Äärimmäisyydestä toiseen

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :geek: :ugeek: :angel: :clap: :crazy: :eh: :problem: :shh: :shifty: :sick: :silent: :think: :thumbdown: :thumbup: :wave: :wtf:

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Äärimmäisyydestä toiseen

Re: Äärimmäisyydestä toiseen

Kirjoittaja sinner74 » 18.09.2010 00:41

Pohjimmiltaan tuo haaveesi Australiasta aboriginaalivaimoineen, simppeleine elämänkulkuineen, on se mitä ihminen kaipaa. Olosuhteiden pakosta, koska Australia on hemmetin kaukana, ja naimaikäisiä aboriginaalinaisia on australian siirtomaahallinnon suorittaman sorron seurauksena rajallisesti, osa meistä joutuu tulemaan toimeen nykyisessä ympäristössään.

Minäkin olen ollut, ja olen vieläkin, aika äärimmäinen ihminen. En ole varma johtuuko se siitä että olen jehovantodistajaperheestä, vai siitä että perheeni on muuten vain omituinen, vai siitä että kertakaikkiaan vaan olen tällainen. Todennäköisesti kaikki nuo tekijät ovat vaikuttaneet ailahtelevan luonteeni kehittymiseen.

Äärimmäisyydestä on sekä hyötyä että haittaa. Työelämässä, mikäli onnistut löytämään ammatin jonka osaat jotenkuten ja mistä pidät mitenkuten, äärimmäisyydestä on keskimäärin katsoen hyötyä. Äärimmäinen ihminen on myös äärimmäisen tehokas. Äärimmäinen ihminen ei ala hommiin joihin ei ole 100% sitoutunut. Toisaalta, kun vaikeudet yllättävät, äärimmäinen ihminen on myös äärimmäisen toivoton.

Ei sinun tarvitse saavuttaa mitään. Toisaalta, jos haluat saavuttaa jotain, kaikki on sinulle mahdollista. Kyse on siitä mitä haluat.

Äärimmäisyydestä toiseen

Kirjoittaja YksinäinenSusi » 17.09.2010 23:42

Mullon ollu jousi-ilmiö , jossa jousi on puristettu tiukkaan ja kovaa , olen ponnahtanut lopulta - hartaasta ovelta ovelle saarnaajasta rappiotilassa olevaan juoppoon , joka nukkui pari kertaa roskapöntössäkin , kuset housuissa.

No , nyt olen sitten absolutisti ja elämä on mallillaan , annan toisten juoda viinaa ja itse juon vissyvettä tai limukkaa. Kaksi vuotta on mennyt näin ihan hyvin. Olen löytänyt tasapainoa hyödyllisistä harrasteista , vaikka sekin on soutamista ja huopaamista , eikä mistään tule koskaan mitään valmista.

Mutta tarvitseeko minun välttämättä saadakaan mitään aikaan , antaa toisten saavuttaa , itse kulutan täällä vain kenkiä.

Olisin iloinen , jos voisin vielä jotain saavuttaa , ja pieni usko on virinnyt , että jonkin saaminen aikaan olisi vielä mahdollista, mutta en ole aivan varma tästä asiasta.

Jos en missään onnistu lopulta , voisin ehkä ostaa jousipyssyn ja ryhtyä villi-ihmiseksi ja mennä Australian takametsiin , hommata sieltä aboriginaalivaimon ja yhdessä voisimme iloita luonnollisesta elämästä ja olla onnellisia - poski poskea vasten katsellen sinistä laguunia. Haaveet on haaveita ja aika näyttää senkin , mihin pystyn.

Ylös