Veljesseura.org

Mielenterveysongelmat on helppo demonisoida - varsinkin, jos tilanne purkautuu niin, että samalla haluaa päästä eroon todistajista (joiden toiminta mahdollisesti pahentaa ongelmaa / sairautta).

Tiedän ainakin yhden mielenterveydeltään ailahtelevan sisaren, jolle oltiin kasvokkain maireita ja ymmärtäväisiä ja sitten puhuttiin pahaa takanapäin ja päiviteltiin kahvipöydissä.

Vieras kirjoitti:Voineeko tuota viime artikkelia käyttää sen osoittamiseen, että demoniukset eivät rymistele ihmiselle ainakaan mielenterveyshäiriöitä, koska ne olisivat silloin mainitut tuossa artikkelissa.

Näinhän Herätkään artikkeli on ymmärrettävissä. Minulla ei ole täsmällisempää tietoa siitä, kuka milloinkin kuului kirjoituskomiteaan ja kuka sen johtaja hallintoelimen edustajista oli, mutta on ilman muuta selviö, että jäsenet kirjoituskomiteassa vaihtuivat, kuten sekin, kuka kulloinkin hallintoelimessä tästä osastosta vastasi.

Niin, tuo edellisen sivun lopussa oleva artikkeli oli vartiotornista v. 96 ja tämä viimeisin Herätkäästä v. 2004.

Silmiinpistävintä ehkä sellainen tyyliero, kuin olisivat eri henkilöiden kirjoittamia. Mutta eikö niin saata ollakin ? voisiko v. 96 olla jonkin kynästä, joka on peräti nähnyt vuoden 1914 tapahtumia. Hän olisi sitten siirtynyt sinne, minne voimassaolevan vartiotorniartikkelin mukaan jt:ien taivaaseen kirjatut siirtyvät ruumiillisesti kuoltuaan (eihän vain vääriä termejä ?), ja sen jälkeen terveysjutut joutuneet uuden henkilön kirjoitettasviksi, jos tuollainen työnjako on brooklynissa.

Voineeko tuota viime artikkelia käyttää sen osoittamiseen, että demoniukset eivät rymistele ihmiselle ainakaan mielenterveyshäiriöitä, koska ne olisivat silloin mainitut tuossa artikkelissa.

Laitetaanpa suomeksi tuo Astrologin löytö:

Kun läheisellä on mielenterveysongelmia
Päivä alkoi Johnsoneilla aivan normaaliin tapaan. Nelihenkinen perhe oli noussut jalkeille ja valmistautui päivän toimiin. Gail käski 14-vuotiasta poikaansa Mattia pitämään kiirettä, ettei tämä myöhästyisi koulubussista. Sen jälkeen tapahtui jotain täysin odottamatonta. Ennen kuin puoli tuntia oli kulunut, Matt oli ruiskuttanut maalia makuuhuoneen seinään, yrittänyt sytyttää autotallin tuleen ja koettanut hirttäytyä ullakolle.

Gail ja hänen miehensä Frank seurasivat ambulanssia, joka vei Mattin pois, ja yrittivät epätoivoisesti tajuta, mitä oikein oli tapahtunut. Valitettavasti tämä oli kuitenkin vasta alkua. Matt sai vielä monia psykoottisia kohtauksia, kun hän vajosi mielisairauden syövereihin. Ahdistavaa aikaa kesti viisi vuotta, joihin mahtui useita itsemurhayrityksiä, kaksi pidätystä, hoitojaksoja seitsemässä psykiatrisessa sairaalassa sekä lukemattomia tapaamisia mielenterveyden ammattilaisten kanssa. Hämmentyneet ystävät ja sukulaiset eivät useinkaan tienneet, mitä sanoa tai tehdä.

Arviolta joka neljäs ihminen maailmassa kärsii mielenterveyshäiriöstä jossain elämänsä vaiheessa. Tämän hätkähdyttävän tilastotiedon perusteella on varsin todennäköistä, että vanhemmallasi, lapsellasi, sisaruksellasi tai ystävälläsi on jokin sellaiseksi luokiteltava sairaus. Mitä voit tehdä, jos läheiselläsi on mielenterveysongelmia?

● Tunnista oireet. Mielenterveyshäiriötä ei välttämättä osata heti diagnosoida. Ystävät ja perhe saattavat lukea oireet hormonaalisten muutosten, fyysisten vaivojen, persoonallisuuden tai vaikeiden olosuhteiden tiliin. Mattin äiti oli huomannut pojassaan huolestuttavia merkkejä jo aiemmin, mutta vanhemmat ajattelivat hänen oikullisuutensa kuuluvan murrosikään ja menevän pian ohi. Merkittävät muutokset nukkumistottumuksissa, syömisessä tai käytöksessä saattavat kuitenkin viitata vakavampaan syyhyn. Ammattilaisen tekemän tutkimuksen perusteella sairauteen voidaan löytää tehokas hoito, ja läheisen elämän laatu voi kohentua.

● Hanki tietoa. Mielenterveysongelmista kärsivillä ihmisillä ei yleensä ole voimia hankkia tietoa sairaudestaan. Siksi ajantasaisista, luotettavista lähteistä koottu tieto voi auttaa sinua ymmärtämään, mitä läheisesi joutuu kokemaan. Silloin voi myös olla helpompi puhua asiasta toisten kanssa avoimesti ja tosiasioiden pohjalta. Esimerkiksi Gail antoi Mattin isovanhemmille pojan sairautta käsitteleviä lehtisiä, niin että he tajusivat paremmin, mistä on kysymys, eivätkä tunteneet itseään ulkopuolisiksi.

● Etsi hoitoa. Vaikka jotkin mielenterveyshäiriöt ovat pitkäaikaisia, potilaat voivat usein sopivalla hoidolla viettää vakaata, tuotteliasta elämää. Valitettavasti monet kärsivät vuosia ennen kuin saavat apua. Aivan kuten vakava sydänsairaus vaatii sydänspesialistin hoitoa, mielenterveyshäiriöistä kärsivien täytyy etsiä apua niiltä, jotka osaavat hoitaa niitä. Esimerkiksi psykiatrit voivat määrätä lääkkeitä, jotka säännöllisesti otettuina voivat tasata mielialan vaihtelua, lievittää ahdistusta ja korjata vääristyneitä ajattelutapoja.

● Kannusta sairasta etsimään apua. Mielenterveysongelmista kärsivät eivät välttämättä tajua tarvitsevansa apua. Voisit ehdottaa sairastuneelle, että hän käy tapaamassa jotain tiettyä lääkäriä, lukee joitakin ongelmaa käsitteleviä hyödyllisiä artikkeleja tai keskustelee jonkun sellaisen kanssa, joka on saanut samanlaisen sairauden hallintaan. Sairas läheinen ei ehkä kuitenkaan kuuntele neuvoasi. Älä epäröi puuttua asiaan, jos joku vastuullasi oleva on vaarassa vahingoittaa itseään tai muita.

● Vältä syyllistämistä. Tiedemiehet eivät ole vielä päässeet selville perimän, ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden monimutkaisista vuorovaikutussuhteista, jotka ovat poikkeavan aivotoiminnan taustalla. Mielenterveyshäiriöön voivat vaikuttaa monet tekijät yhdessä, kuten aivovamma, päihteiden käyttö, stressaava ympäristö, biokemiallinen epätasapaino ja perinnöllinen alttius. On turha syyttää ihmisiä siitä, että he olisivat jollain lailla itse vaikuttaneet sairauden puhkeamiseen. Parempi on suunnata energia tukemiseen ja rohkaisemiseen.

● Pidä odotukset realistisina. Jos sairaalta odotetaan enemmän kuin mihin hän pystyy, hän voi lannistua. Toisaalta rajoitusten korostaminen saattaa voimistaa avuttomuuden tunnetta. Pidä siis odotukset realistisina. Huonoa käytöstä ei tietenkään pidä suvaita. Mielenterveyspotilas voi ottaa oppia tekojensa seurauksista kuten kaikki muutkin. Jos hän on väkivaltainen, voi olla tarpeen turvautua virkavaltaan tai asettaa hänelle rajoituksia hänen oman turvallisuutensa tai toisten turvallisuuden takia.

● Pidä yhteyttä. Yhteydenpito on erittäin tärkeää, vaikka välillä voi tuntua siltä, että sanasi ymmärretään väärin. Mielenterveyspotilas voi reagoida arvaamattomalla tavalla, ja hänen tunteensa saattavat näyttää tilanteeseen sopimattomilta. Arvostelu kuitenkin vain herättää syyllisyyden tunteita tuossa jo valmiiksi masentuneessa ihmisessä. Kun sanat eivät riitä, istu hiljaa ja kuuntele. Hyväksy sairaan tunteet ja ajatukset tuomitsematta. Yritä pysyä rauhallisena. Sinulle ja läheisellesi on hyväksi se, että osoitat yksinkertaisesti ja johdonmukaisesti välittäväsi hänestä. Tämän koki Matt. Jälkikäteen hän oli kiitollinen niille, jotka, kuten hän sanoi, ”auttoivat minua silloin kun en halunnut apua”.

● Huomioi muiden perheenjäsenten tarpeet. Kun perhe joutuu keskittymään yhden jäsenen kriisiin, muut voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Mattin sisar Amy tunsi jonkin aikaa elävänsä veljen sairauden varjossa. Hän yritti pitää mahdollisimman matalaa profiilia, jottei häneen olisi tarvinnut kiinnittää huomiota. Hänen vanhempansa kuitenkin toivoivat hänen saavan aikaan enemmän ikään kuin veljen puutteiden hyvitykseksi. Jotkut laiminlyödyt sisarukset koettavat saada huomiota aiheuttamalla ongelmia. Kriisissä olevat perheet tarvitsevat apua näiden erilaisten tarpeiden tyydyttämisessä. Esimerkiksi kun Johnsonien voimat menivät Mattin ongelmien selvittämiseen, paikallisen Jehovan todistajien seurakunnan ystävät auttoivat Amya huomioimalla häntä tavallista enemmän.

● Omaksukaa mielenterveyttä edistävät hyvät tavat. Henkistä hyvinvointia voi parantaa kiinnittämällä huomiota ruokavalioon, liikuntaan, nukkumiseen ja sosiaaliseen toimintaan. Sairaiden on yleensä helpompi tehdä yksinkertaisia asioita muutaman ystävän seurassa. Alkoholi voi pahentaa oireita ja vaikuttaa lääkkeiden tehoon. Johnsonit pyrkivät nykyään määrätietoisesti edistämään henkistä hyvinvointiaan tavoilla, joista on hyötyä koko perheelle mutta erityisesti Mattille.

● Pidä huolta itsestäsi. Mielenterveyspotilaasta huolehtiminen on stressaavaa työtä, joka voi uhata hoitajan omaa hyvinvointia. Siksi on olennaisen tärkeää, että kiinnität huomiota fyysisiin, tunneperäisiin ja hengellisiin tarpeisiisi. Johnsonit ovat Jehovan todistajia. Gailia on perheen kriisissä auttanut suuresti hänen uskonsa. ”Kristilliset kokoukset helpottivat stressiä”, hän sanoo. ”Niissä työnsin päivittäiset huolet taka-alalle ja keskityin suurempiin kysymyksiin ja lopulliseen toivoon. Rukoilin lukemattomia kertoja epätoivoisesti helpotusta, ja poikkeuksetta tapahtui jokin muutos, joka lievitti tuskaa. Jehova Jumalan avulla sain olosuhteisiimme nähden poikkeuksellisen mielenrauhan.”

Matt on nykyään nuori aikuinen, joka suhtautuu elämään toisella tavalla kuin ennen. ”Tunnen olevani parempi ihminen sen ansiosta, mitä kävin läpi”, hän kuvailee. Hänen sisarensa Amy uskoo kokemuksen kasvattaneen häntäkin. ”En ole yhtä kriittinen toisia kohtaan kuin aiemmin”, hän sanoo. ”Koskaan ei tiedä, millaisissa olosuhteissa ihminen joutuu elämään. Sen tietää vain Jehova Jumala.”
Jos läheiselläsi on mielenterveysongelmia, muista aina, että kuunteleva korva, auttava käsi ja avoin mieli voivat auttaa häntä selviytymään – ja jopa nauttimaan elämästä.

Alaviitteet:
Nimet on muutettu.
Lääkkeiden hyödyn ohella pitäisi punnita myös niiden mahdollisia sivuvaikutuksia. Herätkää!-lehti ei asetu minkään nimenomaisen lääketieteellisen hoitomuodon kannalle. Kristittyjen tulisi varmistautua siitä, että heidän käyttämänsä hoito ei ole ristiriidassa Raamatun periaatteiden kanssa.

Lähde: g 04 08/09 ss. 20-22
Edit: On luonnollisesti huomattava, että kyseessä on suurelle yleisölle jaettava lehti. Se taas, mitä aiemmin huomautin sairaalayhteyskomitean jäsenistä Suomessa, ei välttämättä koske kaikkia jäseniä. Tiettyä asiantuntemustakin löytyy.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Voidaan myös kysyä, millaiset valmiudet kohdata niitä kysymyksiä, mitä sairaalayhteyskomitean eteen Suomessa tulee, kiinteistönvälittäjän koulutuksen saaneella henkilöllä on, vaikkapa tässä erityisryhmässä.

JT:t ovat kaikkien alojen asiantuntijoita jokainen luettuaan valistavia Vartiotorni ja Herätkää! -lehtiä. Lääketiede, verensiirrot, evoluutioteoriat, maailmanhistoria, Raamatun alkukieliset tekstit... Kaikki sujuu.

Tämä on aika yllättävää, kun koulujenkäynti, varsinkin Yliopisto on pannassa. Onneksi on nämä julkaisut, jotka antavat pätevyyden myös psykiatrin työhön, joka sentään on erikoistunut lääkäri. Olisin silti yllättynyt, jos lääketieteen uusin hoitomuoto olisi tutkistelu ja kenttä.

Tämmöisen Herätkää!-lehden mielenterveysaiheisen kirjoituksen löysin. http://www.watchtower.org/e/20040908/article_01.htm Tämä kirjoitus on mielestäni asiallisempi. Tosin tämä keskittyy vakavampaan mielenterveysongelmaan eikä lievää masennusta pohtiva oikein ehkä saa tästä sitä mitä tarvii.

Astrologi kirjoitti:Tuon kirjoituksen pohjalta en uskaltaisi Jehovan todistajana ihan vähässä kummin hakeutua ammattilaisen luo.

Näin asia on nähtävä. Jehovantodistajuuden omnipotenttisuus kattaa kaikki alueet. Suomalaisen yhteiskunnan onni on, että M 1 lähetteen saa riippumatta siitä, mitä Jehovan todistajat asiasta ajattelevat. Tällöin kärsijöiksi nousevat lievemmin sairastuneet. Mikäli koululääketiede olisi havainnut raamatunlukemisen ja kentällä puskemisen erinomaisiksi keinoiksi esim. kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, se ilman muuta olisi niitä suositellut ja ottanut terapiavalikoimiinsa.

Seuran tapaa hoitaa "omat tapaukset" keskuudessaan ei voida millään järkisyillä perustella, niin "järkevää" kuin seuran tapa toimia onkin. Olemme keskittyneet mielenterveydellisiin kysymyksiin, mikä lieneekin huomattava osa seuran sairausdiagnostiikassa ja myös käytännössä. Masentuneet ovat huomattava erityisryhmä seurassa. Mikäli tätä ryhmää hoidetaan pelkin valistunein arvauksin ja epämääräisin ohjeistuksin vanhimmiston taholta, omaamatta mitään lääketieteellistä pätevyyttä, voidaan puhua puoskaroinnista.

Voidaan myös kysyä, millaiset valmiudet kohdata niitä kysymyksiä, mitä sairaalayhteyskomitean eteen Suomessa tulee, kiinteistönvälittäjän koulutuksen saaneella henkilöllä on, vaikkapa tässä erityisryhmässä.

Se oli muistaakseni ihan Herätkää! -lehdessä mielenterveysaiheinen kirjoitus. Saattaa olla vähän vanhempikin numero.

Stressi-aiheisesta lehdestä muistan, kuinka sitä kadulla esitin ja käännytettäväni sanoi, että "ei se stressi ainakaan tuolla keinoin (kenttää tekemällä) lähde.

Tuon kirjoituksen pohjalta en uskaltaisi Jehovan todistajana ihan vähässä kummin hakeutua ammattilaisen luo. Siinä annetaan vähän sellainen kuva, että ongelmia vähätellään ja samaan henkeen muistutetaan, että vähäiset ongelmat hoituvat raamatulla ja kenttätyöllä. Vain todella vakavat sairaudet saa hoitaa.

Todistaja joutuu miettimään, että onko tarpeeksi sairas, että hankkiutuisi hoitoon. Itsekseen oman kunnon arviointi on kuitenkin vaikeaa. Se voi turhaan viivyttää hoidon aloittamista.

Näyttää tuossa olevan ensimmäisellä sijalla srk:n vanhempien soveltama Raamattu, kun on mielenterveydestä kysymys, ensimmäisenä mainittu ja tehokkaimmaksi sanottu.

Ruokavalio- ja vitamiinihoito kätketty passiivirakenteen takana olevaan nimeltä mainitsemattomaan lähteeseen.

Yliopisto Johns Hopkinsin johtajan lausunnon tarkempaa lähdettä ei ole mainittu, joka tapauksessa on ilmeisesti tarkoitettu, että jt käsittää myös "omituiset ja petolliset hoitomuodot" johtajan mielipiteeksi, mutta lahkon lakimies on varmistanut sanamuodon, että se ymmärretään oikeudessa lahkon mielipiteeksi.

Epäpätevien ihmisten toiminta on mainittu ilman lähdeviitettä, tietysti huijareita on, vastahan Suomessakin jäi kiinni lääkärinä toiminut opiskelija vailla pätevöitymistä, mutta kirjoitus tarkoittaa saattaa psykiatrisen hoidon ylipäätään epäillyttäväksi ja mustamaalaa valiten keinoksi suhteellisuudentajuttomuuden, ja jättäen mainitsematta että ala on valvonnan alainen lääketieteen alana kuten muukin lääketiede, verensiirtoja myöten.

Edelleen sanotaan "joidenkin" ammattiauttajien jopa suosittelevan Raamatussa tuomittuja tapoja. Tämä on mielenkiintoinen, kuinka lahkon lakimies on sen hyväksynyt, onko löytynyt viinikielto leilin perusteella vai mikä vitsi johon voisi oikeudessa vedota, sillä asiallisesti on lääkärijärjestöllä kannepaikka tässä.

Saa käsityksen ett'ä psykiatrinen hoito on yritetty mustamaalata ja saattaa niin lahkolaiselle epäillyttäväksi kuin suinkin, kieltämättä kokonaan sitä kuitenkaan, mistä lakimies on varoittanut.

Kirjoitus on varsin lapsellinen, ilmeisesti enemmän tietopohjan puuttuessa on esim. lueteltu psykiatriassa käytössä olevia diagnooseja. Mutta tilannehan on vain ennallaan, lahkohan on ennen tiennyt että luonteenpiirteet siirtyvät elinsiirron mukana, ym ym ym ym

Lukijoiden kysymyksiä
Olisiko kristityn viisasta hakea apua mielenterveyden ammattilaisilta?

Joistakin maista saapuneet raportit osoittavat, että mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet näinä ”viimeisinä päivinä” (2. Timoteukselle 3:1). Kristityt tuntevat syvää myötätuntoa niitä uskovia tovereitaan kohtaan, joilla on sellaisia ongelmia, mutta he ymmärtävät, että jokaisen täytyy itse päättää, hakeutuuko hän hoitoon ja, jos hakeutuu, millaiseen. ”Kukin joutuu kantamaan oman kuormansa.” (Galatalaisille 6:5.) Jotkut, joilla on paha skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, syvä, kliininen depressio, pakkoneuroosi, sairaalloinen halu vahingoittaa itseään tai jokin muu ahdistava häiriö, ovat kyenneet viettämään suhteellisen normaalia elämää hankittuaan sopivaa ammattiapua.

Paikka paikoin on tullut lähes muotiasiaksi hakeutua jonkinlaiseen terapiaan. Monissa tapauksissa potilaalla ei ole vakavia mielenterveyshäiriöitä vaan vaikeuksia selvitä jostain elämäntilanteesta. Tehokkainta apua elämän ongelmien ratkaisemiseen annetaan kuitenkin Raamatussa (Psalmit 119:28, 143). Raamatun kautta Jehova antaa viisautta, ajattelukykyä ja tosi tietoa – jotka kaikki ovat omiaan vahvistamaan meitä henkisesti ja tunneperäisesti (Sananlaskut 2:1–11; Heprealaisille 13:6). Voimakas sisäinen kuohunta voi toisinaan saada uskolliset Jumalan palvelijat puhumaan mielettömästi (Job 6:2, 3). Jaakobin kirjeen 5:13–16:ssa kannustetaan tällaisia kristittyjä pyytämään vanhimmilta apua ja neuvoa. Kristitty saattaa olla hengellisesti sairas, häntä voi ahdistaa jokin muuttumaton tilanne, hän voi kokea äärimmäistä painetta, tai hän voi tuntea, että häntä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti (Saarnaaja 7:7; Jesaja 32:2; 2. Korinttilaisille 12:7–10). Sellainen ihminen voi saada apua vanhimmilta, jotka ’sivelevät häneen öljyä’ – eli antavat taitavasti lohduttavia raamatullisia neuvoja – ja myös ’rukoilevat hänen edestään’. Mihin se johtaa? ”Uskon rukous tekee huonovointisen terveeksi, ja Jehova nostaa hänet ylös [hänen epätoivostaan tai siitä tunteesta, että Jumala on hylännyt hänet].”

Entä jos jonkun henkinen ahdistus ja hämmennys jatkuu huolimatta hengellisten paimenten taitavasta avusta? Jotkut ovat sellaisessa tilanteessa päättäneet mennä perusteelliseen terveystarkastukseen (vrt. Sananlaskut 14:30; 16:24; 1. Korinttilaisille 12:26). Tunneperäisen tai henkisen ahdistuksen takana voi olla fyysinen ongelma. Sellaisen ongelman hoitaminen on joskus huojentanut mielenterveyshäiriöstä kärsivän ihmisen tilaa. Jos mitään fyysistä ongelmaa ei löydy, lääkäri saattaa pyynnöstä suositella jotakuta mielenterveyden ammattilaista. Miten silloin pitäisi toimia? Kuten jo todettiin, jokaisen yksilön on ratkaistava asia itse. Toisten ei tule arvostella tai tuomita häntä (Roomalaisille 14:4).

On kuitenkin osoitettava käytännöllistä viisautta ja huolehdittava siitä, ettei Raamatun periaatteita unohdeta (Sananlaskut 3:21; Saarnaaja 12:13). Kun on kyse fyysisestä sairaudesta, potilailla on edessään kirjava valikoima hoitovaihtoehtoja koululääketieteestä esimerkiksi sellaisiin hoitomuotoihin kuin luontaishoitoon, akupunktuuriin ja homeopatiaan. Mielenterveyden ammattilaisiakin on monenlaisia. Jotkut käyttävät analyyttista psykoterapiaa tai pyrkivät ehkä muilla tavoin kaivautumaan potilaan menneisyyteen yrittäessään selvittää, mistä epätavallinen käytös tai tuskalliset tunteet johtuvat. Käyttäytymisterapiaa antavat henkilöt voivat yrittää auttaa potilasta oppimaan uusia käyttäytymismalleja. Jotkut mielenterveyden ammattilaiset uskovat, että useimpia mielenterveyshäiriöitä pitäisi hoitaa lääkkeillä. Toisten kerrotaan suosittelevan ruokavaliota ja vitamiineja.

Potilaiden ja heidän perheenjäsentensä pitäisi olla varovaisia harkitessaan näitä vaihtoehtoja (Sananlaskut 14:15). On merkittävää, että professori Paul McHugh, Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan psykiatrian ja käyttäytymistieteiden laitoksen johtaja, sanoo mielenterveysalan olevan ”alkeellinen lääketieteen haara. Sillä ei ole helppoa keinoa esittää perusteita ehdotuksilleen, koska se käsittelee ihmiselämän monimutkaisimpien alueiden – mielen ja käyttäytymisen – häiriöitä.” Sen vuoksi ovi jää auki omituisille ja petollisille hoitomuodoille, samoin kuin sellaisille hyvissä aikeissa suunnitelluille hoitomuodoille, joista saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

On myös syytä mainita, että vaikka monet psykiatrit ja psykologit ovat akateemisen loppututkinnon suorittaneita ammattilaisia, monet muut, joilla ei ole ammattipätevyyttä, toimivat omin päin neuvojina tai terapeutteina. Jotkut ovat käyttäneet paljon rahaa hakiessaan apua sellaisilta epäpäteviltä ihmisiltä.

Vaikka kyse olisikin koulutetusta, pätevästä mielenterveyden ammattilaisesta, on syytä harkita joitakin seikkoja. Kun valitsemme lääkäriä tai kirurgia, meidän on varmistauduttava siitä, että hän kunnioittaa Raamattuun perustuvia näkemyksiämme. Samoin olisi vaarallista kääntyä sellaisen mielenterveyden ammattilaisen puoleen, joka ei kunnioita uskonnollisia ja moraalisia näkemyksiämme. Monet kristityt pyrkivät kovasti henkisistä ja tunneperäisistä ongelmista huolimatta säilyttämään ”saman asenteen, joka oli Kristuksella Jeesuksella” (Roomalaisille 15:5). He ovat aivan aiheellisesti kiinnostuneita kenen tahansa sellaisen asenteista, joka voisi vaikuttaa heidän ajatteluunsa tai käytökseensä. Joidenkin ammattiauttajien mielestä kaikki Raamattuun perustuvat rajoitukset ovat tarpeettomia ja mahdollisesti vahingollisia mielenterveydelle. He voivat hyväksyä Raamatussa tuomittuja tapoja, esimerkiksi homoseksuaalisuuden tai aviollisen uskottomuuden, ja jopa suositella sellaisia.

Tällaiset ajatukset kuuluvat asioihin, joita apostoli Paavali sanoi ”sen ristiriitaisuuksiksi, jota valheellisesti nimitetään ’tiedoksi’” (1. Timoteukselle 6:20). Ne ovat ristiriidassa Kristusta koskevan totuuden kanssa ja ovat osa tämän maailman ”filosofiaa ja tyhjää petosta” (Kolossalaisille 2:8). Raamatussa osoitetaan selvästi, miten voidaan ratkaista, mikä on tosi viisautta: ”Ei ole viisautta eikä mitään tarkkanäköisyyttä eikä mitään neuvoa Jehovaa vastaan.” (Sananlaskut 21:30). Sellaiset mielenterveyden ammattilaiset, jotka sanovat ”hyvää pahaksi ja pahaa hyväksi”, ovat ”huonoa seuraa”. Sen sijaan että he auttaisivat tasapainottomia mieliä paranemaan, he ’turmelevat hyödylliset tavat’. (Jesaja 5:20; 1. Korinttilaisille 15:33.)

Jos siis kristitty pitää tarpeellisena hakea apua joltakulta mielenterveyden ammattilaiselta, hänen tulee miettiä tarkoin tämän pätevyyttä, asennetta ja mainetta sekä sitä, miten tämän suosittelema hoito voi vaikuttaa häneen. Jos ahdistunut kristitty ei pysty tekemään tätä itse, kenties joku kypsä, läheinen ystävä tai sukulainen voi auttaa. Jos kristitty on epävarma jonkin hoitomuodon viisaudesta, hänestä voi tuntua hyödylliseltä puhua seurakunnan vanhinten kanssa – vaikka lopullisen ratkaisun tekee hän itse (tai hänen vanhempansa tai hän tekee sen puolisonsa kanssa).

Tiede pystyy nykyään lievittämään kärsimyksiä paljon tehokkaammin kuin menneinä aikoina. Silti on monia sairauksia – sekä fyysisiä että psyykkisiä – joita ei tällä hetkellä voida parantaa ja joita täytyy kestää läpi tämän asiainjärjestelmän (Jaakobin kirje 5:11). Sillä välin ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja”, vanhimmat ja kaikki muut seurakunnan jäsenet pyrkivät lohduttamaan ja tukemaan sairaita. Ja Jehova itse vahvistaa heitä kestämään, kunnes koittaa loistoisa aika, jolloin ei enää ole sairauksia. (Matteus 24:45; Psalmit 41:1–3; Jesaja 33:24.)

Alaviitteet:
Joskus jotakuta voidaan pyytää menemään psykiatriseen arviointiin, kenties silloin kun häntä harkitaan johonkin korkeaan asemaan. On jokaisen oma asia ratkaista, meneekö sellaiseen arviointiin vai ei, mutta on syytä muistaa, että psykiatrinen arviointi ei ole psykiatrista hoitoa.
Ks. kirjoitusta ”Masennuksen voittaminen” Vartiotornista 1.3.1990.
Sopivat lääkkeet tuntuvat tepsivän joihinkin mielenterveyshäiriöihin hyvin. Mutta näitä lääkkeitä täytyy käyttää varovasti ja pätevien ja kokeneiden lääkärien tai psykiatrien valvonnassa, sillä niillä voi olla vakavia sivuvaikutuksia, jos niitä ei annostella oikein.
Ks. kirjoitusta ”Kun kristityllä on psyykkisiä vaikeuksia” Vartiotornista 15.10.1988.

Lähde: w96 1/9 ss 30-31
Ylläolevat tiedot vaikuttavat kovin heppoisilta, kuten asiaan sopii. Kysellystä ohjevihkosta en ole kuullut.

Veljesseura.org sivukartta: jt:t ja skientologia, submitted by lehtiveli 4.3.2008 kertoo nykyään mielenterveyshoitoon suhtauduttavan suht. asiallisesti.

http://www.Kartetut.org seminaari: jt ja ihmisoikeudet siteeraa vt 08 15/1 s. 26-27: Masennuksen takana on saatana. hoitona siis Raamattu, rukoukset ja kokouksissa käynti.

Seminaari taisi olla v. 2010 pidetty. (löytyi googlettamalla jt miel.terv. hoito)

Elikkä on hyvä kysymys, että mikä se kysytty julkaisu olisi

Astrologi kirjoitti:

Sittemmin psyykkiset häiriöt on hyväksytty JT-piireissä ja aiheesta on oma mielenterveysaiheinen JT-julkaisu, jossa kehotetaan hoitamaan ongelmia asiantuntijalla ja käyttämään potilaalle määrättyjä lääkkeitä.

Tämän julkaisun haluaisin nähdä.

Aivan oikeasti, mikä on tämän julkaisun nimi, tietääkö joku? Ja onko ketään, jolta saisin kyseisen kirjasen?

"porukka, niin johan rupeaa järki leimahtelemaan. " -joukossa tyhmyys tiivistyy, tapasi muuan pappi sanoa, huumorimiehiä, oli nimittäin Jouko.

" Oloni parani kun taistelin itseni ulos järjestöstä" -ja onneksi olkoon. Et ole mikä tahansa, tiedämme, että monelle irti pääseminen on vaikeaa.

"vanhimmat alkoivat epäillä mielenterveyteni sittenkin menneen kokonaan." -tämä on hirvittävä henkisen väkivallan muoto. On ymmärrettävää ja normaalia että semmoisissa oloissa tulee masennusoireita. en tiedä onko helppoa ohjata ajatuksiaan tietoisesti muihin ja myönteisiin asioihin, huomisen hyvään, ja ruvetaa saamaan niihin myönteisiä tunteita, ilon odotuksia, toiveikkuutta ja sen semmoista.

Sittemmin psyykkiset häiriöt on hyväksytty JT-piireissä ja aiheesta on oma mielenterveysaiheinen JT-julkaisu, jossa kehotetaan hoitamaan ongelmia asiantuntijalla ja käyttämään potilaalle määrättyjä lääkkeitä.

Tämän julkaisun haluaisin nähdä.

Olen kärsinyt mielenterveysongelmista jo Jehovan todistaja -aikanani ja silloin mietitytti ihmisten suhtautuminen. Eräs sisar tuli vierailemaan mielisairaalan osastolle, jossa olin, ja ensitöikseen hän kysyi minulta, että olenko ollut tekemisissä demonien kanssa. Se ei ollut asia, jonka itse olisin ensimmäiseksi ottanut puheeksi vieraillessani psykiatrisen osaston potilaan luona.

Oma vointini oli jehovantodistajuuden loppuaikoina heikko mielenterveyden osalta. Oloni parani kun taistelin itseni ulos järjestöstä. Muistan, että seurakunnassa eräs tienraivaajasisar kertoi julkisesti sairastavansa masennusta, ja hän sai paljon myötätuntoa ja hymistelyä osakseen. Itse en saanut samaa kohtelua. Ensin vanhimmat ehdottivat avuksi kentällä käyntiä. Sillä hoituisi ongelmat. Kun hakeuduin opiskelemaan, vanhimmat alkoivat epäillä mielenterveyteni sittenkin menneen kokonaan.