Kirjoittaja Lothar II » 15.09.2010 13:25
Lainaus kirjasta Suomen henkinentila ja tulevaisuus ( wsoy 1994) :
KATSEEN VALTA
Ranskalainen filosofi Simone Weil, joka kuoli vuonna 1943, puhuu katseen vallasta väkivallan hienostuneimpana muotona.
........ajatus katseen vallasta rakentuu huomioon, että kaikki valta on pohjimmiltaan väkivaltaa. Mutta aina valta ei
tarvitse aseita tai nyrkkejä. Itse asiassa hienovaraisinta ja laajimmin vaikuttavaa valtaa ovat "katse, kontrolli ja julinen holhous".
Ne ovat valtaa, jota me emme voi nähdä, mutta joka näkee meidät. Katseen valta kuuluu sille, joka näkee eniten.
Vallan katseen ja inhimillisen katsomisen erona on, näkeekö katsottava katsojasta yhtä paljon kuin toinen.
Vallan katse esineellistää ihmisen, kohteensa siten, että vallan katseen läsnäolo vaikuttaa ihmiseen tämän tahtomatta.
Vallan katseen erityisominaisuus on "mahdollisuus uhata, luvata, palkita, rangaista, kieltää, velvoittaa, saada aikaan
vaikutuksia toisissa ihmisissä tämän tahtomatta".
Simone Weilin ajattelun mukaan vallan katse ja läsnäolo voivat olla paikalla, vaikka ketään ihmistä ei ole näköpiirissä.
Juuri tämä on vallan katseen vaikutus. "Tarkkailu ja valvonta atomisoivat ihmiset, ne umpioittavat ja eristävät ihmiset
toisistaan. Ne totalisoivat, tyrannisoivat ja koteloittavat ihmiset ja katkaisevat luonnolliset ihmissuhteet."
Mielenkiintoinen on Weilin toteamus, että"katseen vallan vaikutuksia voi lukea siitä tavasta, jolla ihmiset eristyvät
toisistaan samalla kun suojautuvat julkiselta katseelta."
Kun luin kirjasta edellä olevan niin, yhden suhde yhteen se sopii HALLINTOELIMEN ( ent. HALLITSEVAN ELIMEN) käyttämään valtaan.
Nykyäänhän ei voida kivittää.
Lainaus kirjasta Suomen henkinentila ja tulevaisuus ( wsoy 1994) :
KATSEEN VALTA
Ranskalainen filosofi Simone Weil, joka kuoli vuonna 1943, puhuu katseen vallasta väkivallan hienostuneimpana muotona.
........ajatus katseen vallasta rakentuu huomioon, että kaikki valta on pohjimmiltaan väkivaltaa. Mutta aina valta ei
tarvitse aseita tai nyrkkejä. Itse asiassa hienovaraisinta ja laajimmin vaikuttavaa valtaa ovat "katse, kontrolli ja julinen holhous".
Ne ovat valtaa, jota me emme voi nähdä, mutta joka näkee meidät. Katseen valta kuuluu sille, joka näkee eniten.
Vallan katseen ja inhimillisen katsomisen erona on, näkeekö katsottava katsojasta yhtä paljon kuin toinen.
Vallan katse esineellistää ihmisen, kohteensa siten, että vallan katseen läsnäolo vaikuttaa ihmiseen tämän tahtomatta.
Vallan katseen erityisominaisuus on "mahdollisuus uhata, luvata, palkita, rangaista, kieltää, velvoittaa, saada aikaan
vaikutuksia toisissa ihmisissä tämän tahtomatta".
Simone Weilin ajattelun mukaan vallan katse ja läsnäolo voivat olla paikalla, vaikka ketään ihmistä ei ole näköpiirissä.
Juuri tämä on vallan katseen vaikutus. "Tarkkailu ja valvonta atomisoivat ihmiset, ne umpioittavat ja eristävät ihmiset
toisistaan. Ne totalisoivat, tyrannisoivat ja koteloittavat ihmiset ja katkaisevat luonnolliset ihmissuhteet."
Mielenkiintoinen on Weilin toteamus, että"katseen vallan vaikutuksia voi lukea siitä tavasta, jolla ihmiset eristyvät
toisistaan samalla kun suojautuvat julkiselta katseelta."
Kun luin kirjasta edellä olevan niin, yhden suhde yhteen se sopii HALLINTOELIMEN ( ent. HALLITSEVAN ELIMEN) käyttämään valtaan.
Nykyäänhän ei voida kivittää.