Veljesseura.org

Taas piti vastata. Ensinnäkin on todella tyhmää puhua todistajuudesta, koska kaikki on jo ollut meidän keskuudessamme niin pitkään. Toisekseen, Jumalaa ei voi kutsua nimellä. Koska aikoinaan eurooppalaiset jotka alkoivat valtaamaan maailmaa, keksivät mitä ihmeellisimpiä selityksiä ihmiskunnan olemassaololle.

Ihminen ei ole luotu joskus muutama tuhat vuotta sitten niin tyhmästi kuin raamattu sen selittää, vaan jos voisi ymmärtää sen, että olemme meitä suuremman ja myös meitä hyväksi käyttävän älyllisen olemassaolon aikaansaannoksia, niin voi sanoa että on alkanut ajatella.

Sama henki vallitsee koko maailmassa. Erittäin voimakas älyllisen olemassaolon jatkuva hapuileminen. Ei ole paljon valehdeltu sekään, jos väittäisin että ihmiskunta on periytynyt täysin muusta kuin Jumalan tahdosta. Voimme olla täysin muuta sukua kuin mitä raamattu väittää. Vuosituhansien kieroilu todistaa sen ainakin minulle itselleni.

Jumalan nimestä en keksinyt mitään, mutta voin vannoa elämäni kautta että se ei ole Jehova.

Mun mielestä todistajat nostavat itsensä tuolla nimellä jollekkin tasolle joka ei ole normaalia. Miten niin nuori uskonto voi sanoa olevansa ainoa oikea? Hyvä bisnes se on, perustuu jenkkien talous alueelle ja on nyt ihan samoissa vaikeuksissa taloudellisesti kuin muut kiinteistö bisnestä harjoittavat firmat. Tuskin niillä kiinteistö massoilla kyykätään kovin syvään, mutta ainakin antaa haastetta.

Miten tämä liittyy nimeen? Sillä tehdään bisnestä.

[quote="RaM"]Pientä tarkennusta. Jeesus seuraajineen edusti ortodoksista juutalaisuutta (omasta mielestään) aivan kuten nuo muutkin juutalaislahkot. Kyse ei ollut mistään uudesta uskonnosta. Nimike 'Jeesuksen todistajat' on sinänsä oikea, mutta uuden liiton jälkeenkin kyse oli edelleen siitä puhdasoppisen juutalaisuuden lahkosta, jota Jeesuksen seuraajien lahko edusti.[/quote]
Olenpapa veliseni Ram hieman eri mieltä Jeesuksen ortodoksisuudesta, vaikkakin niputat sen samaan kastiin muiden tuon ajan juutalaisten lahkojen, vai sanoisinko pikemminkin, puolueiden kanssa. Teologinen ero on merkittävä.

[b]Ap. t. 3:25
Te olette profeettain ja sen liiton lapsia, jonka Jumala teki meidän isiemme kanssa sanoen Aabrahamille: 'Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki maan sukukunnat'. Tällä siemenellä -huomaa yksikkö - tarkoitetaan Jeesusta.
2.Kor.3:
2 Te itse olette meidän kirjeemme, joka on sydämeemme kirjoitettu ja jonka kaikki ihmiset tuntevat ja lukevat.
3 Sillä ilmeistä on, että te olette Kristuksen kirje, meidän palvelustyöllämme kirjoitettu, ei musteella, vaan elävän Jumalan Hengellä, ei kivitauluihin, vaan sydämen lihatauluihin.
4 Tämmöinen luottamus meillä on Kristuksen kautta Jumalaan;
5 ei niin, että meillä itsellämme olisi kykyä ajatella jotakin, ikäänkuin se tulisi meistä itsestämme, vaan se kyky, mikä meillä on, on Jumalasta,
6 joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
Hebr. 8:
13 Sanoessaan "uuden" hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.
2. Kor. 5:17
Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.
Jes. 65:1
Minä olen suostunut niiden etsittäväksi, jotka eivät minua kysyneet, niiden löydettäväksi, jotka eivät minua etsineet; minä olen sanonut kansalle, joka ei ole otettu minun nimiini: Tässä minä olen, tässä minä olen!
Room. 10:
20 Ja Esaias (Jesaja) on rohkea ja sanoo: "Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet; minä olen ilmestynyt niille, jotka eivät minua kysyneet".
21 Mutta Israelista hän sanoo: "Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohden".[/b] Luonnollisesti minä ja hän on Jumala.

Toki kyseessä on tulkinta, mutta käsittääkseni on selviö uudesta uskonnosta, joka pohjautui juutalaisuuteen, mutta oleellisilta osin myös siitä erosi, kuten Islamkin, joka perustuu juutalaisuuteen ja kristinuskoon, mutta oleellisilta osiltaan näistä eroaa.

Seura on, mistä emme yksin Rutherfordia kiitä, pahanpäiväisesti sotkenut niin Vanhan- kuin Uudenkin testamentin tekstit ja niitä villin vapaasti tulkitsee hakaten päätään betoniin, periaatteella: "tässä on oppi - etsikää sille raamatulliset perusteet". No, eipäs se nyt mennytkään näin, muutetaanpa sitä noin ja etsikää raamatulliset perusteet. Ei tämäkään nyt hyvä ole, palataan entiseen ja etsikää raamatulliset perusteet, mokomat nyhertäjät, että saattaisimme sen nimissämme hyväksyä.

Tästä menettelystä lienemme yksimieliset.

Rutherford savusteli Russelille uskollista joukkoa vielä nimenmuutoksen aikaan, joten ainakin nimenmuutos edisti pesäeroa russelilaisiin samalla tavalla kuin esimerkiksi partakielto, paaluoppi, saarnauspakko ja vanhimpien nimitysvallan keskittäminen keskusjohdolle. Oltiin nimenmuutoksesta tai nimi-idean syntymisestä mitä mieltä tahansa, niin kyseinen nimi oli käytössä jo ennen vuotta 1931. Oppineet kirjantekijät viittasivat israelilaisiin jehovantodistajina. Alla on muutama viite kirjallisuuteen, jossa on jo ennen vuotta 1931 on käytetty Rutherfordin vuonna 1931 omaksumaa nimitystä:

A Guidebook to the Biblical Literature, tekijä John Franklin
Genung, kustantaja Ginn and Company 1919 sivu 313

The Student's Old Testament, tekijä Charles Foster Kent, kustantaja Scribner 1921 sivu 32

A Commentary on the Holy Bible, tekijä John Roberts Dummelow, kustantaja The Macmillan company 1909 sivu 442

The American Whig Review, tekijä Making of America Project, kustantaja Wiley and Putnam 1851 sivu 411

The Methodist Review 1827 sivu 95

The Social Teachings of the Jewish Prophets: A Study in Biblical Sociology, tekijä William Bennett Bizzell, kustantaja Sherman, French and Company 1916 sivu 228

The Theological Review: A Quarterly Journal of Religious Thought and Life, tekijä Charles Beard, kustantaja Whitfield, Green 1870 sivu 17

The Credibility of the Book of the Acts of the Apostles, tekijä Frederic Henry
Chase, kustantaja Macmillan 1902 sivu 49

Facts and dates, tekijä Alexander Mackay, kustantaja William Blackwood and
Sons 1879 sivu 82

Pientä tarkennusta. Jeesus seuraajineen edusti ortodoksista juutalaisuutta (omasta mielestään) aivan kuten nuo muutkin juutalaislahkot. Kyse ei ollut mistään uudesta uskonnosta. Nimike 'Jeesuksen todistajat' on sinänsä oikea, mutta uuden liiton jälkeenkin kyse oli edelleen siitä puhdasoppisen juutalaisuuden lahkosta, jota Jeesuksen seuraajien lahko edusti. Alla oleva teksti viittaa [u]vain[/u] heidän liikkeeseensä:

[color=#0080FF]8:8 Sillä moittien heitä hän sanoo: "Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin [u]minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton[/u],
8:9 [u]en sellaista[/u] liittoa [u]kuin[/u] se, jonka minä [u]tein heidän isäinsä kanssa[/u] silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sillä [u]he eivät pysyneet minun liitossani[/u], ja niin en minäkään heistä huolinut, sanoo Herra.
8:10 Sillä [u]tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa näiden päivien jälkeen[/u], sanoo Herra: Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä, ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.[/color]

Mitkään tämän ajan ei-juutalaiset lahkot julistautuvat Jt:n tapaan aivan turhaan Jeesuksen seuraajiksi, koska he eivät ole juutalaisia eivätkä uuden liiton osapuolia. Tosin koko tuo Jeesuksen seuraajien lahko kuoli ensimmäisten vuosisatojen kuluessa.

"Hyvä Hypatia, säästit minut kierjoittamasta enempää, kun lainasitjuuri juuri oikeita jakeita Raamatusta. Jehovan kansan historia päättyi sillä kertaa viimeistään vuonna 70 jKr. kun Jerusalem ja sen temppeli tuhottiin ja lopetti lakiliiton. Silloin toteutui karmeella tavalla Jeesuksen ennusrtus: "Jumalan valtakunta otetaan teiltä (Jehovan todistajakansalta) pois ja annetaan kansalle, joka tekee en hedelmiä." Uusis liitto muodosti tämän Uuden kansan, joista tuli Jeesuksen todistajia.

144 000 esiintyy ainoastaan kiistellyssä Ilmestyskirjassa, jolle antaisin mieluummin nimen Ilmestys Johannekselle kuin Johanneksen Ilmestys. Ja tässäkin kirjassa vain kolmasti. Muualla Raamatussa ei sitä tavata. Perinteinen "vääräuskoisten" tulkinta on tuolle luvulle, että Israel pelastuu - Jehovan todistajista ei puhuta mitään edes tulkinnoissa tässä merkityksessä. Kysymykseen tullee lähinnä maailman suurimpiin lukeutuva huijaus.

On aivan eri asia kokonaanko vai osaksi Israel pelastuu, sillä tästäkin on liki verissäpäin kiistelty. Se, että joissakin UT:n kirjeissä tähän (israelilaisten pelastumiseen) viitataan, ei anna oikeutta tehdä tästä tästä tämän enempiä johtopäätöksiä. Pyhää tetragrammia (JHWH) ei esiinny UT:ssa lainkaan. Tämän sanovat jo Jehovan todistajien Uudelle testamentille antama nimi: "kreikkalaiset kirjoitukset" Näin ollen tetragrammin JHWH "palautus" on lähinnä alkutekstin tahalliseksi väärennökseksi luettava tiukan tekstikriittisen näkökulman mukaan.

Nyt vain näyttää siltä, että veli Rutherford (paheksuttu olkoon hänen nimensä) on ikään kuin hihasta vetäissyt nimen "Jehovan todistajat", sillä ensinnäkään kukaan ei eksaktisti tiedä, kuinka tetragrammi JHWH tulisi lausua. Nimi Jehova perustuu masoriittisiin teksteihin noin 1000-luvulta, kun alkuperäinen vokalisoimaton teksti vokalisoitiin. Toiseksi Rutherfordin piti päästä eroon "ruselilaisista", joiden tunnuskuva on kruunu ja risti, mikä hyvin käy ilmi paitsi nykyrusselilaisista myös Jehovan todistajien historiakirjasta (jv-FI).

Kolmanneksi: Uudessa testamentissa Jeesus sanoo: Joh. 15:27 [color=#000080]"Myös te olette minun todistajiani, olettehan olleet kanssani alusta asti." [/color] (KR92), minkä lisäksi teksti osoittaa, että muitakin [b]Jeesuksen todistajia [/b]on olemassa. Jos kerran Jeesuksessa alkoi, kuten Uusi testamentti eittämättä todistaa, ns. "uusi liitto", joka kumosi Moosekselle annetun "vanhan liiton", tulisi johdonmukaisesti käyttää ei nimitystä "Jehovan todistajat", vaan "Jeesuksen Kristuksen todistajat" tai yksinkertaistettuna "Jeesuksen todistajat".

Edellä mainittua korostaa erityisesti se, että Jehovan todistajien alku luetaan vuodesta 33 jKr tai eaa, miten vain - siis ensimmäisestä helluntaista. Olkoon ajanlaskutapa mikä tahansa, jos ensimmäinen "kristillinen" helluntai voidaan määrittää, on siitä kuitenkin kulunut jo siksi monta vuosisataa, ettei ole syytä olla otaksumatta mainitun (symbolisen) 144 000:n tulleen jo käytännössäkin täyteen ennen ensimmäisen vuosituhannen vaihdetta, jolla nykyisen gregoriaanisen kalenterin mukaan tarkoitan vuotta 1001, koska vuotta nolla (0) ei ollut olemassakaan. Tämähän, ohimennen sanottuna, oli muistini mukaan jo Russellille suunnaton oivallus, millä laskelmia (joita emme koskaan ole tehneet) saatiin täsmättyä.

Ihan OT:na: 1900-luku päättyi vuonna 2000 ja uusi vuosituhat alkoi 2001 de fakto.
Muuten: Idefix on sitä mieltä, että taivas putoaa niskaamme 21.12.2004 :mrgreen:

Se vaan on niin kylmästi, että Vartiotorniseuran opetuksessa ei nk. suuri joukko ole minkäänlaisessa raamatullisessa sopimussuhteessa mihinkään suuntaan. Toki heidän maallinen elämänsä on Vartiotorniseuran käsissä, mutta heidän ainoa pitemmälle tähtäävä lohtu on luottaa Vartiotorniseuran lupaukseen, että roikkumalla nk. voideltujen lahkeissa he pääsevät maalliseen paratiisiin. Tämä lahkeissaroikkuminen tarkoittaa käytännössä jokaisen Vt-seuran mielipiteenmuutoksen omaksumista mukisematta. Huomionarvoista tässä vaiheessa on, että alkuun Vt-seura tarjosi tälle rupusakille taivaspaikkaa, mutta ei kuolemattomuutta (joka kyllä tarjottiin pienelle laumalle.

Hyvin harva nykyinen jehovantodistaja käsittää, että Vt-seura hylkäsi 144000 luonnollisen juutalaisen erityisaseman, otti tuon lukumäärän pienen joukon käyttöön ja otti suurelta joukolta pois taivaallisen toivon, vaihtaen sen maalliseen paratiisitoivoon. Tuon maallisen toivon piti vartiotorniseuran lupauksen mukaan täyttyä vuonna 1935 eläneiden elinaikana. Tuolloin eläneistä aikuisista suurin osa on kuollut, mutta se ei tunnu estävän Vartiotorniseuraa jatkamasta selittelyä malliin: "Miljoonat nykyään elävät eivät kuole koskaan".

Siis suuri joukko ei ole minkäänlaisessa raamatullisesti käsitettävässä sopimusssuhteessa, vaan luottavat Vartiotorniseuraan. Kuinkahan moni jehovantodistaja jatkaisi suhdettaan VT-seuran kanssa jos todella käsittäisivät, että Vt-seuran menneisyys on kivetty pelkillä katteettomilla lupauksilla, eikä nykyinenkään lupauskanta ole sen järkevämmällä perustalla.

Mitä taas jehovantodistajien 1931 omaksumaan nimeen tulee, niin se ei ole mikään uusi keksintö. 1800-luvulla raamatunselittäjät käyttivät tuota nimitystä lakiliitossa olleista israelilaisista.

Eksegeetin ja Ariadnan viesteissä on hyvää pohdintaa, joka on ihan paikallaan. En halua tehdä tässä kovin syväluotaavia kannanottoja, jottei menisi arvokas keskustelunavaus heti ensimetreillä rähinöinniksi.

Sen verran kuitenkin tässä voisin todeta, että Jos halutaan soveltaa Jehovan todistajiin ja erityisesti sen hallinnoivaan eliittiin Jesajan 42:19, niin silloin ollaan pakotettuja soveltamaan heihin myös Eksegeetin viittaamat Jes. 43:10-12. Jakeet joko soveltuvat yhdessä tai ovat yhdessä soveltumatta. Ei voi olla niin, että toinen soveltuu ja toinen ei.

[quote]Voidaan perustellusti sanoa, että Tornin sanasepot ovat olleet historiansa aikan suorastaan mestareita väärien ja mielivaltaisten sovellutusten tekemisessä[/quote]
Jesajaa lainaten voisi sanoa, että:

Kuka on sokea, jollei minun palvelijani,
kuka kuuro, ellei minun sanansaattajani?
Kuka on yhtä sokea kuin hän, jonka lähetin matkaan,
kuka yhtä kuuro kuin Jehovan palvelija? Jesaja 42:19

[quote]Todistaako se jostain pyhän hengen voitelusta? [/quote]
Ei, ainakaan UT:n mukaan. Jehovan todistajat antavat väärän todistuksen, todistamalla väärän nimen alla, sillä Jeesus antoi itse nimen hänen seuraajilleen sekä sanoman josta heidän tuli todistaa. Sanomakin oli niin yksinkertainen, ettei siihen tarvinnut omistaa salkkuja eikä kirjahyllyjä.

Apostolien Teot 1,8
vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan[b] minun todistajani [/b]sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka."

Apostolien Teot 13,31
Ja hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka olivat tulleet hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin ja [b]jotka nyt ovat hänen todistajansa [/b]kansan edessä.

Apostolien Teot 22,20
Ja kun Stefanuksen,[b] sinun todistajasi[/b], veri vuodatettiin, olin minäkin läsnä, hyväksyin sen ja vartioin hänen surmaajainsa vaatteita.'

Apostolien Teot 26,16
Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin[b] sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi,[/b] mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn.


Johanneksen ilmestys 11,3
Ja[b] minä annan kahdelle todistajalleni[/b] toimeksi säkkipukuihin puettuina profetoida tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan."

Johanneksen ilmestys 17,6
Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja [b]Jeesuksen todistajain verestä[/b]; ja nähdessäni hänet minä suuresti ihmettelin.

Näiden jakeiden jälkeen tulee ihmetelleeksi sitä, että uskovatko "Tornin todistajat "sittenkin kolmiyhtenäisyyteen jota he pitävät harhaoppina. Todellinen harhaoppihan on, etteivät he todista Jeesuksen nimessä, ainakin näiden jakeiden perusteella.

Vanhemmat Tornin asiamiehet muistanevat, ettei heitä aina ole nimitetty Jehovan todistajiksi. Alkujaan heidät tunnettiin Raamatuntutkijoina tai vain Russellilaisina. Vasta vuonna 1931 J.F.Rutherford keksi heille nimen Jehovan todistajat. Miten hän perusteli tämän uuden nimen? Vain kahdella Jesajan kirjan luvusta 43 ottamallaan jakeella.
Jesaja esiintyi profeettana noin 700 vuotta ennen nykyistä ajanlaskuamme, joten hänellä ei voinut olla mielessään meidän aikamme ihmiset. Jumala on profeetojensa kautta puhunut kansalleen paljon asioita, joita hän ei ole puhunut minulle eikä sinulle eikä muillekaan tämän ajan ihmisille. Sen tähden on katsottava, kenelle Jesaja kirjeensä osoitti. Jokainen lukutaitoinen ihminen voi sen helposti varmistaa lukemalla koko luvun 43 alusta asti. Mitä siinä sanotaan?
"Mutta nyt, näin sanoo Herra (Jehova), joka loi sinut Jaakob, joka valmisti sinut Israel: Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun." Eikö ole selvästi sanottu kenestä tässä on puhe. Koko 43:s luku käsittelee Jaakobin heimon lunastamista, ensin Babylonista ja sitten vielä paljon merkittävämmästä lunastuksesta, kun heidät vapautettiin Egyptin orjuudesta suurten tunnustekojen saattelemana. Kun luet jakeet 14-17, siinä kerrotaan kuinka Egyptin takaa.ajanut sotajoukko tuhoutui Kaislamereen.

Voidaan perustellusti sanoa, että Tornin sanasepot ovat olleet historiansa aikan suorastaan mestareita väärien ja mielivaltaisten sovellutusten tekemisessä. Todistaako se jostain pyhän hengen voitelusta?

Exegeetti