Veljesseura.org

Tarkemmin tuntematta asiaa on kuitenkin se rikosvastuu olemassa ja se voi langeta virkaintoisen viranomaisenkin kautta, mutta siis kirjoittajakin, esim. yleisönosastoon, voi joutua vastuuseen esim. kunnianloukkauksesta, rikokseen yllyttämisestä ja mitä lie niitä rikoksia voi tulla tässä.

Pelkkä valehtelu sinänsä ei liene rikos, lehdessä saa kirjoittaa että eilen satoi Suomessa metri lunta.

Vaikka julkaisut on käännöskirjallisuutta, niin se ei vaikuta vastuukysymyksiin millään tavalla, vaan Suomen lain mukaan julkaisulla täytyy aina olla päätoimittaja (tai vastaava päätoimittaja jos päätoimittajia on useita). Päätoimittajan vastuutahan on vähennetty siitä, mitä se perinteisesti on ollut.

Ja ei muuta kun lakikirjaa kauniiseen kätöseen: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030460

Sekä vielä OM:n vapaa johdatus aiheeseen: http://www.om.fi/23307.htm

Sinälläänhän kysymys on akateeminen. Suomen (-kin) sananvapaus on niin vahva, että miltei mitä tahansa huttua saa mielipidekirjallisuudessa, jota seuran julkaisutkin puhtaasti ovat, julkaista ilman, että käräjäoikeus kutsuu. Se on hyvä, näin pitääkin olla.

Jollei joku tarkemmin vastaa, niin juuri siitä lienee kysymys, laki vaatii vastaavan päätoimittajan ja lahko itsekin kai sanoo, että tuo ilmoitettu päätoimittaja on lain kirjaimen täyttämistä varten.

Toki hänet myös myös esim. tuomittaisiin rikoksesta, josta päät. vastaa, jos sellainen rikos ilmenisi.

Millainen on lehti, jossa on päätoimittaja Suomessa, mutta sisältö tulee valmiiksi laadittuna Amerikoista? Onko päätoimittajuus vain muodollista, vai onko hänellä vastuu lehden sisällöstä?

[quote="JarkkeParkkeBabylon5"]Ennen pidin kirkkoa kuin "vihollisena" , mutta kun minulle tuli avioero ja minut erotettiin Jehovan todistajien järjestöstä , niin kirkon päivä hoito-osasto hoiti poikaani pidemmän aikaa , vaikka me kumpikaan -poikani ja minä - emme kuuluneet kirkkoon ja minä olin lisäksi vihannut kirkkoa.
Se oli kirkon taholta rakkauden teko , jopa ex-jehovan todistajaa kohtaan. :o[/quote]
Entisenä evl.seurakunnan ja näin myös "kirkon" työntekijänä voin vakuuttaa, ettemme tapaa lajitella ihmisiä heidän uskontokuntansa mukaan. Autamme edelleen siinä, missä voimme henkilöön katsomatta. Älköön tätä mainokseksi luettako. Tämä on ainakin diakoniatyössä ja monessa muussakin, mitä "kirkko" tekee, fakta. Kirkkoon kuuluminen ei ole avun edellytys.

Jehovantodistajuus saattaa esittää asian toisin. Olen itse toistaiseksi vallan taloudellisista syistä kirkosta eronnut. Tämä ei ole estänyt minulta yhtään mitään apua, mitä olen tarvinnut. Taloudellisen tilanteeni parannuttua olen ajatellut palaavani "ruotuun". Tähän kulunee kuitenkin vielä jokunen vuosi. Ero jehovantodistajuuteen nähden piilee siinä, että liittymiseni jälkeen saan kaikki oikeuteni takaisin "titteliä" myöten välittömästi. Kukaan ei karsasta ja voin toimia virassani eläkkeeläolostani huolimatta niissä tehtävissä, joita seurakuntani antaa tai vapaaehtoisesti. Käytännöstä tulee ainoastaan sopia kirkkoherran kanssa.

Jaakko Ahvenainen wrote:
"Koska minulla ei ollut mitään tarvetta heitä mihinkään uskostaan käännyttää, saatoin ilokseen lukea ajankohtaan sopivan rukouksen "heidän omalla kielellään" ja samalla välittää mahdollisen kotiehtoollispyynnön..."

Tämä on osoitus suvaitsevaisuudesta.

Olen nykyään huomannut kirkon olevan suvaitsevainen ihmisiä kohtaan , se on mielestäni oikein.

Ennen pidin kirkkoa kuin "vihollisena" , mutta kun minulle tuli avioero ja minut erotettiin Jehovan todistajien järjestöstä , niin kirkon päivä hoito-osasto hoiti poikaani pidemmän aikaa , vaikka me kumpikaan -poikani ja minä - emme kuuluneet kirkkoon ja minä olin lisäksi vihannut kirkkoa.

Se oli kirkon taholta rakkauden teko , jopa ex-jehovan todistajaa kohtaan. :o

Valittujen Palojen idea oli julkaista eri lehdistä löytyviä parhaita juttuja. Laillisesti joka tapauksessa, mahdollisesta korvauksesta ei ole tietoa.

Valittujen palojen maine tiedon lähteenä ja luotettavana ei ole vailla katetta, lehti tarkistaa "tosiasiat".

Herätkää on jollain lailla vastakohta. Tietoista valetta ja harhaanjohtamista perin lapsekkailla konsteilla. jotka ikävä kyllä tuntuvat pelaavan. Nytkin näkyi olevan sudenkorennon siipeä ihasteleva juttu, joka lopuksi ikäänkuin sanoi: Et kai voi uskoa siipeä sattumalta syntyneeksi, kuten evoluutiouskonto väittää, ja siten uskot meitit herätkäineen päivineen.

Voihan evoluutiota vastustaa vaikka artikkelilla paskakasasta. Sen kun talonpoika vie pellolleen, niin nimenomaan sen päältä komeimmat tähkäpäät nousevat. ei kai voi olla sattumaa että niin vastenmielinen asia kuin paskakasa osoittautuu näin hyödylliseksi, siten siis uskot kaiken meitin paskan ja nielet sen kanssa, myyt stereotyyppisine hymyinesi kaiket paskaherätkäät ja haistatat evoluutiolle pitkät paskat.

Kyllä tutkistelu on parempi termi. Tutkiskelu edellyttää tutkimista ja se ei oikein sovi se. Herätkää on lähinnä WTBTS:n vastine Valituille Paloille, eikä sekään oikein tutkisteluun sovellu. Kun ei enää kirjantutkistelujakaan ole, sitä on tyydyttävä kenttälaukun muuhun antiin. Otaksuisin nykysisällön koostuvan julkiseen levitykseen tarkoitetuista lehdistä, Puhu Perustellen kirjasta ja parista raamatunkäännöksestä, joista toinen on UM ja toinen kaiken varalta KR sekä jotain muuta käyttöprujua päälle.

Ei tässsä mitään moitittavaa ole. Samankaltainen "kenttälaukku" minullakin aikoinaan oli. Sen sisältö koostui kentällä tarvittavista välineistä, kuten KR, Kirkkokäsikirja rukouskirjoineen, Virsikirja, Ortodoksinen rukouskirja ja kalenteri. Näiden lisäksi oli muistiinpanovälineet ja maksusitoumuslomakkeita kirkkokyytiä varten. Ai niin, olihan minulla myös lyhyt moniste jehovantodistajuudesta, mikä sai paikallisen JT-seurakunnan vanhimmiston liikkeelle vaatimaan minua vetämään monisteeni pois "markkinoilta". Tämä oli sinänsä turha toive, koska kollegani sitä mieluusti levittivät, mutta tulkoon mainituksi, miten JT:t kykenevät tarpeen vaatiessa tekemään yhteistyötä suuren babylonin kanssa. Tämä lehdykkä tuli sittemmin varsin pian tarpeettomaksi, koska Turusen kirjan eka painos ilmestyi, joten annoimme sellaisen tarvitseville.

Tämä lipesi nyt hieman kauas Herätkää!-lehdestä, mutta olkoon. Kenties tuo ortodoksinen rukouskirja aiheuttaa kysymyksiä. Kohdallani syy oli yksinkertainen. Tavatessani lukuisia vanhuksia joukkoon sattui myös ortodokseja. Koska minulla ei ollut mitään tarvetta heitä mihinkään uskostaan käännyttää, saatoin ilokseen lukea ajankohtaan sopivan rukouksen "heidän omalla kielellään" ja samalla välittää mahdollisen kotiehtoollispyynnön ortodoksisen seurakunnan kirkkoherralle (Room. 12:10). :D

Lisäys: Kollegoitteni kenttälaukun sisällöstä en tiennyt, mutta kuta kuinkin samat tavarat niistäkin todennäköisimmin löytyivät, ortodoksista rukouskirjaa paitsi. Tämän korvasi verenpainemittari.

Lahkon koulutuksella tulee kaikkien alojen asiantuntijaksi ja voi siksi keskustella tieteellisellä pätevyydellä asiasta kuin asiasta. Jos ei voi keskustella, voi tuoda paikalle aihepiiriä käsittelevän lehden - tarkoituksena käännyttää JT-uskoon. Sitten voidaan keskustella siitä lehdestä ja esitellä Seuran suuruutta, kun tuottaa näin loistavaa materiaalia ja vieläpä ilman kolehtia. Sitten merkitään aihe ylös ja jätetään joku kysymys avoimeksi, johon seuraavalla käynnillä palataan ja raportoidaan lehti ja UK srk:n sihteerin kautta Tikkurilaan.

Sitten hylätään kaikki muu kirjallisuus ja viihde ja keskitytään tutkistelemaan lukemalla ja toistamalla JT-kirjallisuuden oppeja. (Onko sana "tutkistelu" oikeaa suomea? Pitäisikö olla "tutkiskelu"?).

Seuraavaksi siirrytään Valtakunnansalille kuuntelemaan valmiiksi laadittujen puhejäsennysten suullista esitystä ja ollaan keskellä rakkaupommitusta, joka sitten aikoinaan hiipuu.

"Koulutetut yrittää olla "muita parempia", luennoi talonmies-vanhin meidän salillamme"

-Koulutuksen mustamaalausta tuo on, eikä sattumalta, tarkoitus on tosiaan ehkäistä jäsenten, siis ulkojäsenten koulunkäyntihaluja. Tuollaista mustamaalausta ei ehkä itse Herätkää ilkeäisi julkaistakaan.

On huomattava, että lahkossa on myöskin koulutusta , se on vain omalla ala-arvoisellam tasollaan. Mutta kyllä sillä koulutuksella ja sen tuomalla lahkoasemalla tosiaankin yritetään olla muita parempia. Niin lahkossa kuin erityisesti kun lahkossa puhutaan lahkon ulkopuolisista "meikäläisiin" verrattuna.

"En tiedä, voisiko kukaan tehdä edes pro gradu -tutkielmaa Raamatun aihepiiristä nojautuen pelkkään JT-kirjallisuuteen." -Sääntö on, että lähdeteos jäljitetään alkuperäistasolle, elikkä kaikki jt-materiaalien lähdeviitteet ovat sellaisenaan hylättäviä, on etsittävä alkuperäislähde, ja tuolloin lainaus otetaan asiapohjalta, mikä asia on käsitteltävänä, lahkohan käyttää tarpeisiinsa puolen lauseenkin lainauksia, jolloin saa ymmärtämättömän lukijan päinvastaiseen käsitykseen kuin mikä oli alkuperäislähde. Näin esim. Barclayn siteeraus Raamatun käännöksestä. (Tästä voi halukas lukea enemmän Pasi Turusesta).

"Mikä tahansa akateeminen koulutus hyväksytään" -Herätkäässä oli kaiketi asianajajan ammatti esitetty suuremman arvovallan ja luottamuksen luomiseksi tämän mielipiteelle. Sikäli on luonnollista esittää vastakysymyksenä, että paljonko sitten asianajajista on katsonut hyväksi liittyä lahkoon, ja eikö lahkolle ole vastaavasti luonnollista pyrkiä jäsentensä koulutukseen alalle.

Mikä tahansa akateeminen koulutus hyväksytään, kunhan vain on lahkolle myönteinen: on jopa lääkäreitä. Kerran oli [i]Herätkäässä! [/i]joku NASA:n tiedemieskin. Mutta lapsesta asti olleet eivät saisi kouluttautua lahkon yleisten oppien mukaan, ellei sitä koulutusta voi järjestö hyödyntää - kuten esim. Betelissä. Koulutetut yrittää olla "muita parempia", luennoi talonmies-vanhin meidän salillamme aikoinaan. Enpä tiedä, siksikö joku kouluttautuu?

Luulen, että luonnontieteellisten alojen edustajia on uskonasioissa helpompi johtaa harhaan kuin esim. juuri lakimiehiä, humanisteja ja teologeja, sillä he oppivat lähdekriittisyyden ja analyyttisen ajattelun ja historian kirjoittamisen ongelmat - ja miksei myös kääntämisen, kuten raamatunkäännösten vaikeudet (UMK:n nimettömät kääntäjät - päteviä?). Kaikki ei ole pelkkää syy-seuraus -logiikkaa ja eri lähteillä on erilainen painoarvo.

En tiedä, voisiko kukaan tehdä edes pro gradu -tutkielmaa Raamatun aihepiiristä nojautuen pelkkään JT-kirjallisuuteen. Professori saattaisi katsoa hitaasti - ellei sitten joku tekisi analyysiä esimerkiksi mielen kontrolloinnista JT-yhteisössä empirianaan JT-kirjallisuus. Muuten kyllä naurettaisiin pihalle, jos lähdeluettelossa olisi [i]Tieto, joka johtaa ikuiseen elämään[/i] + 100 muuta "korkeatasoista" JT-kirjaa ja lehteä. No, se oli mahdoton ajatusleikki. Mutta: Miksei yliopistolaitos ottaisi Totuutta totuutena? JT:t varmaan sanoisivat, että "ylimielisyydestä".

Monet JT-lapset kyllä käyvät nykyään kouluja - lukiotakin eivätkä harkitsekaan tienraivaajan ammattia. Voivat olla lukuna mukana massassa, mutta epäilyksiä lahkon oppeja kohtaan lienee kovin monilla. Koulutus lisää kriittisyyttä ja vahvistaa ihmisen kohtaamaan propagandaa.

Jehovan todistajien omat tavat opiskella "tutkistelun" muodossa ovat itse asiassa omistautumista pelkälle sisäisesti loogiselle propagandalle, jossa muut vaihtoehtoiset näkökulmat torjutaan mielestä. Propaganda on varsin helppoa osoittaa vääräksi antamalla muuta tietoa, mutta mieleltään manipuloidun saattaminen ajattelun perustilaan saattaa olla hyvin vaikeaa, jopa mahdotonta, sillä hän ei halua ottaa vastaan minkäänlaista ristiriitaista informaatiota, koska ei kykene sitä käsittelemään - ai hyväksymään, että hänelle on itse asiassa (vuosikaudet, vuosikymmenet) [i]valehdeltu[/i]. Hän saattaa olla vahvasti sosiaalisesti kytköksissä yhteisöönsä ja pelätä vaihtoehtojen monimuotoista maailmaa.

Silmäilty sattumalta Herätkäätä

Sanoi että karsaasti suhtautuvat ovat saaneet väärää tietoa.

Lehti ei näköjään ole itse perillä että sillä sillä vastustajien ryhmiä, kuten tämä veljesseura, ja että täälläkin olisi niitä karsaasti suhtautumisden syitä nähtävissä ja niihin yksilöidysti vastineet julkaistavissa.

Muutoin juttu oli yleisluonteista kehumista lahkosta ja tietoon perustuvasti kriittisesti suhtautuvien yleisluonteista mustamaalaamista. Tietoinen julkaisupolitiikka, joka väistää keskustelun mahdollisuuden.

Sitten sanottiin, oliko se asianajajan (vai lakimiehen ?) perehtyneen lahkoon. Tässä on tietysti heti kaksi kysymystä. Suosittaako lehti lukijoilleen ja jäsenilleen asianajajaksi ryhtymistä, kun ammatti nimenomaan mainittiin tuon kehujan yhteydessä. Ilmeisesti niin on, jt:t, opin tielle, sanoo lahkojohto.

toinen kysymys on, onko sitten asianajajat yleensä lahkon jäseniä ? Sormituntuma olisi että eivät ole, vieläpä arvioisi että nimenomaan alan koulutus estää hyväksymästä lahkoa. Arvioisi, että Suomessa ei ole yhtään asianajajaa jäsenenä, toki on juristeja, ainakin se Valkiala, joka ensin ädinmaidon mukana omaksutettiin oppeihin.

Toisin sanoen, nämä esimerkit lehdestä eivät osoita informatiivisuutta, vaan propagandaisuutta.