Kirjoittaja Kivikko » 23.01.2011 20:32
Uusi laulukirja joo tuli kokouksissa käyttöön viime vuoden alusta. Sitä ennen lauluja soitettiin konventtien väliaikojen päättyessä ennen ohjelmaa, ja joku sikermäkin siitä soitettiin edelliskesän konventissa kirjaa julkaistessa.
Nopea silmäys uuteen kirjaan osoitti, että aiemman 225 laulun sijaan on enää 135 vaihtoehtoa. Näistä yksikään ei ole enää 4 säkeistön mittainen, vaan kaikki ovat 2-3 säkeistön mittaisia (poikkeus laulu 87, 1 säkeistö). Hyvä puoli tässä uudessa on sisällysluettelon aakkosjärjestys, mikä korvasi aivan turhan sekavan aihealuettain lajitellun luettelon takasivuilta. Toisena hyvänä puolena näen sen, että laulut on sijoitettu yhdelle aukeamalle tai sivulle, ei tarvitse käännellä sivuja. Siihen ne hyvät puolet taitavat jäädäkin oman mielipiteeni mukaan.
En ole joutunut enää tästä kirjasta laulamaan, joten kokemuksia minulla ei niistä ole.
Sisältöä en ole ehtinyt tutkailla kovinkaan paljoa, mutta ihmettelen kyllä, että ihan toimiviakin sanoituksia on rukattu, tuntuu että oikeasti vain saadakseen sillä rivijulistajat taas sekaisin.
Kyselin pian kirjan käyttöönoton jälkeen monelta todistajalta (jotka eivät tienneet motiiveistani), mitä he ovat tykänneet. Yllättävän moni sanoi, että aivan liian siirappista. Jotkut taas olivat aivan innoissaan siirapista, tuntui, että sanoitukset ja sävelmät on todella suunniteltu vaikuttamaan heikkojen tunteisiin. Ihan toimiva keino saada ihmisille tunteen paloa uskonnon puolesta, kun muut keinot eivät tepsi. Onhan Seura jo vuosia varoittanut, kuinka musiikki vaikuttaa ihmisiin, ja ihan oikeassahan he siinä ovat, ainakin tältä kantilta ajateltuna.
Uusi laulukirja joo tuli kokouksissa käyttöön viime vuoden alusta. Sitä ennen lauluja soitettiin konventtien väliaikojen päättyessä ennen ohjelmaa, ja joku sikermäkin siitä soitettiin edelliskesän konventissa kirjaa julkaistessa.
Nopea silmäys uuteen kirjaan osoitti, että aiemman 225 laulun sijaan on enää 135 vaihtoehtoa. Näistä yksikään ei ole enää 4 säkeistön mittainen, vaan kaikki ovat 2-3 säkeistön mittaisia (poikkeus laulu 87, 1 säkeistö). Hyvä puoli tässä uudessa on sisällysluettelon aakkosjärjestys, mikä korvasi aivan turhan sekavan aihealuettain lajitellun luettelon takasivuilta. Toisena hyvänä puolena näen sen, että laulut on sijoitettu yhdelle aukeamalle tai sivulle, ei tarvitse käännellä sivuja. Siihen ne hyvät puolet taitavat jäädäkin oman mielipiteeni mukaan.
En ole joutunut enää tästä kirjasta laulamaan, joten kokemuksia minulla ei niistä ole.
Sisältöä en ole ehtinyt tutkailla kovinkaan paljoa, mutta ihmettelen kyllä, että ihan toimiviakin sanoituksia on rukattu, tuntuu että oikeasti vain saadakseen sillä rivijulistajat taas sekaisin.
Kyselin pian kirjan käyttöönoton jälkeen monelta todistajalta (jotka eivät tienneet motiiveistani), mitä he ovat tykänneet. Yllättävän moni sanoi, että aivan liian siirappista. Jotkut taas olivat aivan innoissaan siirapista, tuntui, että sanoitukset ja sävelmät on todella suunniteltu vaikuttamaan heikkojen tunteisiin. Ihan toimiva keino saada ihmisille tunteen paloa uskonnon puolesta, kun muut keinot eivät tepsi. Onhan Seura jo vuosia varoittanut, kuinka musiikki vaikuttaa ihmisiin, ja ihan oikeassahan he siinä ovat, ainakin tältä kantilta ajateltuna.