Kirjoittaja Vieras » 28.02.2009 20:40
Se yksi mietiskelymuoto, jota paljon aikoinaan Suomessakin, ainakin Helsingissä sekä puhuttiin että opeteltiin, siinä annettiin se mietiskelysana jota ei sitten saanut kertoa muille, niin edustajansa selittivät salaisuutta sillä että ei toisen henkilön sana tule mieleen häiritsemään istuntoa. Lajia perustelivat sillä, että siinä stressi katoaa.
Mietiskelyä puolsi Valitujen palojen artikkelikin, joka käsitteli yhteisnäkemyksellä eri sen lajeja, ja neuvoi vain ottamaan sanan kuten kolme, jota hitaasti toistetaan mielessä silmät kiinni, ja tärkeää on että sitä ei tehdä väkisin eikä edes yritetä, vaan palataan rauhassa teemaan jos huomataan tulleen jotakin ajateltavaa. Olisiko ollut kymmenisen minuutin päiväannostukset.
Juttu levisi myös, todenperäisyydestä en tiedä, että se suosittu laji olisi olut uskontoa, ja että pidemmälle edetessä sitä "mantraa" täydennetään ko kielen sanoilla josta tulee rukous mutta jota ei kerrota tälle harrastajalle.
Rentoutuksesta on Fink kirjoittanut kirjassa Hermojen hallinta, jossa tajutaan ensin mitä on lihasjännitys nyrkistämällä käsi täysin voimin ja sitten se lepuutetaan ja ruvetaan ajatuksissa sanomaan käden lihaksille "rentoutukaa, rentoutukaa...." Koko homma tehdään selällään maaten jolloin vielä niskan taakse tulee tyyny ja vartaloa pitkin olevien käsivarsien kyynärtaipeeseen, sekä polvien alle jolloin luontoisesti ei ole lihasjännityksiä, ja se lihasten rentoutus (josta voisi sanoa jotain leikillistäkin, jopa pilkallistakin tietysti) toteutetaan alkaen varpaista ja edetään päänahkaan ja silmämuniin asti. Yksi ilmiö joka on havaittavissa (ja mittari mahdollisesti), että tulee liikkumisen tunne, tuntuu kuin lähtisi liukumaan vaikka pää edellä. Liekö tuo sukua lentäjien kokemukselle pilvien seassa että kone rupeaa kallistumaan. Kuulema vannotettiin koulutuksessa että jos tässä on aistit ja koneen keinohorisonttimittari ristiriidassa, niin se keinohorisontti on oikeassa, muisteli sotakokemuksistaan joku lentäjä.
Se yksi mietiskelymuoto, jota paljon aikoinaan Suomessakin, ainakin Helsingissä sekä puhuttiin että opeteltiin, siinä annettiin se mietiskelysana jota ei sitten saanut kertoa muille, niin edustajansa selittivät salaisuutta sillä että ei toisen henkilön sana tule mieleen häiritsemään istuntoa. Lajia perustelivat sillä, että siinä stressi katoaa.
Mietiskelyä puolsi Valitujen palojen artikkelikin, joka käsitteli yhteisnäkemyksellä eri sen lajeja, ja neuvoi vain ottamaan sanan kuten kolme, jota hitaasti toistetaan mielessä silmät kiinni, ja tärkeää on että sitä ei tehdä väkisin eikä edes yritetä, vaan palataan rauhassa teemaan jos huomataan tulleen jotakin ajateltavaa. Olisiko ollut kymmenisen minuutin päiväannostukset.
Juttu levisi myös, todenperäisyydestä en tiedä, että se suosittu laji olisi olut uskontoa, ja että pidemmälle edetessä sitä "mantraa" täydennetään ko kielen sanoilla josta tulee rukous mutta jota ei kerrota tälle harrastajalle.
Rentoutuksesta on Fink kirjoittanut kirjassa Hermojen hallinta, jossa tajutaan ensin mitä on lihasjännitys nyrkistämällä käsi täysin voimin ja sitten se lepuutetaan ja ruvetaan ajatuksissa sanomaan käden lihaksille "rentoutukaa, rentoutukaa...." Koko homma tehdään selällään maaten jolloin vielä niskan taakse tulee tyyny ja vartaloa pitkin olevien käsivarsien kyynärtaipeeseen, sekä polvien alle jolloin luontoisesti ei ole lihasjännityksiä, ja se lihasten rentoutus (josta voisi sanoa jotain leikillistäkin, jopa pilkallistakin tietysti) toteutetaan alkaen varpaista ja edetään päänahkaan ja silmämuniin asti. Yksi ilmiö joka on havaittavissa (ja mittari mahdollisesti), että tulee liikkumisen tunne, tuntuu kuin lähtisi liukumaan vaikka pää edellä. Liekö tuo sukua lentäjien kokemukselle pilvien seassa että kone rupeaa kallistumaan. Kuulema vannotettiin koulutuksessa että jos tässä on aistit ja koneen keinohorisonttimittari ristiriidassa, niin se keinohorisontti on oikeassa, muisteli sotakokemuksistaan joku lentäjä.