Sillloin heräisi kysymyksiä, mistä hän on jehovantodistajudessa katkeroitunut. Tällainen kysymyshän menee jo luopioajatusten puolelle eikä sitä saa siten ajatellakaan. Ajatus on torjuttava mielessä tai puhuttava ajatusrikoksesta vanhimmille. Eihän toiminnassa voi olla mitään, miksi katkeroitua. Katkeruus ei kuulu hymyilyn ja nyökyttelyn piiriin, kuten "onnellisesta kansasta" puhuminen.
Esimerkiksi oman elämän mahdollisuuksien hukkaaminen pahimmillaan kymmeniksi vuosiksi järjestön vaurastuttamiseksi saattaa katkeroittaa, elleivät silmät avaudu ajoissa. Halveksunta seurakuntalaisten taholta katkeroittaa varmasti itsenäisten päätösten tekijää. "Katkera luopio" selittää helposti eron syyn "luopion" omaksi viaksi ja leimaa samalla hänet syylliseksi.