Kirjoittaja Vieras » 26.02.2010 14:31
Ajattelukyky on vaikea ja monitahoinen asia ja juuri siksi mieltä on mahdollista myös manipuloida määrätynlaisin keinoin. Sanoisin kyllä, että se on juuri ajattelukyvyttömyys, turrutettu mieli, joka estää seuraamasta niiden ajatuksia, jotka ovat "poikenneet totuudesta". Manipuloidut ja istutetut ajatusrakennelmat, joita pönkittää sosiaalisesti eristetty ympäristö. Ikirouta - kyllä.
Routa alkoi kohdallani jossain vaiheessa sulaa ja aloin ajatella ns. "totuutta" kriittisesti. Hyväksyin ja punnitsin omat kalvavat epäilykseni. Tutkimalla muutakin kuin VT-seuran kirjallisuutta, sain omille ajatuksilleni tukea.
Eräs vanhin (ammatilataan talonmies) puhui varsin kriittisesti nykyajan sanasta "kriittisyys" - että kriittisyys ei olisi hyväksi ja että koulut ja varsinkin yliopisto ovat paha paikka, kun niissä voi oppia kriittistä ajattelua. Hän ei ollut sitä oppinut, mutta katsoi asiakseen olla pätevä valistamaan muita. Hänen mielestään ihmiset kouluttautuivat, koska "halusivat olla parempia kuin muut".
VT-seuran ajattelu-sana merkitsee sisälukutaitoa ja toistamista, ns. papukaijoimista. Jos osaa pukea vastauksen hieman omiksi sanoiksi, se katsotaan suureksi lennokkuudeksi, vaikka vastauksen ajatussisältö ei olisi muuttunut tai edistynyt valmista vastausta pidemmälle.
Jehovantodistajat eivät problematisoi oppirakennelmaansa, jossa kirjoitukset (UMK) ovat syntyneet opista (Hallintoelimen oppi). He saattavat pohtia jotain yksityiskohtaa tai miettiä, miten tarkkaan ottaen Jehova täyttää jonkun lupauksensa tai ennustuksensa, mutta arvostelun puolelle sanat eivät koskaan saa mennä (vaikka omat ajatukset menisivätkin = ajatusrikos).
Eettisiä kysymyksiä ei nosteta pohdintaan, kuten esimerkiksi kirkon piirissä tehdään. Ei pohdita, onko oikein erottaa vanhempia lapsistaan, onko oikein esittää verikiellon vuoksi kuolleiden lasten kasvoja Herätkää!-lehden kannessa. Nämä ovat aina oikein silloin, kun ne jossakin määrin edistävät Valtakunnan hyvää uutista. Homoseksuaalien ihmisoikeudet eivät nouse esiin, sillä he kuuluvat yhteen pahimmista paarialuokista luopioiden kastissa.
Ajatteluoikeudet on porrastettu teokraattiseen järjestykseen: se joka on ylempänä hierarkiassa ajattelee paremmin ja oikeammin kuin alempana oleva ja siksi monia asioita täytyy kysyä vanhimmilta, koska oma ajattelukyky ei tarjoa siihen keinoja tai sitä ei ole. Oma mielipide jostekin asiasta täytyy tarkistaa kkirjallisuudesta tai lehdistä.
Jotkut laskelmat ja aikajanat on tehty niin monimutkaisiksi, ettei niistä kukaan lukija helposti saa edes tolkkua. Ne tarjoavat luulon siitä, että joku on ajatellut koko systeemin valmiiksi ja että systeemi on niin monimutkainen, etteivät omat aivot kykene sitä ratkaisemaan.
Tiedossa edistyminen on ajattelurakennelman oamaksuminen hitaasti paljastuvan tiedon mukaan. Tieto valkenee vähitelle ja sitä mukaa kuin totuus valkenee, omat ajatukset maailmasta supistuvat.
Luopioajatteluun tutstuminen vapauttaa tästä valheesta - aivojen ikiroudasta ja tarjoaa mahdollisuuksia omien tunteiden ja oman järjen seuraamiseen ilman ylempää tulevaa lahko-ohjausta.
Ajattelukyky on vaikea ja monitahoinen asia ja juuri siksi mieltä on mahdollista myös manipuloida määrätynlaisin keinoin. Sanoisin kyllä, että se on juuri ajattelukyvyttömyys, turrutettu mieli, joka [i]estää [/i]seuraamasta niiden ajatuksia, jotka ovat "poikenneet totuudesta". Manipuloidut ja istutetut ajatusrakennelmat, joita pönkittää sosiaalisesti eristetty ympäristö. Ikirouta - kyllä.
Routa alkoi kohdallani jossain vaiheessa sulaa ja aloin ajatella ns. "totuutta" kriittisesti. Hyväksyin ja punnitsin omat kalvavat epäilykseni. Tutkimalla muutakin kuin VT-seuran kirjallisuutta, sain omille ajatuksilleni tukea.
Eräs vanhin (ammatilataan talonmies) puhui varsin kriittisesti nykyajan sanasta "kriittisyys" - että kriittisyys ei olisi hyväksi ja että koulut ja varsinkin yliopisto ovat paha paikka, kun niissä voi oppia kriittistä ajattelua. Hän ei ollut sitä oppinut, mutta katsoi asiakseen olla pätevä valistamaan muita. Hänen mielestään ihmiset kouluttautuivat, koska "halusivat olla parempia kuin muut".
VT-seuran ajattelu-sana merkitsee sisälukutaitoa ja toistamista, ns. papukaijoimista. Jos osaa pukea vastauksen hieman omiksi sanoiksi, se katsotaan suureksi lennokkuudeksi, vaikka vastauksen ajatussisältö ei olisi muuttunut tai edistynyt valmista vastausta pidemmälle.
Jehovantodistajat eivät problematisoi oppirakennelmaansa, jossa kirjoitukset (UMK) ovat syntyneet opista (Hallintoelimen oppi). He saattavat pohtia jotain yksityiskohtaa tai miettiä, miten tarkkaan ottaen Jehova täyttää jonkun lupauksensa tai ennustuksensa, mutta arvostelun puolelle sanat eivät koskaan saa mennä (vaikka omat ajatukset menisivätkin = ajatusrikos).
Eettisiä kysymyksiä ei nosteta pohdintaan, kuten esimerkiksi kirkon piirissä tehdään. Ei pohdita, onko oikein erottaa vanhempia lapsistaan, onko oikein esittää verikiellon vuoksi kuolleiden lasten kasvoja [i]Herätkää![/i]-lehden kannessa. Nämä ovat aina oikein silloin, kun ne jossakin määrin edistävät Valtakunnan hyvää uutista. Homoseksuaalien ihmisoikeudet eivät nouse esiin, sillä he kuuluvat yhteen pahimmista paarialuokista luopioiden kastissa.
Ajatteluoikeudet on porrastettu teokraattiseen järjestykseen: se joka on ylempänä hierarkiassa ajattelee paremmin ja oikeammin kuin alempana oleva ja siksi monia asioita täytyy kysyä vanhimmilta, koska oma ajattelukyky ei tarjoa siihen keinoja tai sitä ei ole. Oma mielipide jostekin asiasta täytyy tarkistaa kkirjallisuudesta tai lehdistä.
Jotkut laskelmat ja aikajanat on tehty niin monimutkaisiksi, ettei niistä kukaan lukija helposti saa edes tolkkua. Ne tarjoavat luulon siitä, että joku on ajatellut koko systeemin valmiiksi ja että systeemi on niin monimutkainen, etteivät omat aivot kykene sitä ratkaisemaan.
Tiedossa edistyminen on ajattelurakennelman oamaksuminen hitaasti paljastuvan tiedon mukaan. Tieto valkenee vähitelle ja sitä mukaa kuin totuus valkenee, omat ajatukset maailmasta supistuvat.
Luopioajatteluun tutstuminen vapauttaa tästä valheesta - aivojen ikiroudasta ja tarjoaa mahdollisuuksia omien tunteiden ja oman järjen seuraamiseen ilman ylempää tulevaa lahko-ohjausta.