Veljesseura.org

Niin,itse asiassa minun erottamiseni tuli jotenkin niin että puhelimessa oli eräs paikallinen vanhin joka sai sanottua enintään:"sinut on er...."
Tämä siksi että löin sille luurin korvaan ja mutisin itsekseni:"suksi kuuseen".
Sen jälkeen kukaan heikäläisistä ei tullut oveni taakse vasta kun täällä Lohjalla pari siskoo soitteli ovikelloa.
Jossain vaiheessa kävin muutamia kertoja salilla Espoossa ja Lohjalla,mutta silloinkaan vartavasten kukaan ei tullut kyseleen"paluu aikeista".
Minun käyntini olivat salilla vähän tyyliä:"miten olen voinut tuhlata elämästäni 35 vuotta tälläiseen skeidaan?"
Tänä päivänä paikalliset vanhimmat tietävät tasan tarkkaan ettei tarvitse nenäänsä näyttää meillä.

Golgata kirjoitti:Moi vaan kaikille. Mäkin päätin kirjautua tänne.

Tervetuloa vaan mukaan, uhrikukkula

Moi vaan kaikille. Mäkin päätin kirjautua tänne.

Mulla otti esivalvoja yhteyttä puhelimitse noin vuoden eroamiseni jälkeen. Kyseli ensin kuulumisia ystävällisesti. Sen jälkeen alkoi tenttaus eroamiseni syistä ja siitä olenko vielä samalla kannalla. kerroin vain hänelle ystävällisesti, että vietän nyt elämäni onnellisinta aikaa ja en kaipaa takaisin järjestöön . Hän toivotti hyvät jatkot ja se siitä. Muuten ei ole tässä neljän vuoden eroamisen jälkeen soitettu tai käyty ovella.

sorbet kirjoitti:jostain kumman syystä olen kyllä toivonut/odottanut, että todistajat pimpottavat ovikelloa. Erosin itse kaksi vuotta sitten. Kyllä ne aktiivisesti tässä naapurustossa pyörivät...

Minullakin kesti yli viisi vuotta, ja silloinkin Veli Vanhin soitti ovikelloa ihan normikäynnillä. Kunnon takaisinvonkauskäynti olisi tietysti edellyttänyt 2-1 ylivoimaa, uskostaan luopuneet kun voivat olla yllättävänkin hankalia.

EDIT: Korjaan, yli seitsemän vuotta meni ekaan "vahinkokäyntiin". Time flies when you're having fun. Erosin pitkän toimettomuuskauden jälkeen about -99 ja 2006 joulukuussa vanha tuttu vanhin soitti ovikelloa ja tarjosi lehtiä. Ja sen jälkeen kävi uudestaan viime kevään muistonviettokutsua tarjoamassa nuoremman veljen kanssa. Ja nyt sitten nuorempi Veli Töykeä samasta seurakunnasta, kun olin muuttanut vaimon kanssa pari kilsaa länteen päin, kävi tosiaan kyselemässä tarkemmin eroamiseen johtaneiden syntieni laatua, Herätkään tarjoamisen ohessa. Varsinaista small talkia!

minuun ei olla oltu missään yhteydessä, tosin asun edelleen samassa osoitteessa ja naapuritaloissa asuu kaksi perhettä joissa molemmat miehet vanhimpia....
kai on kerrottu minun tässä olevan eikä kannata soittaa.(ilmaisin kantani aika terävästi erotessani) mielenkiintoista on että toisen naapuriperheen äiti tervehtii vaihtelevasti. toinen taas kaupassa törmätessä yrittää katsoa "läpi"

Marilyn kirjoitti:
jos tuo paholaisen kätyri muuttaakin pois...

kyseistä kiirastulen kohentajaa...

noiden vihtahousujen prässääjien...

Hehehehe, siinäpä pari mulle uutta termiä, noi kaksi viimeistä Sana hallussa

jostain kumman syystä olen kyllä toivonut/odottanut, että todistajat pimpottavat ovikelloa. Erosin itse kaksi vuotta sitten. Kyllä ne aktiivisesti tässä naapurustossa pyörivät...tosin mulla on nykyään salainen numero ja osoite ja asun ovikoodi talossa. Tosin kaipailisin paria entisen seurakuntani vanhinta käymään (ne joista on hyviä muistoja). Ei mulla varmaan olisi heille mitään sanottavaa, olisi vain mukava nähdä. Luulen,että vanhimmilla ei ole edes käsitystä siitä miksi erosin. Tuolla aikaisemmin tarinassani kerroin, että olin kaksi kertaa ulkomailla vanhinten kanssa juttelemassa ja tunnustamassa syntini ja he eivät olisi halunneet erottaa. Suomessa keskustelin yhden vanhimman kanssa (oli tietoinen kaikesta tapahtuneesta) ja myös sitä mieltä, että katso nyt vielä, älä hätiköi...sanoin vain,että on liian paha olla ja kävelin pois...en tiedä minkäköhän syyn ovat merkinneet omiin rekisteriinsä, kun kerran olisivat halunneet minun, moraalittomuudestani (KAMALA SANA) huolimatta jatkaa todistajana. olin vain niin pettynyt monien todistajien käytökseen, selän takana puhuttiin minusta pahaa minkä kerettiin, napikain oltiin niin hyvää pataa. Kun sitten rupesin heitä karttelemaan oli vika minussa, olin kuulemma eritäytyvä...ja vaikeasti lähestyttävä...tässä vaiheessa hengellisyyteni oli vielä hyvällä tasolla:kävin kentällä,vastailin,pidin puheita, olin näytteissä ja kerran pari vuodessa osa-aikaisena. Ei ollut kellään pahaa sanottavaa siitä millainen todistaja olen. Kun puheet selkäni takana jatkuivat jatkumistaan, aloin vähentää kokouksisss käymistä, peruin puheita olin aina "sairastunut". Kentällä kävin la aamuna 9.15 tunnin katutyössä ja siihen se jäi...en vaan pystynyt olemaan tekemisissä ihmisten kanssa jotka (eivät kaikki todistajat) puukottivat selkään ja vanhimpien silmien alla nuolivat persettäni...

Olen itse eronnut, eikä ole kukaan tullut takaisin pyytämäänkään. Tosin erotessani ilmoitin, ettei minuun tarvitse ottaa yhteyttä asian tiimoilta. Erostani taitaa olla ainakin pari vuotta, en muista tarkalleen, mutta ei ole kukaan oveani kolkutellut vahingossakaan. Itse asiassa ihmetyttää, kun ei tällä seudulla näy todistajia...

Ylläpidetään mahdollisuuksien mukaan

Osoitetiedot ovat lähtökohtaisesti julkisia, saattavat olla jossain maksullisia.

Jos osoite on salainen, on vain keksittävä se muusta tiedostosta tai muuta kautta

Joskus H20:lla joku tiesi kertoa, että kun puhelin jehovantodistaja-apu oli perustettu, tuli, muistaakseni itselleen puhelinyhdistykselle puhelu Beetelistä että kuka on ollut perustajana.Sitä ei oltu kerrottu

Anonymous kirjoitti:"Tietää kaikkien eronneiden nimiä ja osoitteita"

Se on edelleenkin mielenkiintoinen kysymys, siis sen jälkeenkin kun on keskusteltu niistä tietosuoja- henkilörekisteriasioista, joista ei ihan lopulliseen selvyyteen päässyt niistäkään.

Olisiko ollut viime vaihe, että todistajilla on muistiinpanot joita ei tuoda srk:aan ja siten siten riski lainrikkomisesta siirretty myös ?

Mutta tuntuisi siltä että periaatteessa tiedot kannattaisi lahkossa pitää ajantasalla

Koska lahko uhraa omien tilastojensa mukaan yhden uhrin värväämiseen niin tolkuttomasti aikaa, on vain peanuts käyttää aikaa ja olla perillä erilaisista tahoista, joiden luo meneminen on kielletty taikka kokeiltavissa taikka jossakin erikoisluokassa jota ei tiedä.

Taikka sitten ylimmän pomoluokan kannattaa olla varovainen alemman pomoluokan ohjeistamisessa liian maallisen gangsterimallisesti, jos siellä olisikin vielä inhimillisiä tunteita jäljellä ?

Muistan aluekorteissa olleen maininta, että "osoitteessa Katu 1 A 1, asuu Sukunimi, joka on erotettu todistaja, ei saa soittaa."

En sitten tiedä miten näitä ylläpidetään, jos tuo paholaisen kätyri muuttaakin pois... Että mistä uuden alueen raukat tietävät varoa kyseistä kiirastulen kohentajaa. Ehkä Beettelissä on salapoliisiyksikkö, jonka tehtävänä on tarkistaa noiden vihtahousujen prässääjien sen hetkiset olinpaikat... Mutta kuka tietää...

"Tietää kaikkien eronneiden nimiä ja osoitteita"

Se on edelleenkin mielenkiintoinen kysymys, siis sen jälkeenkin kun on keskusteltu niistä tietosuoja- henkilörekisteriasioista, joista ei ihan lopulliseen selvyyteen päässyt niistäkään.

Olisiko ollut viime vaihe, että todistajilla on muistiinpanot joita ei tuoda srk:aan ja siten siten riski lainrikkomisesta siirretty myös ?

Mutta tuntuisi siltä että periaatteessa tiedot kannattaisi lahkossa pitää ajantasalla

Koska lahko uhraa omien tilastojensa mukaan yhden uhrin värväämiseen niin tolkuttomasti aikaa, on vain peanuts käyttää aikaa ja olla perillä erilaisista tahoista, joiden luo meneminen on kielletty taikka kokeiltavissa taikka jossakin erikoisluokassa jota ei tiedä.

Taikka sitten ylimmän pomoluokan kannattaa olla varovainen alemman pomoluokan ohjeistamisessa liian maallisen gangsterimallisesti, jos siellä olisikin vielä inhimillisiä tunteita jäljellä ?

28 vuotta on kulunut. Kerran on vanhin soittanut, 90-luvun alussa jonkun takaisintulokampanjan yhteydessä. Tänä keväänä kävi pari todistajaa ovella. Eivät ilmeisesti tienneet historiastani enkä heille siitä myöskään kertonut. Olen kyllä ihmetellyt sitä ettei asiemmin kukaan ole eksynyt oven taakse, eiväthän ne millään voi tietää kaikkien erotettujen ja eronneiden nimiä ja osoitteita.

Japi-40 kirjoitti:Erostani tulee kuluneeksi syksyllä kymmenen vuotta eivätkä vanhimmat ole ottaneet kertakaan minuun yhteyttä.Kuulen vaimoni kautta kaikki juorut seurakunnasta he he.Olen ajan tasalla mitä seurakunnassa tapahtuu.Vaimoni on kertonut minusta vanhimmille ja he tietävät etten ole enään kiinnostunut vartiotorniseuran jutuista,tämä on varrmasti syy siihen etteivät vanhimmat ole ottaneet minuun yhteyttä.Hyvä niin.

Miten muuten, onko eroamisesi vaikuttanut perhe-elämään millään tavalla (muuten kun ettet ravaa enää kokouksissa)?

..Ei tarvitse vastata jos on liian henk. koht. asia

Erostani tulee kuluneeksi syksyllä kymmenen vuotta eivätkä vanhimmat ole ottaneet kertakaan minuun yhteyttä.Kuulen vaimoni kautta kaikki juorut seurakunnasta he he.Olen ajan tasalla mitä seurakunnassa tapahtuu.Vaimoni on kertonut minusta vanhimmille ja he tietävät etten ole enään kiinnostunut vartiotorniseuran jutuista,tämä on varrmasti syy siihen etteivät vanhimmat ole ottaneet minuun yhteyttä.Hyvä niin.

Minun luonani kävi kaksi oikein kaunista nuorta jt-tyttöä.

Otin lehdet ihan vain sen vuoksi, koska olin niin häkeltynyt. Tytötkin punastelivat ja huomasin miten kovasti heitä jännitti moisten julkaisujen esitteleminen.

Vanhimmat eivät ole käyneet kertaakaan ovellani kyselemässä takaisin. Ja tuskin tulevatkaan viimeisten puhelujeni jälkeen. Jos he eivät pysty edes puhelimessa keskustelemaan, niin miten he voisivatkaan tulla ovelle tarjoamaan uskonnon kahleita takaisin nilkkaan?