Autoitko ketään "totuuteen"?

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :geek: :ugeek: :angel: :clap: :crazy: :eh: :problem: :shh: :shifty: :sick: :silent: :think: :thumbdown: :thumbup: :wave: :wtf:

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Autoitko ketään "totuuteen"?

Kirjoittaja Jakke » 08.05.2007 19:47

Edellinen siis minulta, en muistanu kirjautua, sorry. :roll:

Kirjoittaja Vieras » 08.05.2007 19:46

Pidin tutkistelua parille ulkomaalaiselle, kun ne suorastaan lykättiin minulle. En tiedä tuliko heistä sittemmin jeppuloita. Vähänkö tuntui naurettavalle lukea ääneen kirjan kappaleita varsinkin tämän toisen tyypin kanssa; Hän kuitenkin opiskeli yliopistossa, oli todella älykäs ja tottunut varmasti vähän "aikuismaisempaan" opiskeluun.

Merkillistä miten fiksutkin ihmiset kiinnostuu tuollaisesta ja joskus jopa liittyvät lahkoon.

Kirjoittaja kirjallisuusveli » 06.05.2007 08:50

Astrologi kirjoitti:
Olisinhan minäkin voinut valita nimimerkikseni Rivitodistaja, tai Osa-aikainen tienraivaaja tai vaikka Satunnainen todistaja, mutta jostain syystä päädyin tuohon itämaan viisaaseen tietäjään.
Tuo itämainen viisastelija on mainio. Minä silti edelleen harkitsen nykyisen nimimerkkini myymistä ja resupentin nimimerkin anastamista.

Se nimimerkeistä. Ei nimimerkki miestä (tasa-arvon aikakaudella myös naista) pahenna.

Kirjoittaja kirjallisuusveli » 05.05.2007 23:04


Luonnollisesti olen viisas... :roll:
Sitähän me kaikki muutkin luonnostaan olemme.

Kirjoittaja Astrologi » 05.05.2007 20:48

kirjallisuusveli kirjoitti: En hoida mitään pöytää nykyään.

Varmaankin nimimerkit Lavanpalvelija, Lehtiveli, Alueveli ja kirjallisuusveli olisivat kysyttyä tavaraa. Pitäisköhän pistää oma myyntiin?
Olisinhan minäkin voinut valita nimimerkikseni Rivitodistaja, tai Osa-aikainen tienraivaaja tai vaikka Satunnainen todistaja, mutta jostain syystä päädyin tuohon itämaan viisaaseen tietäjään. Ehkä se kuvaa sopivasti sitä, että kävin ja käännyin todistajissa. Uteliaisuuttani tulin katsomaan meininkiä, mutta palasin sitten takaisin sinne mistä lähdin. Luonnollisesti olen viisas... :roll:

Kirjoittaja Japi-40 » 05.05.2007 19:28

Yritin kovasti kun olin tienraivaaja mutten saanut ketään "totuuteen" Tutkin erään lapsuudenkaverini kanssa kirjaa Sinä voit elää ikuisesti paratiissa maan päällä..Tutkimme kirjaa n.puoliväliin.Sitten se vaan lässähti koko juttu.Mutta hyvä niin,kun näin jälkeen päin ajattelee.




IRTI VARTIOTORNISEURASTA !

Re: Autoitko ketään "totuuteen"?

Kirjoittaja rillukka » 05.05.2007 16:40

Heippa kaikki
Kiitos hyvistä kysymyksistä.
Omavaltaisesti laitan numerot Lehtiveljen kysymyksiin.
Lehtiveli kirjoitti: 1. Onnistuitko sinä JT-aikana käännyttämään ketään "totuuteen"?

2. Kun erosit, lähestyitkö heitä (tai muita ystäviäsi) ja kerroit uusista näkemyksistäsi?

3. Ja viimeisenä: Oletko Jehovan todistajuuden jälkeen onnistunut johdattamaan jonkun pois järjestöstä? (ns. käänteinen kenttäpalvelus ;) :)
1. Sydän täynnä riemua voin vastata, että siihen helvettiin en lähettänyt ketään. Vaikka kaikkeni kyllä tein. Vai teinköhän?

2. Vielä tekemättä, olen hautonut ajatusta sisällyttää uudet näkemykset erokirjeeseen. Hitaalta näyttää.

3. En, syy siihen lienee se, että entiset hyvät ystäväni ovat sieltä lähteneet jo ennen minua, kommunikoi(vat) mm tällä palstalla.
Muihin henkilöihin siellä tuskin voin vaikuttaa, mutta jos tilaisuus tulee, teen parhaani. /Riitta Forsander

Kirjoittaja kirjallisuusveli » 05.05.2007 16:13

Astrologi kirjoitti:
kirjallisuusveli kirjoitti:Itse olen yhä todistaja vaikkakin 'seisakkeelle' jäänyt.
Hoidatko yhä kirjallisuuspöytää (nimimerkkiin viitaten)?
En hoida mitään pöytää nykyään.

Varmaankin nimimerkit Lavanpalvelija, Lehtiveli, Alueveli ja kirjallisuusveli olisivat kysyttyä tavaraa. Pitäisköhän pistää oma myyntiin? :P

Kirjoittaja Astrologi » 05.05.2007 13:53

kirjallisuusveli kirjoitti:Itse olen yhä todistaja vaikkakin 'seisakkeelle' jäänyt.
Hoidatko yhä kirjallisuuspöytää (nimimerkkiin viitaten)?

Minun mielestäni ei ole tarpeellista koittaa hävittää Jehovan todistajia maan päältä. Mielestäni riittää, että mielenhallinnasta päästään eroon.

Toivoisin, että Jehovan todistajat laimenisivat sellaiseksi tavalliseksi, harmittomaksi kulttuuriuskonnoksi. Veikkaan kyllä että sitä ei ihan pian tapahdu, koska monet jäsenet ammentavat vielä jaksamisensa fundamendalistisista aineksista. Kulttuurijehovantodistajuudelle tarvitaan riittävän populaatiopohja, ihmisiä jotka todella lisääntyvät ja kasvattavat jt-perheitä sukupolvesta toiseen. Käännynnäisistä ei kulttuurijt:eitä saa tekemälläkään.

Kirjoittaja Lehtiveli » 05.05.2007 11:35

Kaappiluopio kirjoitti: Väittäisin kuitenkin, että olen ollut merkittävä katalysaattori aviomieheni silmien avaamisessa. Ruokin epäilyjä, joita hänellä oli, kiinnitin aina hänen huomionsa epäkohtiin joita huomasin, jne... Nykyään ukkokulta on lopulta itsekin luopio, vaikkakin vielä kaapissa niin kuin minäkin. 8)
Sitten kun aika on sopiva niin voitte yhdessä "tulla kaapista" ja havahduttaa lähipiriiä :roll:

Kirjoittaja Kaappiluopio » 05.05.2007 11:07

Kovasti minä innokkaimpina JT-aikoinani toivoin, että saisin edes raamatuntutkistelun. En saanut, enkä tietääkseni ole millään muullakaan konstilla saanut ketään johdatettua "totuuteen". Silloin se harmitti, mutta nykyään olen asiasta helpottunut.

En tiedä, olenko varsinaisesti saanut ketään käännytettyä pois "totuudesta". Niin kuin täällä onkin jo todettu, aivopestyn JT:n silmiä ei pysty avaamaan, ellei aloite tule henkilöltä itseltään.

Väittäisin kuitenkin, että olen ollut merkittävä katalysaattori aviomieheni silmien avaamisessa. Ruokin epäilyjä, joita hänellä oli, kiinnitin aina hänen huomionsa epäkohtiin joita huomasin, jne... Nykyään ukkokulta on lopulta itsekin luopio, vaikkakin vielä kaapissa niin kuin minäkin. 8)

Kirjoittaja kirjallisuusveli » 04.05.2007 23:21

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:
kirjallisuusveli kirjoitti:Itse olen yhä todistaja vaikkakin 'seisakkeelle' jäänyt.
No, Sinua ei ainakaan voi rehellisyyden puutteesta moittia. On minulle mielee tunnustaa "värinsä", oli se sitten mikä tahansa.
Noh, köh, kiitoksia. En minä sitä häpeä, että todistaja olen. Uskoakseni melkoisen harvat exätkään menneisyydestään sitä osaa häpeävät, vaikka suuresti katuisivatkin nykyään. En muuten häpeä sitäkään, että ennen todistajaksi tuloani olin luterilainen ihan vauvakasteesta lähtien. En kyllä sitä ole muistaakseni myöskään katunut.
Yksittäisiä todistajia vastaan minulla ei ole pahaa sanotavaa. Ainoastaan systeemiä kummeksun.
Näin muuten saattaisi joku sanoa myös evankelisluterilaisuudesta. :D 8)
Joissakin asioissa olen ollut huomaavinani luterilaisuuden sisällä hyvin paljon jehovantodistajuuteen viittaavia piirteitä. Mainittakoon näistä esim. kysymys naispappeudesta ja sen perustelut: teesit, antiteesit ja apologiat. Toki on muitakin. Tämä vain tuli oitis mieleen.
Tuohon lienee syynä jonkinlainen yhteinen pohja ja auktoriteetti: Raamattu. Kummallakin järjestelmällä on toki sisäisiä auktoriteetteja, jotka käyttävät valtaa sen ylitse. :shock: :cry:

Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 04.05.2007 22:42

kirjallisuusveli kirjoitti:Itse olen yhä todistaja vaikkakin 'seisakkeelle' jäänyt.
No, Sinua ei ainakaan voi rehellisyyden puutteesta moittia. On minulle mielee tunnustaa "värinsä", oli se sitten mikä tahansa. Yksittäisiä todistajia vastaan minulla ei ole pahaa sanotavaa. Ainoastaan systeemiä kummeksun. Kenties en ole päässyt tarpeeksi pitkälle, todennäköisesti en tule pääsemäänkään, kas se Pilatuksen kysymys: "Mikä on totuus?", on edelleen varsin ajankohtainen - ainakin kaltaiselleni pikku septikolle.
Tietenkin virassa ollesani lauloin sen lauluja, jonka leipää söin. Nyt olen päässyt "akateemittomana akateemiseen vapauteen" :)

Joissakin asioissa olen ollut huomaavinani luterilaisuuden sisällä hyvin paljon jehovantodistajuuteen viittaavia piirteitä. Mainittakoon näistä esim. kysymys naispappeudesta ja sen perustelut: teesit, antiteesit ja apologiat. Toki on muitakin. Tämä vain tuli oitis mieleen.

Kirjoittaja kirjallisuusveli » 04.05.2007 21:18

Tietääkseni olen suuresti vaikuttanut siihen, että yhdestä ihmisestä tuli Jehovan todistaja. Tietääkseni en ole suoranaisesti vaikuttanut kenenkään poislähtöön. Itse olen yhä todistaja vaikkakin 'seisakkeelle' jäänyt.

Kirjoittaja rippeli » 04.05.2007 18:58

Minä en suoranaisesti käännyttänyt ketään kasteelle.

Toisaalta johdattelin kaksi ihmistä siihen ratkaisuun. Ymmärtänette eron. En halunnut pakottaa ketään, vaan saada ihmisen itsensä haluamaan kasteelle.

Molemmat olivat onneksi jo ehtineet erkautumaan seurakunnasta ennenkuin itse uskalsin tehdä moisen harppauksen tuntemattomaan. Heille se oli tietenkin helpompaa, koska "maailmastahan" he olivat tulleetkin totuuden sokaisevaan valoon.

Käänteinen kenttäpalvelus on mielestäni myös aika suhteellista. Mielipiteensä voi esittää, mutta eihän ketään voi pakottaa. Sen tiedän että aika moni kaveri on jättänyt totuuden, mutta en tiedä onko oma vaikutukseni ollut se lopullinen niitti, vai olisivatko he joka tapauksessa jättäneet orjuuden.

Ylös