Veljesseura.org

Mielestäni kuolema on luonnollinen päätös elämälle. On tapauksia, jotka lähtee liian varhain. Toisaalta on tapauksia, jotka lähtee oikeaan aikaan. Kuka haluaa olla hoidokki, jonka vaipat vaihdetaan silloin kun ehditään?

Eipä tähän päivään mennessä, ole yhtään kuolleista herännyttä. Itsekkin olen olen menettänyt rakkaita ja ne on poissa. Ei niitä takaisin saa. Näin on ollut aina ja näin tulee olemaan.

On vain realitetteja, ei kuolleita saa takaisin. Ei viimisiin tuhansiin vuosiin, eikä tulevaisuudessakaan. Toivo siitä on pahin mahdollinen mitä JT oppi opettaa. Itse olen sen ikäinen, että harma piti tulla jo vuonna 1975. Harmittaa, että sitä harhaoppisuutta levitetään ja jotkut jopa uskoo siihen.
Itsekkin uskoin aikoinaan. Torstaina kävin rakkaiden haudalla ja muistelin. Niin se vain menee. Eipä ylösnousemisesta ole mitään muuta sanaa kuin JT opetus. Sekin on erehtynyt lähes kaikissa oppi kysymyksissä.

Minä uskon, että keskeinen osa helvettiä on sen ikuisuus eli jos tämä maanpäällinen elämämme on rangaistus, täältä ei itsensä tappamalla pääse pois.

Olen oppinut, että elämässä on pahempiakin asioita kuin kuolema.

[quote="RouvaX"]Okei, eli siis olen kaksinaismoralisti vai? :))
Entäs sä? Mitä mieltä sä olet?[/quote]

Muuten vaan pistin tuon näkyviin. No tuossa ylempänä jo kerroin:
[quote]RouvaX kirjoitti:
Jokaisella on oikeus elämään, ikävä kyllä toisten kohtalona on sen päättyminen aiemmin.[/quote]
[quote]Bergerac kirjoitti: Olen itse henkilökohtaisesti enemmän kuin samaa mieltä tästä.[/quote]


Mutta jos vakavaa asiaa tarkastellaan Seuran näkökulmasta ja etenkin siitä miten Seura suhtautuu erotettuun kuolleeseen (en yhdistä nyt tätä tuohon kirjoittamaasi):

Lainaus laumaopuksesta:
*Miten erotetun hautajaiset voidaan hoitaa:
Jos erotetun käytöksessä oli näkynyt todisteita katumuksesta, jonkun veljen omatunto voisi sallia sen, että hän pitää raamatullisen puheen hautajaiskappelissa tai haudalla. Valtakunnansalia ei kuitenkaan tule käyttää. (w81 15/11 s. 31; w78 1/1 s. 30, 31)
*Jos vainaja yhä puolsi vääriä opetuksia tai jumalatonta käytöstä, ei olisi sopivaa pitää hänen hautajaispuhettaan. (2.Joh.9-11)

Seuran markkinoima tosi Tm totuus näkyy tuossakin rakkaudellisemmassa muodossaan, mitä tulee erotettuihin.
Erotetut ovat Seuran toimesta/määräyksestä kuin nukkaa jotka Jehovan Todistajat surutta Seuran ohjeiden mukaisesti poistavat ajatuksistaan nukkaimurilla. Tämä pätee niin elossa oleviin kuin kuolleisiinkin erotettuihin.
(poikkeuksiakin kyllä löytyy, mutta nämä poikkeukset ovat vastoin Seuran suosituksia tai vaihtoehtoisesti poikkeukset katsotaan läpi sormien esim. sopivassa asemassa olevien etuuden omaavien lähipiirin osalta tai joissakin muissa minimaalisissa tapauksissa rinnastettuna kokonaismäärään)

Okei, eli siis olen kaksinaismoralisti vai? :))
Entäs sä? Mitä mieltä sä olet?

[quote="RouvaX"]http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000156&posting=22000000027189755[/quote]

Siis tämän vai ? :wink:

****************

On normaalia surra poismennyttä läheistään, mutta miksi pelkäämme sitä? Jos tietäisit, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, pelkäisitkö silti?

Monelle tämä maanpäällinen elämä on yhtä helvettiä, siksi minä en usko mihinkään maanalaiseen helvettiin.
Ei voi olla Jumalaa, joka rankaisee ensin täällä ja sitten siellä.

Kuolema on miljoonille ihmisille niin normaali asia. Miksi me olemme vieraantuneet siitä?
Johtuuko se luulosta, että nykylääketiede voi pelastaa kenet vaan?
Vai siitä, että meidän sukupolvi ei ole kokenut sotia, nälänhätää yms.?
Uskonto ehkä auttaa monia, mutta entäs me jotka emme usko "mihinkään"?

Minä uskon siihen, että jokaisella on oma jumalansa, se on "sinä itse."
Voit päättää, miten elät, voit päättää oletko onnellinen.
Jopa monien sairauksien vallitsemassa maailmassa voi olla onnellinen, ilman uskontoa.

Itse olen kasvanut uskovassa perheessä, ja kokenut maailmanlopulla pelottelemisen sun muut.
Ei ole helppoa lähteä kokoamaan itseään uudelleen.

Jokaisella on oikeus elämään, ikävä kyllä toisten kohtalona on sen päättyminen aiemmin.

Ehkä heillä edesmenneillä on nyt parempi olla, emmekö voi luottaa siihen? Niin itsemurhan tehneet kuin murhaajatkin ansaitsevat vapauden.

Helvettiä ei ole, on vain meidän mielikuvituksemme joka haluaa luoda vääriä mielikuvia.

Emme voi päättää muiden kohtalosta, tai meillä ei ole osuutta jonkun kohtaloon.
Uskon että pahatkin ihmiset ovat joko kärsineet paljon, tai kärsivät parhaillaan.
Se pahuus,mikä asuu ihmisissä, ei ole synnynnäistä. Sen on joku aiheuttanut. Sairaus, lapsuuden kokemukset jne.

Vaikka kuinka selittäisimme itsellemme, että olemme oikeutettuja tekemään jotain, tai tuomitsemaan muita, täytyy muistaa että se ei ole meidän tehtävä.
Se on jokaisen meistä oma, sinä itse tuomitset itsesi ja kärsit seuraukset.

Sinua ehkä jäävät kaipaamaan omaiset, mutta kaipaisitko itse itseäsi?

Nämä ovat minun ajatuksiani, entä sinun?

*******************


[u]Olen itse henkilökohtaisesti enemmän kuin samaa mieltä tästä:[/u]

[quote="RouvaX"]Jokaisella on oikeus elämään, ikävä kyllä toisten kohtalona on sen päättyminen aiemmin.[/quote]

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000156&posting=22000000027189755